Moonspell : Sin/Pecado (1998)

Vai muka Moonspellin huonoin levy!?! Jaahas, millähän ihmeen perusteella? Ainoastaan silläkö, että tavara on tarttuvampaa, selkeämpää, sekä tunnelmallisempaa? On teillä ihmiset mahtavat perustelut! Ainakin itse tällä hetkellä pidän levyä Moonspellin parhaimpana.

Etukäteen olin lähestulkoon varma siitä, että "nyt on tuleman varmaankin jotain kymmenen pennin Darude-coverointia", mutta onnekseni sain huomata olleeni erittäin väärässä. Tokihan koneita on käytetty paria edellistä levyä enemmänkin, mutta kyllä tämä edelleenkin menee tuonne gootti-metal-osastolle, eikä tee edes tiukkaa. Tunnelmaltaan levy on melkein kuin Amorphiksen "Tuonela"- albumi, sen parhaimpina hetkinä. Kovin raskasta tavaraa "Sin/Pecado" ei kuitenkaan sisällä, vaan tavara on suhteellisen kevyttä kuultavaa ja särökitaratkin ovat mukana vain lisämausteena, mutta ihan yhtä radikaali muutos ei ollut, kuin esim. Paradise Lostilla. Levy on myös suhteellisen pitkäkin, 13 biisiä, joiden yhteiskesto on prikulleen 62 minuuttia. Levyn aloittava intronen "Slow Down!" on jokseenkin aikamoisen turha 40 sekunnin alkuraita, mutta jo ensimmäinen kappale "HandmadeGod" aloittaa paketin hyvin perinteisillä ja mahtipontisilla Moonspell-soundeilla. Oikeastaan tässä vaiheessa eroa edelliseen "Irreligius"- albumiin ei pahemmin löydy muutakuin hienoisen yksinkertaistetumpi äänimaailma, mutta se fiilis! Foihan poejat! Kolmantena raitana myöskin kovanluokan biisi "2econd Skin", joka myös imuroitavissa mp3:senakin, bändin kotoisilta sivuilta. En tiedä mistä johtuu, mutta kovasti on leppoisen kuuloista matskua, ja sehän on hyvinkin mukavaa. Ja laulajakin todistaa, kuinka kovataitoinen hän oikeasti onkaan ja onhan tässäkin kappaleessa kunnon rääkymis-vokalointiakin, joten puheet täydellisestä pop-levystä on...sanonko mitä?

Mainittakoon myös, että "Flesh":in itämais-vaikutteinen instrumentaali-lurituskin sopii levylle, kuin sätkä narkkarille! Loppupuolen biiseistä ainakin kappaleet "Magdalene", "EuroticA", sekä "Dekadence" yllättivät myös melkoisesti! Ensimmäisenä mainitun sanat ja tunnelma ovat kuin suoraan jostain Top10-hitistä, aivan mahtavaa musiikkia! "Eurotica":n konepohjaisuus on myöskin todella iloinen yllätys ja uskomattoman hyvinhän tuokin oli onnistunut! Kitara-sounditkin oli vedätetty jonkinlaisen industrial-koneen kautta ilmiselvästi. "Dekadence" sen sijaan on levyn luultavasti kaunein biisi, joka muistuttaa kovasti jo aikaisemminkin mainittua "Tuonela"- albumia. Kyllä levyn loppupäästä löytyy myös muitakin loistavia helmiä, esim. "V.C (Gloria Domini)", joka vastaa levyn "rankemmasta" puolesta. Mutta kyllä kaikki biisit ansaitsevat paikkansa levyllä, mutta ainostaan levyn intron, sekä outro-raidan ("13!") mukanaolot voidaan kyseenalaistaa, lähes samoille äänillä tehdyt "biisit" eivät jaksa pahemmin säväyttää kuuntelijaa. Jokatapauksessa kyseessä on erittäin loistava kiekko gootin puolijumalalta. Enkä muista koskaan kuulleeni samantyylistä levyä ennemmin, joten myös omalaatuisuus pisteitäkin ropisee ja paljon! Jos Moonspell iskee, kyllä tämäkin sitten iskee! Mutta ehkäpä Moonspell ei itse tuntenut oloaan ihan täydellisen kotoisaksi, sillä tämän seuraaja-levy "Butterfly FX":hän oli jo huomattavasti rankempaa tavaraa... -tony



Songlist:
1. Slow Down!
2. HandmadeGod *
3. 2econd Skin *
4. Abysmo
5. Flesh
6. Magdalene
7. V.C (Gloria Domini)
8. EuroticA
9. Mute
10. Dekadence
11. Let the Children Cum to Me...
12. The Hanged Man
13. 13 !

Sekalaista tietoa levystä:
Levy-yhtiö : Century Media
Levyn kesto : 62 minuuttia
* = Song highlights


Soittajat:
Fernando Ribeiro - VOCALS
Sérgio Crestana - BASS
Ricardo Amorim - GUITAR
Mike Gaspar - DRUMS
Pedro Paixão - KEYBOARDS


Sulje ikkuna!