![](blank2.gif) |
|
|
![](blank.gif) |
![](otsikkoon.gif) |
Uudelleen kaste |
![](blank.gif) |
![](erottaja.jpg) ![](blank.gif) |
Internetistä löytyy runsaasti kastesivuja.
Joissain väitetään, että lapsikaste on Suomen pahin
harha. Omissa tutkimuksissani olen huomannut, että
uudelleenkaste, johon monet ohjataan ylhäältä päin pahaa
aavistamatta, ei ole raamatullinen, Huomaa, että en
vastusta aikuiskastetta sinänsä, vaan tapaa kastaa
ihminen toiseen kertaan. Kun luet tätä, kannattaisi
ohessa käyttää Raamattua ja jos on saatavissa, Suomen
helluntaiherätyksen julkaisemaa Raamatun
tietoteosta: "NOVUM, Uusi testamentti
selityksin",osat 1-5, koska se sisältää myös
Raamatun alkutekstin. Lisäksi kannattaa tutustua
kirjoitukseeni "Uudelleen
kasteen historia"
1.
HARHA: KASTE EI OLE YKSI. Uudelleenkastajat
väittävät vastoin Raamattua, että kaste ei ole yksi.
Kuitenkin Ef 4:5 sanoo hyvin selkeästi: "Yksi on
Herra, yksi usko, yksi kaste!" Tämän jakeen he
selittävät, että sana yksi tässä kohdassa ei tarkoita
lukumäärää, vaan että se voitaisiin kääntää
esim."yhdenlainen","samanlainen" tai "yksi ja sama".
Alkutekstissä on tässä kohden "hen baptisma" ja siinä
oleva sana "hen" tarkoittaa yksiselitteisesti lukusanaa
yksi, eli kyse on todellakin määrästä. (Katso Novum osa
5, sivu 313 sana 1364: kreikankielessä sana "kaste =
baptisma" on neutri, joten siinä käytetään muotoa "hen".
Tämä löytyy Novumin sanan 1364 kohdasta 9). Eli
helluntailaisten oma dokumentti todistaa heidän omaa
opetustaan vastaan, että Ef 4:5 puhuu
määrällisesti yhdestä kasteesta, mutta kuitenkaan
helluntailaisuus ei tätä hyväksy, vaan selittää
määrällisesti yhden kasteen pois puhumalla
"yhdenlaisesta", "samanlaisesta", "yhdestä ja samasta"
ym.
Joskus uskoontullut saatetaan harhauttaa
uudelle kasteelle väittämällä lapsikastetta
Johanneksen kasteeksi. Apostolien tekojen mukaanhan
jotkut kastettiin uudelleen siitä syystä, että he olivat
saaneet vain Johanneksen kasteen eivätkä olleet siinä
yhteydessä saaneet Pyhää Henkeä. Luterilaisen kirkon
kaste ei ole Johanneksen kaste. Johannes ei kastanut
Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Hän kastoi vain
ihmisiä parannukseen, kun he tunnustivat syntinsä.
Lisäksi Pyhä Henki ei ollut vielä silloin vuodatettu
maailmaan, kun Johannes toimi. Historiallisesti on vielä
osoitettavissa, että Johannes Kastajan opetuslapsista ei
tullut läheskään kaikista Jeesuksen opetuslapsia.
Luterilaisen kirkon kaste tapahtuu Isän ja Pojan ja
Pyhän Hengen nimeen, joten se on täysin eri kuin
Johanneksen kaste.
Monet helluntailaiset selittävät
Apt 19:1-7 tarkoittavan, että Paavali kastoi efesolaisia uudelleen.
Kannattaa tutustua tuohon Raamatun kohtaan ja todeta,
että efesolaiset eivät olleet saaneet kristillistä
kastetta eli kastetta Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen
nimeen, heidät oli kastettu vain Johanneksen kasteella.
Johanneksen kaste ei ollut kristillinen kaste.
Siksi Paavali kastoi uudelleen, jotta he saisivat Pyhän
Hengen. Asiat sotketaan ilmeisesti
tarkoitushakuisesti.
2. HARHA: VEDESTÄ
SYNTYMINEN EI TARKOITA KASTETTA.
Uudelleenkastajat väittävät, ettei vedestä syntyminen
voi tarkoittaa kastetta. Jeesus sanoo Joh 3:5:
"Totisesti, totisesti; jos ihminen ei synny vedestä ja
Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan." Tämän
jakeen he selittävät pois väittämällä, että tässä kohden
vettä ei tule suinkaan ymmärtää aineellisesti, vaan
hengellisesti eli vesi ei tarkoitakaan vettä, vaan
Jumalan Sanaa. Koska uudelleenkastajat lähtevät kaikessa
opetuksessaan siitä, että lapsikaste on joka tapauksessa
mitätön, on heidän pakko tulkita tämäkin Raamatun kohta
näin. Tietenkään ei voida sataprosenttisella varmuudella
sanoa, mitä Jeesus tässä tarkoittaa sanalla "vesi",
mutta kyllähän kaste on toki luonnollisempi tulkinta
kuin Jumalan Sana. Toisaalta jos "vesi" ymmärrettäisiin
hengellisesti, pitäisi johdonmukaisuuden nimissä myös
"Henki" ymmärtää hengellisesti eli vertauskuvallisesti
ja mitä se taas olisi?
3. HARHA: IHMINEN
EI UUDESTISYNNY KASTEESSA. Uudelleenkastajat
väittävät, että lapsi ei uudestisynny kas- teessa.
Perusteluna on lähinnä se, että lapsi ei voi uskoa.
Ihmisen pitäisi olla "ymmärtävässä" iässä voidakseen
kokea sen. Viittaan edelliseen harhaan, jossa
uudelleenkastajat kieltävät Jeesuksen tarkoittavan Joh
3:5 vedellä kastetta. Jos ymmärrämme, että siinä vedestä
ja Hengestä syntyminen tarkoittaa kastetta ja uskoa, jo
tämä kohta todistaa uudestisyntymisen tapahtuvan myös
kasteessa. Erityisesti Paavali todistaa, että hän on
kasteessa uudestisyntynyt, vaikka ei käytäkään sanaa
"syntyä uudesti". Mm. Room 6:4 "Näin meidät kasteessa
annettiin kuolemaan ja haudattiin yhdessä hänen
kanssaan, jotta mekin alkaisimme elää uutta
elämää..." tai Kol 2:12 "Kasteessa teidät yhdessä
hänen kanssaan haudattiin ja herätettiin eloon, ..."
On kumma, jos nämä kohdat eivät puhu kasteessa
tapahtuvasta uudestisyntymästä. Uudelleenkastetta
kannattavalle ei jääkään enää muuta selitystä kuin
väite, että tämä ei koske lapsia. Onpa Jumalamme tominta
merkillistä, jos aikuisena kastettu uudestisyntyy
kasteessa, mutta lapsi ei.
4. HARHA:
LAPSELLA ON ERILAINEN PELASTUSTIE KUIN
AIKUISELLA. Uudestikastajien opetuksesta
välittö- mänä johtopäätöksenä on se, että lapsella olisi
erilainen pelastustie kuin aikuisella, eli lapsen
pelastustie ei olisikaan se, mikä mainitaan esim. Mark
16: 16 tai Matt 28:18-20. Eli joka uskoo ja kastetaan,
se pelastuu. Raamattu ei kuitenkaan mainitse muuta
pelastustietä. Kun Jeesus antaa kastekäskyn, Hän ei
suinkaan sulje lapsia pois. Hän ei sano esim.
Mark 16:16 "Joka sen uskoo ja saa kasteen, on pelastuva,
paitsi lapset", vaan "joka uskoo ja kastetaan, on
pelastuva. Eli sama pelastustie koskee lapsia niin
kuin aikuisia. Samoin on Joh 3:5, kun Nikodemos kysyy
uudestisyntymisestä Jeesukselta. Siinäkin Jeesus sanoo
kaikille, että uudestisyntyminen tapahtuu vedestä ja
Hengestä. Mitään poikkeusta ei tunneta. Lapsi
uudestisyntyy samoin kuin aikuinenkin, ei ole olemassa
lapsille jotakin toisenlaista
uudestisyntymisopetusta!
Monet uudelleenkastajat
joutuvatkin itse asiassa rakentamaan kaksi erilaista
pelastustietä: lapsille omansa ja aikuisille omansa.
Esim. Ristin Voiton päätoimittajan Juhani
Kuosmasen mukaan kaikki lapset (myös pakanat)
pääsevät taivaaseen automaattisesti Kristuksen
ristinkuoleman tähden. Tämä pelastustie olisi voimassa
siihen asti, kunnes ihminen tulee "tietoiseen ikään
asti". Aikuisen ihmisen pelastustienä on taas lähinnä
oma uskonratkaisu. Raamatullisia perusteluja näille
opeille ei löydy.
5. HARHA: RAAMATUN
MUKAAN ENSIN USKO SITTEN KASTE.
Uudelleenkastajat väittävät, että Raamattu tuntee vain
yhden järjestyksen: ensin usko ja sitten kaste.
Perusteluna on käytetty ainakin sitä, että Raamatussa
kuvataan vain uskoontulleiden kastetta sekä Mark 16:16.
Mitä tähän on sanottava? Jokainen luterilainen myöntää,
että Raamatussa kastetaan pääasiassa uskoontulleita
aikuisia. Se on aivan luonnollista, koska kyseessä on
kristinuskon alkuaika. Näin toimii luterilainen
kirkkokin lähetyskentillä. Pakanoita kastetaan, kun he
ovat tulleet uskoon, eli heistä on tullut kristittyjä.
(Näitäkään kasteitamme eivät uudelleenkastajat hyväksy!)
Aikuiskaste ei ole luterilaisille mikään ongelma. Toki
me tunnustamme myös aikuiskasteen ja kastamme myös
aikuisia, mutta emme kasta ketään toista kertaa, vaikka
hän tätä pyytäisi. Entäpä Mark 16:16 "Joka sen uskoo ja
saa kasteen, on pelastuva" (Tässä kohdassa niinkuin
muissakaan ei ole merkitystä sillä, mitä Raamatun
käännöstä käytetään). Kyseiseen jakeeseen
pätevät ainakin seuraavat faktat:
Suomen
kielessä "ja" -sana on aina rinnasteinen. Mikään Suomen
kielioppi ei tunne ja -sanalle merkitystä, että se
ilmaisisi järjestystä. Eli uudelleenkastajat luovat
aivan omaa kielioppia väittäessään ja -sanan ilmaisevan
järjestystä.
Markuksen evankeliumin loppu, jakeet
9-20, puuttuvat vanhimmista käsikirjoituksista. Tämä
ilmenee selvästi uudesta Raamatun käännöksestämme, mutta
näkyy myös Novumista, osa 1, sivu 837: "Muutamissa
vanhim- missa käsikirjoituksissa ei ole jakeita 9-20.
Joissakin käsikirjoituksissa Markuksen evankeliumilla on
toisen- lainen päätös." Eli uudelleenkastajat
perustavat oppinsa Raamatun jakeeseen, jonka alkuperästä
ei ole yksimielisyyttä. Toisaalta on turha ruveta
tietenkään "repimään" Raamattua. Itse olen valmis
hyväksymään myös loppujakeet Markukseen, koska täyttä
varmuutta asiasta ei sittenkään ole eikä evankeliumi ole
voinut loppua jakeeseen 16:8.
Jos käytämme
uudelleenkastajien logiikkaa, eli sitä että ja -sana
ilmaisee järjestystä, voidaan perustellusti väittää,
että Matteuksen evankeliumissa vastaavassa kohdassa on
päinvastainen järjestys, eli se puhuu kasteesta ennen
uskoa. Matt. 28:19 kuuluu: "Menkää siis ja tehkää
kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä
Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä
noudattamaan kaikkea, mitä minä..." Tämä kohta onkin
tuottanut uudelleenkastajille päänvaivaa ja siihen
tehdään oma lisäys, esim. "tehkää kaikki kansat minun
opetuslapsikseni saarnaamalla heille evankeliumia" tai
"kastakaa heidät uskoon tultuaan Isän ja Pojan ja Pyhän
Hengen nimeen." Miksi uudelleenkastajat eivät lue tätä
Raamatun kohtaa niinkuin se on kirjoitettu? Mainittua
Raamatun kohtaa on yritetty monin vippaskonstein
pakottaa heidän oppiinsa sopivaksi. Jotkut vetoavat
jakeen partisiippirakenteisiin, mutta ne eivät todista
yhtään mitään. Joku haluaa korvata verbin "tehdän
opetuslapseksi" verbillä "opetuslapseuttakaa". Mutta se
ei muuta jakeen ajatusta toiseksi. Ehkä turhin
pakotusyritys on vetoaminen Agricolan tai Saarisalon tai
muihin epävirallisiin tai vanhempiin kään- nöksiin.
Niillä ei voi todistaa mitään, koska nykyinen ja
edellinen Kirkkoraamatun käännös vastaavat alkutekstiä
sananmukaisesti. (Kannattaa muuten taas vilkaista sitä
Novumia osaa 1 sivuilta 581 ja 582. Näyttää sielläkin
tämä helluntailaisten mainio dokumentti olevan
kirkkoraamatun linjoilla käännöksessään).
Myös jo
edellä käsitelty Joh 3:5 "Totisesti, totisesti; jos
ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse
Jumalan valtakuntaan" sisältää uudelleenkastajien
oppiin nähden päinvastaisen järjestyksen, jos käytämme
heidän logiikkaansa. Eli vedestä syntyminen (kaste)
edeltää Hengestä syntymistä (usko). Näiden Raamatun
kohtien valossa luterilaisten järjestys "ensin kaste,
sitten usko" voittaa uudelleenkastajien järjestyksen
"ensin usko, sitten kaste" numeroin 2-1.
Ja -sana
kaikissa edellisissä jakeissa ei ole sitä varten, että
se ilmaisisi järjestystä, vaan siksi, että se osoittaa
kasteen ja uskon (opettamisen) yhteenkuuluvuutta.
Kumpikin tarvitaan pelastukseen. Uudelleenkastajat
väittävät aina, että kirkko ei lue Raamattua niinkuin se
on kirjoitettu, vaan tekee sinne omia lisäyksiään. Jo
näiden Raamatun kohtien tutkiminen osoittaa, missä niitä
Raamatun kohtia itse asiassa
vääristellään.
6. HARHA: RAAMATTU EI
TUNNE LAPSIKASTETTA. Uudelleenkastajat
väittävät, ettei Raamattu kerro yhdestä- kään
imeväisikäisen lapsen kasteesta. Siinä he ovat tavallaan
oikeassa, koska se ei sanana puhu lapsi- tai
imeväiskasteesta. Tähän on heti huomautettava, että sekä
luterilaisilla että muilla kirkkokunnilla on käytössään
monia tapoja ja sanoja, joita ei ole Raamatussa.
Raamatussa ei esim. missään mainita, että naisille olisi
jaettu ehtoollista eli murrettu leipää. Jeesus antoi
leipää ja viiniä vain opetuslapsille, jotka olivat
miehiä. Missään ei erityisesti mainita, että se koskisi
myös naisia. Silti kaikissa seurakunnissa on ymmärretty,
että myös naisille voidaan jakaa Jeesuksen käskyn mukaan
viiniä ja leipää.
Erityisesti Apostolien teot
puhuu kokonaisten perhekuntien kastamisesta, mm.
Apt 2: 39-42, Apt 10: 44-48, Apt 16:15, Apt 16:33. Myös
Paavali kertoo kastaneensa Stefanaan perhekunnan (1
Kor1:16). On merkillistä Raamatun selittämistä väittää,
ettei näihin perhekuntiin kuulunut lapsia. Jos vielä
otetaan huomioon Vanhan testamentin aika, perhekuntaan
kuuluivat jopa palveliijoiden perheet. Niinpä
uudelleenkastajat voivatkin vain väittää, ettei
sylilapsia kastettu; tai että kastettiin vain kaikki
ymmärtävässä iässä olevat; tai että kastettiin vain ne,
jotka ottivat Jeesuksen vastaan. Tähän samaan sarjaan
kuuluvat väitteet, ettei Raamattu tunne käsitettä
"kasteen armo" tai "kasteen liitto" tai "kasteen
armoliitto", joten luterilainen kastekäytäntö on siis
väärä. Mutta ei Raamattu tunne uudelleenkastajienkaan
niin paljon mainostamia käsitteitä "uskovien kaste" tai
"raamatullinen kaste".
7. HARHA: LAPSI EI
USKO. Uudelleenkastajien pääväittämiä on se,
että lapsi ei usko. Tämän vastapainona korostetaan, että
vain ymmärtävässä iässä oleva voi ottaa kasteen. Tähän
on heti vastattava, että lapsen uskosta ei kukaan voi
sanoa mitään, koska pieni lapsi ei pysty puhumaan. Mutta
jo muutaman vuoden ikäisenä tällainen imeväisenä
kastettu uskoo, jos hän on saanut kristillistä opetusta.
Eli jos lapsikasteessa on ongelmia, ne ovat tällä
kohtaa, että jokainen kastettu ei saa opetusta. Jotkut
vanhemmat kenties liian kevyin perustein kastattavat
lapsiaan.
Toinen kysymys uudelleen kastajien
opetuksessa tässä kohden liittyy siihen, koska ihminen
sitten on kypsä kasteelle? Milloin hän on siinä
ymmärtävässä iässä? Tämä näyttää olevan erityisen
polttava ongelma niissä kirkkokunnissa, joissa kastetaan
ns."aikuiskasteella". Vanhemmilla on kova paine saada
lapsensa kasteelle ja siksi monesti kastetaan aivan
liian aikaisin, 12-14 -vuotiaana. Hyvin pian nämä nuoret
saattavatkin luopua uskostaan. Mitä eroa on kastaa
sylilapsi tai 12-14 - vuotias lapsi? Mielestäni molemmat
ovat lapsikasteita. Tämän seurauksena olen tavannut jopa
kolme kertaa kastettuja, kun uudelleen kastettu on
liittynyt sellaiseen seurakuntaan, joka ei ole
hyväksynyt helluntailaistenkaan toimittamaa
kastetta.
JOS KERRAN RAAMATTU SANOO
USKOVIEN KOTIEN LAPSIA PYHIKSI (1 Kor 7:14), MIKSI
IHMEESSÄ HEITÄ EI SAISI KASTAA, JOS KERRAN VAADITAAN
ETTÄ IHMISEN PITÄÄ USKOA ENNEN KUIN HÄNET VOIDAAN
KASTAA. Eikö tuo Raamatun kohta sano selkeästi,
että lapsi uskoo, jos hän kerran on pyhä? Raamatussa
mainitaan, että Johannes Kastaja oli "jo äitinsä
kohdusta asti täynnä Pyhää Henkeä " (Luuk 1:15) sekä
Marian tervehtiessä Elisabetia Johannes hypähti äitinsä
kohdussa. Myös nämä puhuvat sen puolesta, että lapsella
voi olla uskoa ja hän voi olla jopa Hengellä täytetty
kohdusta saakkka. Jeesus otti oikean uskovan esikuvaksi
lapsen: "Joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niin
kuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle". Eikö Jumalan
valtakunnan vastaanottaminen ole juuri uskoa. Jos lapsi
ei voi ottaa Jumalan valtakuntaa vastaan, kenestä meidän
aikuisten tulisi ottaa esimerkkiä? Uudelleen kastajien
väitetää, että lapsi ei voi uskoa, voidaan perustella
vain psykologialla,mutta ei Jumalan
Sanalla.
8. HARHA: LAPSIKASTEEN
MITÄTÖINTI. Uudelleenkastajat pyrkivät
opetuksessaan täydelliseen lapsikasteen mitätöintiin,
eli väittävät ettei se ole oikea kaste, vaan
nimenantamistilaisuus. Tämä on hyvin vakavaa Jumalan
toiminnan kieltämistä. Kasteessa Jumala toimii.
Kasteessa on läsnä vesi, Jumalan Sana ja rukous. Ei se
ole pelkkää muotomenoa.
Ne yhteiskunnat, joissa
lapsikaste ei ole käytössä tai joissa ollaan siitä
luovuttu, ovat joutuneet suureen pakanuuteen (mm. Venäjä
ja Nyky-Ruotsi). Kasteessa on ihmeellinen Jumalan
siunaus, mitä uudelleen- kastajat valitettavasti eivät
näe ja tiedä. Täysin naurettavaa on väittää kastetta
vääräksi sillä perusteella, ettei se tapahdu
upottamalla. Oleellista ei suinkaan ole veden määrä,
vaan se että on vettä. On aivan sama, onko ihmistä
valeltu vedellä vai onko hänet sinne upotettu. Ei se
vaikuta kasteen pätevyyteen mitään, vai ovatko
uudelleenkastajat taikauskoisia? Jos tällä tavoin
lähdetään saivartelemaan, voisi uudelleenkastajien
toiminnasta löytää vaikka kuinka paljon vastaavanlaisia
esimerkkejä. (Otan yhden: Apostolien teot kertovat, että
seurakunnan alkuaikoina kaikki oli yhteistä. Kaikki
myytiin, jopa talot ja rahat annettiin seurakunnan
yhteiseen kassaan, josta jaettiin sen mukaan kuin kukin
tarvitsi. Jos nyt kaiken pitäisi tapahtua, kuten
Raamatussa, pitäisi edelleen toimia samoin. Kuinka moni
uudelleenkastetta kannattava on näin tehnyt liittyessään
seurakuntaan?)
Tähän liittyen uudestikastajat
väittävät myös, että alkukielen sana "kastaa"
(baptidzoo) tarkoittaisi vain upottamista. Tällainen
väite perustuu puutteelliseen Raamatun alkukielten
tuntemiseen, ei tosiasioihin. Nimittäin tuollasanalla on
myös merkitys, "pestä", "peseytyä" tai "vihmoa" tai
"pirskottaa". Esimerkkejä: Mk 7:4 sanaa käytetään siinä
yhtey- dessä, kun puhutaan astioiden pesemisestä. Luuk
11:38 sanalla on merkitys peseytyä, mikä siihen aikaan
tarkoitti lähinnä käsien ja jalkojen pesemistä. Hebr
9:10 puhuu "erilaisista pesuista". Luuk 12:50 ja Mark
10:38-39 sanalla kastaa on vertauskuvallinen merkitys,
eli Jeesus tarkoittaa siinä "kasteella"
ristiinnaulitsemista. Jo nämä esimerkit osoittavat,
ettei uudelleenkastajien väite, että alkukielen sana
"baptidzoo" tarkoittaisi kreikankielessä vain veteen
upottamista, pidä paikkaansa. Jälleen voi katsoa
Novumista, sen 5. osasta sanaa "baptidzoo" josta myös
näkyy, että sanalla on muitakin
merkityksiä.
Historiallisesti pitää paikkansa
sekin, että kirkko on itse asiassa kastanut lapsia
upottamalla vielä keskiajalla- kin, eli valelukaste on
melko uusi tapa. Uudelleenkastajat pitäisivät
lapsikastetta vääränä, vaikka se tapahtuisi upottamalla.
Uudelleenkastajilla on jo valmis ennakkokäsitys, että
lapsikaste on joka tapauksessa väärä tai se ei ole
ensinkään kaste. Tästä käsin myös tulkitaan Raamattua,
eikä suostuta edes muuta ajattelemaan.
9.
HARHA: IHMINEN SAA ITSE PÄÄTTÄÄ KASTEESTAAN.
Uudelleen kastajat sanovat, että lapsi ei saa itse
päättää omasta kasteestaan, siksi se on väärin. Mutta
kuinka moni uudelleen kastettu on itse päättänyt
kasteestaan? Ei yksikään! Näennäisesti näin on
tapahtunut, mutta ei todellisesti. Häntä on aluksi
hienovaraisesti ohjailtu uudelle kasteelle ja jos se ei
ole tehonnut, on jopa turvauduttu painostukseen. On
sanottu, että ehtoollinen jaetaan vain niille, jotka
ovat käyneet (uudella)kasteella. Saarnaajina voivat olla
vain ne, jotka ovat käyneet (uudella)kasteella.
Seurakunnassa voi toimia vain se, joka on käynyt
(uudella)kasteella. Voiko tällaisen jälkeen kukaan
väittää, että ihminen on täysin vapaasti päättänyt
omasta kasteestaan?
10. HARHA: KASTE ON
MERKKI USKOSTA JA UUDESTISYNTYMISESTÄ. Monet
uudelleenkastavat liikkeet korostavat, että kaste on
merkki ihmisen uskonratkaisusta ja uudestisyntymisestä.
Ajatuksena on se, että ihmi- sen pitäisi jotenkin
osoittaa käytännössä todeksi se, että hän on päättänyt
seurata Jeesusta. Kuka tätä merkkiä tarvitsee, Jumalako?
Vai seurakunnan johtaja vai muut ihmiset? Tai kenties
ihminen itse? Raamattu ei koskaan kasteesta puhuessaan
sano sitä merkiksi. Jumala ei tällaisia merkkejä
tarvitse. Monesti muuten ihmisiä kehoitetaan myös
nostamaan kättä samasta syystä, merkkinä siitä, että
haluaa seurata Jeesusta. Tällaisten merkkien vaatiminen
ihmiseltä on enemmän psykologialla kuin uskolla
pelaamista. Kaste on Jumalan merkki ihmiselle siitä,
että Hän hyväksyy ihmisen omakseen. Ihmisen antamia
merkkejä Hän ei tarvitse.
11. HARHA:
KOSKA JEESUSKIN KASTETTIIN. Moni menee uudelle
kasteelle siitä syystä, että Jeesuskin kastettiin
aikuisena. Tähän kohtaan ei voi sanoa muuta kuin "Voi,
pyhä yksinkertaisuus." Samalla perusteella ihmisen
pitäisi antaa ristiinnaulita itsensä, nousta ylös
kuolleista, tehdä ihmeitä, herättää kuolleita, muuttaa
vettä viiniksi, kävellä vetten päällä, jne, koska
Jeesuskin teki niin. Tämä lienee kehnoin peruste uudelle
kasteelle!
Ovatko uudelleenkastetta kannattavat
miettineet, miksei Jeesusta kastettu lapsena? a.
Siitä syystä, että vasta hänen toimintansa seurauksena
syntyi kristillinen kirkko. Ei ollut mitään kirkkoa,
joka olisi voinut kastaa hänet lapsena. b. Kuka olisi
kastanut Jeesuksen lapsena? Jeesuksen kastajaksi kelpasi
vain Johannes Kastaja. Jeesuksen syntyessä hän oli vasta
noin puolen vuoden vanha eikä ollut vielä aloittanut
kastetoimintaa. c. Jeesuksen vanhemmat olivat
juutalaisia. He tekivät pojalleen sen, mitä
juutalaisuudessa oli tapana tehdä. Tämän argumentin
käyttäminen kasteen yhteydessä on näin ollen täysin
turha.
12. HARHA: PERISYNTI EI KADOTA
LASTA. Uudelleen kastajien vaikeimpia kohtia on
perisynti. Kristityt ovat kautta aikain uskoneet
perisyntiin, vaikka sitä ei sanana Raamatussa esiinny.
Perisynti on joskus tahallaan ymmärretty väärin eli on
luultu sen tarkoittavan, että vanhempien synnit
periytyvät lapselle. Mutta sitä se ei suinkaan tarkoita,
vaan koska Adam ja Eeva lankesivat syntiin, jokainen
ihminen on luonnostaan syntinen. Tämä asia todetaan
moneen otteeseen mm. Roomalaiskirjeessä. Perisynnin
olemassa-olosta voi vakuuttua katsomalla itseensä. Koska
uudelleenkastajat eivät ymmärrä perisyntiä, eivät he voi
käsittää lapsikastettakaan.
Eräs
helluntailiikkeen saarnamies selitti, että lapsikin on
perisynnin vaivaama, eli "lapsella on olemuk- sessaan
perisynnin turmelus", mutta se on hänessä "uinuvassa
tilassa". Tämän mukaisesti perisynnin syylli- syyttä ei
lueta lapselle. "Ihmisen varttuessa perisynnin turmelus
herää hänessä ja johtaa kaikki ihmiset lankee- mukseen".
Tähän liittyen opetetaan, että sylivauva pelastuu
Kristuksen ristin työn tähden olkoot sitten pakana tai
kristitty. Perisynnin olemassolo myönnetään siis
teoriassa, mutta kielletään sen kadottavuus. Lapsi on
perisynnin vaivaama, kuten aikuinenkin. Siksi hän
tarvitsee pelastusta, joka lahjoitetaan hänelle
kasteessa. Armo eli Kristuksen ansio lahjoitetaan
ihmiselle armonvälineissä, ei ilman niitä.
Armonvälineitä ovat Sana ja sakramentit, joiden kautta
Jumala vaikuttaa ja synnyttää ihmisen sydämessä
välineen, jolla ihminen ottaa vastaan armon. Se väline
on usko.
13. HARHA: VAIN HELLUNTAILAISEN
TOIMITTAMA KASTE ON OIKEA. Olen joiltakin
helluntailaissaarnaajilta kysynyt seuraavaa: Jos kastan
uskoontulleen aikuisen upotuskasteella ja hän liittyy
helluntaiseurakuntaan, pitääkö hänet kastaa uudelleen?
Vastaus on aina ollut: "Kyllä". Tuo vastaus opettaa,
että helluntailaiset eivät hyväksy luterilaisen papin
toimittamaa kastetta missään tapauksessa. Vain heidän
toimittamansa kaste on siis pätevä.
14.
HARHA: LIIALLINEN AHDASMIELISYYS. Monet
seurakuntalaiset kyselevät, miksi ei tehdä enempää yh-
teistyötä vapaiden suuntien kristittyjen kanssa. Yleensä
yhteistyö kaatuu juuri tähän: uskoontulleita
luterilaisia aletaan kastaa uudelleen. Yhteistyön täydet
edellytykset olisivat olemassa, jos vain hyvää tahtoa
riittäisi.
Raamattu osoittaa, mutta myös
historia, että kaste voidaan ymmärtää ainakin kahdella
eri tavalla. Raamatussa on sekä lapsi- että
aikuiskaste.( Tässä yhteydessä lue taas Novumia, osa 5,
s. 199 sananmukaisesti näin: "Ut ei esitä mitään
yhtenäistä oppia kasteesta"). Tämän tunnustaminen
avaa tien yhteydelle. Pallo on uudelleen- kastajien
puolella. Me luterilaiset hyväksymme kaikkien
aikuiskastetta korostavien seurakuntien kasteet,vaikka
he eivät hyväksy meidän toimittamaamme kastetta. Tämä
tarkoittaa sitä, että jos vaikka helluntailainen liittyy
kirkkoon ja hänet on kastettu helluntaiseurakunnan
kasteella, emme suinkaan kasta häntä uudelleen, koska
emme hyväksy uudelleen kastetta. Tie yhteyteen löytyy
vain siitä, ettei kukaan kasta toisen seurakunnan
jäseniä uudelleen. Tämä helpottaisi huomattavasti
jäsenten siirtymistä seurakunnasta toiseen. Tiedän, että
vapaissa suunnissa on jäseniä, jotka eivät hyväksy
uudelleenkastetta, koska ymmärtävät Raamatun puhuvan
yhdestä kasteesta. KOSKA PÄÄSEMME SIIHEN,
ETTÄ NÖYRÄSTI TUNNUSTAMME RAAMATUSTA LÖYTYVÄN AINAKIN
KAKSI ERILAISTA
KASTENÄKEMYSTÄ?
UUDELLEENKASTETTUKIN
SAA PALATA TAKAISIN ÄITIKIRKON HELMAAN. Se on
ollut vain ihmisen oma yritys parantaa Jumalan tekoa,
muuttaa kaste ihmisen teoksi Jumalalle, vaikka se on
Jumalan teko ihmiselle.
SUMMA
SUMMARUM: Tällä sivulla en tuomitse sinänsä
lapsi- enkä aikuiskastetta. Haluan vain osoittaa sen,
että Raamatun pohjalta voidaan muodostaa erilaisia
kastekäsityksiä. Sen sijaan uudelleen kastetta pidän
vääränä ja tarpeettomana. Sitä kyselen, että milloin
meidän silmämme avautuvat tunnustamaan tämän tosiasian.
Enkä usko kristikunnan koskaan pääsevän siihen, että
olisi käytössä vain yhdenlainen tapa. Odotan sitä aikaa,
milloin kastekysymyk- sessä kasvetaan toisten käsitysten
kunnioittamiseen; se ei tarkoita sitä, että kaikilla
pitäisi olla samanlainen käsitys. Kunnioittaminen on
sitä, että ketään ei kasteta uudelleen. Vain siltä
suunnalta löytyy todellinen
yhteys.
Kastekysymyksessä emme pääse eteenpäin
niin kaun kuin ajatelleen näin: "Jokainen, joka
vähänkään ym- märtää Raamattua, huomaa etteivät nämä
opetukset (tarkoittaa kirkon kasteoppia)ole Jumalan
sanaa, vaan valhe- ja harhaoppia, jonka jokaisen
uudestisyntyneen Jeesukseen uskovan, tulisi hylätä
elämästään pois lihan tekona." (Petri
Paavola)
Uskoisin tuntevani edes
vähän Raamattua, enkä ole huomannut lapsikasteopin
olevan valhe- tai harhaoppia, joka olisi hylättävä lihan
tekona. Sensijaan uudelleen kaste voi sitä kyllä
ollakin. Maailmassa on miljoonia Raamattua tuntevia
kristittyjä, jotka pitävät lapsikastetta
oikeana.
Historiallisesti
on osoitettavissa, että lapsikaste oli kirstillisessä
kirkossa vallitsevana käytäntönä viimeistään 300-luvulla
jKr. Tämä tilanne jatkui hyvin pitkään, aina
uskonpuhdistukseen saakka. Uskonpuhdistuksen lie- peillä
syntyi myös ns. hurmahenkiä, joissa luovuttiin
lapsikasteesta. Niiden vaikutus oli vähäistä ja
paikallista. Uudelleenkastajien ja babtistien synty ja
leviäminen alkaa vasta 1700-luvulla, mutta silloinkin
leviäminen on vielä vähäistä. Edelleen tämän päivän
maailmassa uudelleen kastavat kirkot ovat häviävän pieni
vähemmistö lapsikastetta käyttävien kirkkojen
rinnalla.
Kirkon historian tutkimus osoittaa,
että lapsikaste oli melkein 1500 vuotta lähes ainoa
kastekäytäntö. Jos en- simmäinen kaste ja lapsikaste
olisivat vääriä, merkitsisi se sitä, että kristillinen
kirkko on ollut lähes 1500 vuotta ilman kastetta ja
kristikuntaa, koska vuodesta 300 vuoteen 1700 ei ollut
juuri mitään muuta kastetta kuin lapsikaste.
Jos
tämä kaste olisi väärä, silloin kristikunta olisi ollut
yhtä pitkän ajan ilman kastetta. Jos se olisi ollut
ilman kastetta, merkitsisi se Petri Paavolan ajatuksen
mukaan, että koko sinä aikana ei ollut yhtään
uudestisyntynyttä kristittyä, myöskään Luther ei olisi
Paavolan mukaan ollut uudestisyntynyt, koska hän piti
kiinni lapsikasteesta. Jos kristikunta olisi ollut näin
kauan ilman kastetta, ei se olisi ollut mikään
kristikunta. Jos lapsikaste olisi väärä, tuskin Jumala
olisi antanut sellaisen pelleilyn jatkua lähes 1500
vuotta; koko kristikunta olisi kuollut. Kirkon pitkä
historia osoittaa, että myös lapsena kastaminen vastaa
jumalallista tahtoa; eihän kirkko muuten olisi kasvanut
ja säilynyt maan päällä..
JOS UUDELLEEN KASTAJAT OLISIVAT
OIKEASSA, MERKITSISI SE SITÄ, ETTÄ MAAILMASSA OLISI NOIN 1,5 MILJARDIA
KASTAMATONTA KRISTITTYÄ.
*Lue kastesivuilta
tullutta
palautetta
*Lue uudelleen kasteen
historia
*Lue erään
pesunkestävän helluntailaisen
käännöksestä!
*Takaisin
pääsivulle
Enkelit osaavat lentää,
sillä ne ottavat itsensä kevyesti. Ota
sinäkin! |
![](blank.gif) | |
|
![](blank2.gif) | |