Ensimmäisenä ja muutoinkin hyvin menestyneenä Suomalaisena metalli- bändinä voidaan
pitää yhtyettä nimeltään: Stone! Oikein hävettää sanoa, että ensi kosketukseni
sain bändiin noin parisen vuotta sitten Children of Bodomin "Downfall" sinkun
ja erään maantiedon (tai biologian) tunnin opetus-videon muodossa. No, kappale
"No Commands":han oli todella rock, tosin ei mitenkään maata järisyttävä coveri
CoB:ilta. CoB:illa ja Stonella ei tyylillisesti ole pahemmin mitään tekemistä
toistensa kanssa, Stone kun nimittäin on/oli "thrash"- metal yhtye. Hieman sivutaan
tätä 80-luvun metalli- sceneä, jonka mainstream pokaalia piti hallussaan Metallica.
Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, Stone on jopa huomattavasti parempi
kuin esim. 80-luvun Metallica...Ensimmäinen albumi "Stone" putkahti ulos vasta vuonna 1988, mutta itse yhtye oli aloittanut jo 1984, noin kymmenvuotisen uransa aikana (bändi hajosi vuonna 1993) Stone sai ulos viitisen levyä. Kyllähän Stone aina silloin tällöin edelleenkin soittaa näitä ns. "comeback"- keikkoja, mutta minulta ne ovat sattumoisin jääneet aina väliin. Stonen uran koho-kohtana voidaan ehkäpä pitää Testamentin lämppäri-kiertuetta, mutta kuten arvata saattoikin, kyllä thrash- metallissa se seinä lopulta vastaan tulee, on se sen verran rajoittunut tyyli. Stonen lopullinen kokoonpanohan oli varsin legendaarinen: basisti, laulaja Janne Joutsenniemi, joka toimii nykyisin Sub-Urban Tribessä, kitaristi Markku Niiranen (bändissä 1990-), joka tuttu Corporal Punishmentistä, rumpali Pekka Kasari, joka paukuttelee nykyisin Amorphiksen rivistössä ja tietenkin Suomen legendaarisin metalli- kitaristi ROOPE LATVALA! Nykyisinhän Latvalan soitantoa on kuultavissa mm. Waltarissa, sekä Sinergyssä. Bändin alkuperäisenä kitaristina Markku Niirasen tilalla toimi Kari Tapion poika Jiri Jalkanen, joka kas kummaa nykyisin soitteleekin isänsä bändissä! :-) Tällä kokoelmalla on siis Stonen jokaiselta neljältä studio- albumilta parhaimmat biisit (viides levy oli live), mielestäni Suomessa jokaisen Stonen levyn on julkaissut hieman tuntemattomampi Megamania Records, ja samoin on käynyt myös tällä "Stone Age"- kokoelmallakin. Joten eipä tässä muutakuin ruvetaan tutkistelemaan tätä "kivikautista"- metallikokoelmaa!
Levyn neljästätoista biisistä ensimmäisenä paukahtaa legendaarinen "Get Stoned". Biisi ei todellakaan ole mitään pop-pop kakkaa, vaan kunnon mojovaa metalli- mäiskettä! Latvalan riffit kyllä ovat niin rock, ettei Alexi Laiholla ole paljoakaan sanomista, ja mainitseehan Laiho esikuvanaankin Latvalan, niinkuin tekee myös 99% muistakin nykyisistä Suomalaisista metalli-yhtyeistä. Soitanto on nopeampaa ja vielä paljon tarkempaakin kuin esim. Metallicalla, Sepulturalla ja Slayerilla, eli mistään aloittelijoista ei todellakaan ollut kyse ja silloin kun melodioita tulee niin ne ovat sitten kunnollisia! Toisena tuleva "Mad Hatter's Den" onkin vähän ihmeellisempi, parin minuutin mittainen vedätys. No, tämä kappale olikin vuodelta 1991, jolloin yhtye ei enää ollut niin kovassa terässä kuin parilla ekalla levyllä, jotka julkaistiin vuosina 1988 ja 1989. Laulaja Joutsenniemikin on keskivertoa metalli-laulajaa parempi, ja tästä syystä varmaan nykyisin soittaakin enemmän rokki- painotteisemmassa pumpussa, ja kyllähän Sub-Urban Tribelläkin ihan hyviäkin biisejä on ollut, varsinkin uusimman platan ulos tultua..
Kolmas biisi "White Worms" onkin sitten varmaan Stonen 90-luvun tuotannon kaikkein paras vedätys, hiukan synkähkö ja tuskallinen jyräys, jonka tunnelma on muutoinkin hyvin kaukana perinteisestä metalli- biisistä. Entäs "Sweet Dreams"? Woaaah! Aikamoinen tykki tämäkin. "Small Tales" onkin vähän keskinkertaisempi kipale, jossa kyllä on aika siistiäkin kohtia. "Overtake" kappale onkin sellaista minun mieleistä menoa, joka onkin ts. aivan mahtavaa! 300km/h thrash metal revitys, jonka soolot aiheuttavat sitten kovemman luokan ahdistusta!
"Back to the Stone Age" - then again on hitaampi biisi, jonka introkin on todella tyylikäs, tämä biisi on vain pakko kuulla. "Missionary of Charity" on myöskin hyvä biisi ja tälläinen keskitempoinen thrasher. Yhdeksännen biisin "Light Entertainment":in on väsännyt Roope Latvala yksikseen, ja meno on sitten niin viimeisen päälle tyylikästä ja nopeaa thrashia, hyvillä melodioilla tietenkin. "Real Delusion" on loistava sekin, kunnon pauketta luvassa, hieman Motörheadimäisellä tyylillä. "No Anaesthesia"- albumin nimikkokappale on kyllä kutakuinkin aikamoisen tylsä biisi, jonka kesto on yli 10 minuuttia, huhuh. No jotkin yksittäiset kohdat pelastavat tämänkin biisin...
Kahdestoista biisi "Stone Cold Soul" - sekin klassikko! Mutta niin on myöskin toiseksi viimeisenä tuleva "No Commands"!! Useat tuntenevat biisin jo entuudestaan Bodomin singleltä, mutta eipä se kyllä tätä alkuperäistä versiota selätä kuinkaan! Kokoelman päättää sitten uudempi materiaali "Emotional Playground", joka antaa pientä viitettä siitä, miltä Sub-Urban Triben debyytti- levy kuulostaa, eli tälläistä hiukan enemmän fiilistelevämpää materiaalia. Tämä on täydellisesti kokoelman muusta materiaalista erottuva viipale, balladi jopa. Harmi vain, että Stonen materiaali on niin hemmetin vaikeasti saatavilla olevaa, että hyvä kun kirjastosta löytyy! Tämäkin best-of kokoelma on julkaistu jo pari vuotta sitten, eikä näitäkään meinaa löytyä minkään kiven alta! Mukavasti sitä kestoakin tälle kokoelmalle kertyi, koska sitähän on yli 74 minuuttia. Mitä siis opimmekaan tässä arvostelussa? Tietysti sen, että Stone on Suomalaisen metallin ehdoton kulmakivi! Se on tietysti hyvin harmittavaa, että ajan hammas on syönyt Stonenkin musiikkia...vielä kun joskus tulisi uusi albumi tai Stone tekisi comeback- keikan tässä lähi-tienoilla, niin jopas siinä olisi hymy herkässä! -tony
Songlist:
1. Get Stoned (1988) *
2. Mad Hatter's Den (1991)
3. White Worms (1990)
4. Sweet Dreams (1989)
5. Small Tales (1991)
6. Overtake (1988)
7. Back to the Stone Age (1989)
8. Missionary of Charity (1991)
9. Light Entertainment (1989) *
10. Real Delusion (1988)
11. No Anaesthesia (1989)
12. Stone Cold Soul (1990)
13. No Commands (1988) *
14. Emotional Playground (1991)
Sekalaista tietoa levystä:
Levy-yhtiö : Megamania (?)
Levyn kesto : 74 minuuttia
* = Song highlights
Soittajat:
Janne Joutsenniemi - BASS / VOCALS
Markku Niiranen - GUITARS
Roope Latvala - GUITARS
Pekka Kasari - DRUMS
Sulje ikkuna!