Kotimaista äijämusiikkia kuulee todella harvoin. Tarkemmin ajateltuna Diablo
taitaa olla kotoisissa oloisissa ainoa lajiaan. Ainakin mitä vakavasti otettaviin
tulee. Diablon musiikki on todella omiaan äijämäiseen illanistumiseen. Aiempaa
Diablon kiekkoa en ole kuullut (Pakko kai se on hankkia), mutta "Renaissance"
vakuuttaa minut Diablon tarpeellisuudesta Suomen äijämusiikki genrelle."Renaissance":n kappaleet lanaavat raskaasti ja hitaanpuoleisesti, mutta itsevarmuutta uhkuen kohti päämääräänsä. Ettei menisi vallan pelkäksi runttaamiseksi, viisuihin on ripoteltu vallan maukkaita kitaraliidejä. Kappaleet on rakennettu todella hyvin. Biisit etenevät loogisesti, eikä yksikään osio joudu hakemaan paikkaansa kokonaisuudessa. Bändin soitto suorastaan hitsautuu yhteen ja kappaleet muotoutuvat ytimekkäiksi ja äijämäisiksi hevipaloiksi. Soiton pippurisuutta lisää rumpali Malmbergin taidokas soitto. Kekseliäs rumpusetin käyttö (etenkin pelleissä) tuo tehokkaasti omaa lisäänsä, koska harvemmin tämän tyyppisessä musiikissa kuullaan muuta kuin puhdasta lätkettä. Myös vokalisti Nygård ansaitsee erillisen maininnan: Mieshän on vallanmainio rähinäkurkku ja levylle on irronnut laadukkaita kurnutuksia.
Biisimateriaali on todella vahvaa, eikä sekaan ole eksynyt yhtään turhaa raitaa. Jokainen varmasti löytää oman suosikkinsa, mutta minuun iski parhaiten "Icon of flesh", Creatures of deception", Hollow point", "Enemy" ja nimikkobiisi "Renaissance". Nykytrendin mukaisesti levyllä käy myös jokunen vierailijakin: Jaan Wessman, tuo mainio bassovirtuoosi, joka käy pömpöttämässä parit bassosoolot. Wessmanin osalta olisin odottanut hieman enemmänkin, sillä nyt soolot tahtovat mennä ohi korvien. "Intomesee" kappaleessa höpisee Paleface. Onhan siellä myös Leijonamieli (?!), joka scratchaa jotain ihme puksutuksia. Kappale sinänsä on ihan hyvä, mutta en oikein tiedä mitä ajatella näiden räpäyttäjien panoksesta. Olenhan vain tyhmä hevimoukka.
Diablo on onnistunut levynteossa varsin hyvin. Paljon hyviä biisejä, roimasti asennetta ja todella munakkaat soundit, joten levyä voi soittaa vähän isommallakin äänenvoimakkuudella, jos siltä vain tuntuu. "Renaissance" on omistettu edesmenneen death-pioneerin Chuck Schuldinerin muistolle, joka on ollut ilmeisen suuri vaikuttaja Diablon herroille, kulmarautoja ylikessun verran eli . . . -jarvis
Songlist:
1. Angel
2. Icon of flesh *
3. Tunnel of pain
4. C22
5. Creatures of deception *
6. Hollow point *
7. Intomesee
8. Enemy *
9. A Fear
10. Renaissance *
Sekalaista tietoa levystä:
Levy-yhtiö : Poko
Levyn kesto : 45 minuuttia
* = Song highlights
Soittajat:
Heikki Malmberg - DRUMS
Marko Utriainen - GUITAR
Rainer Nygård - VOCALS & GUITAR
R.Virtanen - BASS
Sulje ikkuna!