Arcturus : The Sham Mirrors (2002)
Arcturuksen levyt luokitellaan yleensä ottaen jonkinsortin avantgardistiseksi
metalliksi. Progeksikin olen kuullut sitä nimitettävän. Arcturuksen viehätys
perustuukin raskaalle metallille epäsovinnaisista elementeistä kasattuun metalliin:
Kuten astraalit melodiat ja progressiivisen musiikin virtuositeettimäinen soitanta.
Kikkailu on kuitenkin kolikon toinen puoli, sillä Arcturuksen omalaatuinen metalli
on taas kerran tappavan hyvässä kuosissa. Korostan myös käsitettä metalli, koska
"The sham mirrors" levyllä särökitarat ovat suuremmassa asemassa, kuin edellisellä
"La masquerade infernale"-levyllä. Uusi Arcturus ei periaatteessa tuo esiin
mitään uutta ja uskomatonta, mutta ei tuota omantunnon vaivoja sanoa, että kyseessä
on Arcturuksen paras albumi. Jos Arcturus vielä levyjä tulee tekemään, on sanomattakin
selvää että jotain uutta sinne mennessä pitää keksiä, jos kuulijoiden mielenkiinto
pyritään pitämää yllä.
Vaikkakin kappaleet etäisesti kuulostavatkin tutuilta, levylle on onnistuttu
loihtimaan todella pontevia ja oivia sävelmiä, joita ryyditetään Tricksterin
komealla puhtaalla laululla. Tosin "Radical cut" kappaleella ex-Emperorin, ex-keulamies
Ihsahn käy rääkymässä jotain tupakantumpeista. "The sham mirrors" levyä kuvaakin
osuvasti sen kansitaide. Jäätävän sinistä sekoitettuna avaruustunnelmaan ja
menneiden aikojen tiedemiesten merkintöihin. Otteita vanhoista kirjoista, joiden
kellastuneilla sivuilla pohditaan viisaita. Tunnelmaa voisi kuvailla hysteerisen
sekopäiseksi. Albumia voi kuvailla ja tutkiskella uskomattoman monella tasolla.
Olen kuunnellut "The sham mirrorsia" useita kertoja ja kunnes päätin kirjoittaa
jotain levystä, muistilappuni ammotti tyhjyyttään pitkän aikaa. Albumi moni-ilmeisyys
ja kompleksinen rakenne/tunnelma todella löi minut laudalta. Sanoitukset myös
ovat sen verran korkealentoista tavaraa, etten oikein vieläkään jaksa käsittää.
Seuraavassa ote levyn päätösbiisistä:
"Police, Police, Police
Please Stop The Euro
From Binary Bin Laden
To Paramount Pan
To Paradox Pan"
-For to end yet again
Vaikka edellä oleva säkeen pätkä on irti asiayhteydestään on sanojen merkitystä
vaikea käsittää kokonaisuutenakin.
Arcturus on työstänyt varsin mielenkiintoisen levykokonaisuuden, joka kykenee
aika ajoin jopa hämmentämään kuulijaa. Esitystapa hieman nojaa soittotaitoon,
mutta tuskin näitä sen varaan pelkästään on rakennettu. Mikäpä siinä on kikkaillessa
jos osaa. Soundit ovat selkeät ja soitinkerroksia erittelevä. Jonkinasteinen
ponnettomuus tosin vaivaa muuten mukiinmenevää äänipolitiikkaa. Vaikka tulikin
aika paljon napistua "huonoista" puolista, kokonaisuudessaan paperille tuli
moninkertainen määrä plussaa miinukseen nähden. Varma hankinta, etenkin jos
orkesterin aiempi tuotanto miellyttää korvaa.
-jarvis
Songlist:
1. Kinetic *
2. Nightmare heaven
3. Ad absurdum
4. Collapse generation *
5. Star-crossed
6. Radical cut *
7. For to end yet again *
Sekalaista tietoa levystä:
Levy-yhtiö : Ad
Astra Enterprises
Levyn kesto : 45 minuuttia
* = Song highlights
Soittajat:
Trickster G. Rex - VOCALS
Steinar Sverd Johnsen - KEYBOARDS
Hellhammer - DRUMS
Knut. M. Valle - GUITAR
Dag F. Gravem- GUITAR
Sulje ikkuna!