ALAHÄRMÄ

Elämäni varhaisimmat muistot liittyvät Alahärmän Poromaan kylään, jossa kävin syntymässä. Olin jotain 4-vuotias muuttaessamme sieltä Ylihärmään. Käsitystäni Alahärmästä muovasivat vanhempani muistot köyhästä Poro- maasta sekä Ylihärmäläisten puheet.

Jossain vaiheessa alettiin puhua kuntaliitoksista ja Ylihärmä aiottiin liittää Alahärmään. Kun alahärmäläiset kävivät siitä oikein Vaasassa asti puhumassa, me Ylihärmän keskikoululaiset kirjoittelimme isoja banderolleja ja asetuimme teiden varsille niitä näyttämään ohi ajaville alahärmäläisille. Eikä kuntaliitos silloin toteutunutkaan. Sehän tuntui kummastakin Härmästä aivan mahdottomalta.

Myöhemmin kävin myös lukion Alahärmässä, koska Ylihärmässä ei ollut omaa lukiota. Se aika muutti käsitystäni Alahärmästä positiivisem- maksi. Vain yhtä asiaa en ymmärtänyt: mikseivät alahärmäläiset osanneet pelata pesäpalloa?

YLIHÄRMÄ

Ylihärmässä vietin nuoruuteni ja tähän astisesta elämästäni pisimmän jakson, n.15 vuotta. Sanan mukaisesti yritin juosta Ylihärmää maailmankartalle harrastamalla yleisurheilua ja pelaa- malla poikavuosina pesäpalloa. Vieläkin minulla on jäljellä Ylihärmän ennätys kolmiloikassa
Ylihärmässä opin mm. että vain ylihärmäläiset ovat jotakin; muut eivät ole mitään. Ylihärmäläiset osasivat omasta mielestään kaiken, olivathan he pelanneet joskus pari kautta pesäpalloa mestaruussarjassa. Kyllähän siellä lakeuden keskellä osattiinkin ainakin tehdä työtä.

Lapsuudessa Lapuanjoen tulvat olivat ainainen riesa keväisin. Ylihärmä pa- nosti teollisuuteen ja teollisuushalleihin ja työllisyys oli hyvä. Ylihärmäläisten mielestä muut tulivat jäljessä, erityisesti alahärmäläiset ja ylistarolaiset.



Vuosikausia luulin, että ylihärmäläisyys oli jotakin ylivertaisuutta. Että vain ylihärmäläiset osaavat. Elämässäni olen joutunut tekemään paljon työtä päästäkseni tästä harhasta ja oppiakseni, että muuallakin osataan ja on yhtä päteviä ihmisiä kuin Ylihärmässä.

Peräseinäjoella oli ensimmäinen työpaikkani. Sinne mennessä mietti, että minne Seinäjoen perälle sitä oikein mennään. Vähitellen minusta alkoi tuntua, että Peräseinäjoki olikin maailman keskipiste. Vain se kiinnosti, mitä P.joella tapahtuu.

Aloin juosta P.jokea todella maailman- kartalle. Se tapahtui lehtikirjoittelun avulla. Kaikki tuttuni saivat pian tietää, että olen pappina Peräseinäjoella. Kerran jopa Hesari julkaisi ison kirjoittamani yläkerran kirkon tilasta.

Muuten Peräseinäjoellakin osattiin pelata pesäpalloa.

KAARLELA

Vimpelistä siirryin Kokkolaan, Kaarlelan seurakuntaan. Kaarle- lassa oli komea vanha kirkko.

Olin siellä niin lyhyen ajan, että en ehtinyt juosta sitä maailmankartalle. Sinä aikana tapahtui vain yksi merkittävä asia elämässäni ja se oli avioituminen. Avioliiton vihkimisen toimitti Vimpelin kirkossa Piispa Olavi Rimpiläinen.

Muuttaessani Ylistaroon ajattelin muuttavani jonnekin takapajulaan. Ajatus oli peräisin Ylihärmässä viettämäni nuoruuden ajalta. Todellisuus oli joka tapauksessa muuta ja yllätys oli melkoinen. Ihmiset elivät sielläkin ihan normaalia elämää. Ihmisten mielenlaatu käy esiin Ylistaron "komiasta kirkosta". Kaiken pitää olla suurta ja komeaa.

Myös seurojen piti olla komeita. Seurat eivät olleet mitään, jos siellä ei ollut vähintään kolmea pappia puhumassa, mieluiten viisi. Ylistaron komiasta kirkosta on monta teoriaa. Eli miksi se on niin suuri? (mahtuu noin 2500 ihmistä) Yhden teorian mukaan piirustukset olisivat vaihtuneet Vaasan kirkon kanssa.

Toisen teorian mukaan kirkon piirustukset olisivat olleet sentti- koossa, mutta rakentajat olivat luulleet niitä tuumiksi. Todellisuudessa ei ole tapahtunut mitään virhettä. Ylistaron kirkko on niin suuri kuin sen pitääkin olla. Kaiken pitää olla niin maharottoman komiaa. Sen tietää vain sellainen, joka on asunut kauan Ylistarossa.

Ylistarossakin pelattiin pesäpalloa. Viime aikoina se on ollut kovasti nousussa ja päihittää mm. Ylihärmän.

ALAJÄRVI

Alajärveä olen juossut maailman- kartalle vuodesta 1994 lähtien. Täällä ihmisen on helppo hengittää. Pesäpalloilu on ollut viime vuosina alamaissa, mutta se ei johdu minusta. Kaupungin talouskin on ollut kireä; kaikessa on yritetty säästää.

Järviä Alajärvellä riittää ja kuului- suuksia. Maailmankartalle tätä paik- kaa ovat vieneet mm. Alvar Aalto, Nelimarkat ja pesäpalloilu. Uutena lobbarina on alumiini. Joten minun ei tarvitse juosta Alajärveä maailman- kartalle.

LEHTIMÄKI

Vuonna 2005 siirryin Lehtimäen seurakunnan palvelukseen puoleksi- toista vuodeksi. Lehtimäen maisema on mäkistä ja järvistä. Korkein mäki on 234 metriä korkea Suokonmäki. Sen huipulla on näkötorni, josta näkyy pitkälle varsinkin lakeuden suuntaan. Kyläyhdistys rakensi sen talkoilla puusta. Sinne on ilmainen sisäänpääsy.

Useimmilla suomalaisilla ei ole tarkkaa käsitystä Lehtimäen kunnasta ja sen sijainnista. Lehtimäellä Kirkonkylä on sivukylä. Lehtimäen keskusta on Keskikylä. Keskikylällä on isoimmat kaupat, kirjasto ja kunnantalo.

Lehtimäellä käydessä kannattaa ruokailla sen mainiolla grillillä. Grillin erikoisuus ja todellinen herkkuruoka on "jemmaperunat". Sitä ei ole ruokalistalla, mutta saa pyydettäessä. Kannattaa ehdottomasti syödä jemmaperunat sulatejuustolla, jottei tarvitse tehdä uutta matkaa Lehtimeälle.

Lehtimäen visiona on "Lehtimäeltä näkee kauas". Näitä kauas näkeviä silmäpareja on Lehtimäellä alle 2000.

Kunta kävi vuonna 2008 yhdistymis- neuvotteluja Alajärven kanssa. Se johtikin kuntaliitokseen. Vuoden 2009 alusta Lehtimäkeä ei enää ole itsenäisenä kuntana. Seurakunnasta tuli Alajärven seurakunnan kappeli- seurakunta. Juoksuni jatkuu - kappeliseurakunnan kappalaisena juoksen sitä nyt maailmankartalle. Muuten täällä pelataan jalkapalloa eikä pesäpalloa. Johtuivatko kunnan vaikeudet tästä? Kuntaliitoksen myötä Lehtimäki pääsi pesäpallon mek- kaan.