Dimmu Borgir : Puritanical Euphoric Misanthropia (2001)

Kahden vuoden odotus on poikinut Dimmu Borgiriltakin upouuden plätyskän! En nyt voi puhua muiden puolesta, mutta ainakin minä olen odottanut tätä kyseistä albumia, kuin kuuta nousevaa; ja kaikenmoiset miehistön selkkaukset sun muut vain lisäsivät odotuksiani. Minähän kuulunkin Dimmu Borgirin "uuden"-ajan faneihin, eli ts. "For all tid" ja "Stormblåst"-levyt eivät ole kovinkaan paljoa levylautasellani pyörineet. No kannattiko nimihirmu: "Puritanical Euphoric Misanthropia":n odotus..? Se selvinnee tuotapikaa...

Totta tosiaan, edellisten Nuclear Blast-levyjen suosiohan on ollut mitä kovinta, vuoden 1997 "Enthrone Darkness Triumphant" on myynyt ties kuinka monta sataatuhatta kappaletta, eikä levy todellakaan ole musiikillisilta aspekteiltaan mikään floppi, vaan jo-klassikko. Sitä seurannut MCD "Godless Savage Garden" ei sitten kuitenkaan jaksanut innostaa muutamalle tuhru-soundi livellä, coverilla ja muutamalla uudella biisillä. Ja toiseksi uusin DB:n albumi "Spiritual Black Dimensions":in kuuntelijat jakautunevat täysin kahtia - toiset vihaavat ja toiset rakastavat. Itse pidän levystä hyvinkin paljon, vaikkakin levyn soundimaailma onkin jokseenkin tuhnuinen, mutta silti jotenkin niin massiivinen, ettei kuulemastaan voi olla pitämättä ja mainittakoon nyt vielä kerran, että "The Blazing Monoliths of Defiance" on edelleenkin kyseisen albumin paras viipale, eivätkä thrash-vaikutteet todellakaan pilaa kappaletta, vaan täysin päinvastoin!!

Miehistön vaihdokset.. SBD-levyn jälkeen basisti Nagash lähti veke oman projektinsa The Kovenantin kimppuun, ja "tilapäisesti" tilalle tullut Simen Hestnaes (Borknagar) jäikin yhtyeen vakituiseksi jäseneksi ja olihan mies mukana myös SBD-levyn vokalointi-puolellakin varsin vahvasti. Tärkein vaihdos on kuitenkin se, että ex-rumpali "mato"-Tjodalv on nyttemmin sitten korvattu metalli-maailman yhdellä kuumimmalla nimellä, nimittäin (nyt huudetaan!) NICK BARKERILLA! Entinen Cradle of Filth-rumpali siis, mutta mitäs kummaa, eihän siinäkään vielä kaikki, vaan Old Mans Childista tuttu Galder on korvannut Astennun skeban päässä. Huh.. Mitähän tälläisestä super-lineupista voikaan syntyä?!? No tuskinpa mitään muuta, kuin aivan PERKELEEN HYVÄ LEVY!!!

PEM-levy koostuu siis 11-raidasta, joiden yhteensä laskettu kesto on noin tunnin tuntumassa. Pienoisena yllärinä kuuntelijalle tulee myös sekin, että levyllään DB:llä on apunaan myös Göteborin sinfonia orkesteri, hmm... minkäköhän takia tuntuu niin tutulta? (Metallica & Scorpions) Aivan, eli aika "vanha" juttu jo, mutta hyvinhän se sinfonia orkesterinkin mukanaolo sopii musiikkiin. Ja lähes kolmen minuutin "Intro"-raitakin on kyseisen orkesterin tunnelmointia, ja mikäs siinä on fiilistellessä...

"Blessings Upon the Throne of Tyranny" käynnistää levyn... WOUH! "Batteri" Nick Barkerin demoninen kaahaus on vieläkin tajuttomampaa, kuin LockUp-projektissaan, eli kyseessähän on siis kaikkien aikojen nopein Dimmu Borgir-levy, eikä ex-rumpali "mato"-Tjodalvia todellakaan tule ikävä! Osaava kaveri, mutta kyllä parempiakin rumpaleita löytyy (Tjodalv). Soundimaailma on muutoinkin erittäin hanskassa, ja soittimet kuulostavat varsin selkeiltä ja kirkkailta. Ja yhteissoitto..? Tuskin tarvinnee edes kertoa, että kyse on black metal-genren todellisista pioneereista? Huomattavissa on kuitenkin se, että "tausta-laulaja" Simen Hestnaes alias Vortexia on kuultavissa huomattavasti vähemmän, kuin edellisellä läpyskäisellä, ja onhan se toki pienoinen sääli, mutta aina kun sieltä rääkäisy lähtee, niin fiilis on ainakin mitä loistavin!!

Ennenvanhaanhan Dimmu Borgir oli kuuluisa sen tunnelmoinnista, etenkin "Enthrone Darkness Triumphant":ia muistellessa, eikä se soitanto kyllä kovin hääppöistä sillä ollut, jos totta puhutaan. Ehkäpä PEM:illä asiat ovatkin juuri päinvastoin, eli soittokyky on noussut tunnelmankin ylle, mutta mikäpä siinä, kun näinkin muallikkaasti soitto soljuu. Kolmas kappale "Kings of the Carnival Creation" on sekin aivan täysnapakymppi! Lähestulkoon 8-minuuttinen biisin retku jaksaa ihmetyttää sen mahtipontisuudellaan ja monipuolisuudellaan, tyylikkäät harmoniat, pirun nopeaa kaahausta, upeita melodioita, sekä Vortexin upeita ja oopperamaisia "rääkäisyjä"! "Absolute Sole Right" ja yleensäottaen koko albumi muistuttanee (imho), ainakin jonkin verran Cradle-uutuutta "Midian":ia. Mutta mistään kopiosta ei tietenkään ole kyse, mutta kyllä yhtenevyyksiä löydän useita, mm. Shagrathin vokalointi-puolelta.

Ja mikä parasta; tästä levystä pitää melkovarmasti jokainen, eikä levylle ole eksynyt periaatteessa yhtään sellaista biisiä, jota ei jaksaisi kuunnella. 6-raita "Hybrid Stigmata" on myös melko mielenkiintoinen, se kun muistuttaa kovasti "space metallia", aika erikoinen raina kaikenkaikkiaan. "Indoctrination" ja "Puritania"-kappaleet edustavatkin sitten taas "vaihteeksi" tätä tykitys-puolta sinfonia-orkesterin siivittämänä. Varsin "eviliä" meno kyllä on...

Ja mitä biisien nimiin tulee, niin voipi olla, että kaikki ovat päin p**settä, sillä promo-läpyskäisellä nuo painovirheet eivät ole olleet mitään harvinaisuuksia. Loistavasti meno levyllä jatkuu "Intro":sta sen mahtipontiseen "Outro":on asti. Mutta mitä vielä?!? Bonusraidaksi myös Euroopassakin on tuleva, ainakin joihinkin versioihin kappale nimeltään "Burn in Hell", joka on kuuluisan kult-yhtye Twisted Sistersin coveri. Oikein täytyy kummastella coverin onnistuneisuutta, sillä biisi on PEM:in parasta antia! Ja Vortexin vokaloinnit suorastaan hui-keee-iiitaa. Tässähän palaapi pian joka iikka helevetin ikkuusessa tulessa, on meinaan sen verran vakkuuttavvaa revviitystä! "Puritanical Euphoric Misanthropia"-levyä äänitettäessä oli vuoro myös yhden toisenkin bonus-biisin "Devil's Path":in uusinta-versio, jolla mukana myös Andy La Rocque, joka on tuttu mm. King Diamondista. Tosin tämä biisi tulee olemaan Japan-only... p**kele! Periaatteessa olisin pystynyt jauhamaan paskaa vielä paljon kauemmankin, mutta ihan teitä ajatellen päätin tehdä tälläisen vähän pienimuotoisemman arvostelun. Jokatapauksessa, ainakin minun mielestäni tämä kyseinen levy on paras Dimmun levy koskaan, eikä edes "Enthrone":n synkkä tunnelma voi ylittää tätä levyä koskaan! Klassikko jo syntyessään... -tony



Songlist:
1. Intro
2. Blessings Upon the Throne of Tyranny *
3. Kings of the Carnival Creation
4. Absolute Sole Right
5. Architecture of Genocidal Nature
6. Hybrid Stigmata
7. Indoctrination
8. Puritania
9. Symporium
10. The Maelstrom Mefisto
11. Perfection or Vanity-Outro
12. Burn in Hell (Twisted Sisters coveri) *

Sekalaista tietoa levystä:
Levy-yhtiö : Nuclear Blast
Levyn kesto : 60 minuuttia
* = Song highlights


Soittajat:
Shagrath - VOCALS
Silenoz - GUITARS
Galder - GUITARS
Mustis - KEYBOARDS
Nick Barker - DRUMS
Simon Hestnaes - BASS, VOCALS


Sulje ikkuna!