Jo pidemmän aikaa olen etsiskellyt sitä perinteisempää bm-paatosta, neo-tyyli suuntaukseen hieman kyllästyneenä. Truehenkistä blackmetallia tarjoilee moni kokoonpano, mutta silti jotain jäi kaipaamaan. Nimittäin hillitöntä vauhtia ja ennen kuulumatonta musiikillista röyhkeyttä. Sitten törmäsin varsin tuoreeseen kotimaiseen bändiin, Funeris Nocturnum. Kiinnostuin välittömästi ja olihan se debyyttikin aivan pakko hankkia. Kansilehdissä poseeraa miehiä corpsepainteissa, veitseä kurkulla ja ties mitä muuta käsiasetta kannellen. Kliseistä ja aikaansa elänyttä, joku höperö voisi todeta. Uskallan väittää jopa vastaan, että corpsepaintit ja panosvyöt alkavat olla se omaperäisin ratkaisu nykyisen mustan imagon saralla. Neoblackia tarjoilevia avantgarde-virityksia tunkee ulos kohta omista korvistakin. Funeris Nocturnum on ehdottomasti kovinta mitä kotimaan kamaralta on parin viime vuoden sisällä kuulunut. Woodcut on tehnyt todellisen löydön. Funeris Nocturnumin tarjoilemaan reiluun 40 minuuttiin mahtuu useita hienoja kappaleita, joista seuraavassa.Kiekko on tungettu soittimeen sormet hikoillen sydän pamppaillen. Aloitus biisi "Burying the last breath of christianity" on juuri sitä Pure Satanic Blasphemyä, mitä nimikin jo lupailee. Lujaa mennään ja yllätyksekseni kappaleissa helisee sopivasti myös syntikka, jättäen silti tilaa perinteisemmille metalli instrumenteille ja Tormentin hillittömälle rääkymiselle. Herra asettaa kyseen alaiseksi monta tummemman metallin rääkyvokalistia. Meteli on aivan mieletön. Ensimmäiseksi Funeris Nocturnumissa ihastuttaa/vihastuttaa se maaninen nopeus ja väkivaltaisuus. Rumpali Draco mätkii kannujaan vähintäänkin kiitettävästi. Jonkin aikaa epäilin kaiken kaoottisen rummutuksen olevan puhtaasti rumpukoneen luomaa illuusiota, sillä Dracon soitto on välistä virheettömän täsmällistä. Tarkemmalla puunauksella niitä pikkuvirheitä kuitenkin löytyi, jotka tuskin ketään edes häiritsevät. Moiset pienehköt soittovirheet tuovat rutkasti asennelisää ja eihän tässä mitään Bachin kantaatteja (anteeksi fasistihenkinen yleistys) kuunnella.
Funeris Nocturnumin maailma on uskomaton: Levy on suorastaan pakko kokea uudelleen ja uudelleen, koska en ollut aluksi uskoakseni soitosta huokuvaa raivoa. Koko 42 minuuttia on puhdasta laavaryöppyä alusta loppuun. Vaikkei levyä ole siunattu suurella omaperäisyydellä ja kliseitä tippuilee kerta toisensa jälkeen, en silti voi moittia. Bändillä on on sinänsä omintakeinen tyyli vetää biisit läpi. Vaikka maisemat ovat sysimustaa ja meno on melko lailla true-henkistä, koskettimet luovat kappaleisiin uskomatonta nostatusta. Erityisesti nimikkobiisin loppuosa tuntui kohoavan taivaisiin, liekkien lipoen jumalan huonetta. Jotta ei varmasti oltaisi turhan trendikkäitä kuudes raita "Kuolontoive" vedetään suomeksi ja uskomattoman huonoilla soundeilla. Tuo mieleen Darkthronen vanhemmat tuotokset. "Kuolontoive" sanoitukset ovat oikeastaan suuresti huvittavia: Sovitukset ovat melko syvältä ja minäkin osaisin tehdä moisia tekstejä. Kappale numero seitsemän "Seitsemäs Portti" on aivan eri maata kuin "Kuolontoive". Hurmoshenkistä mättöä suomeksi ja maanmainioilla soundeilla.
Yhteensoitto taittuu sanoisinko ilman suurempia moitteita. Joitain soittovirheitä havaitsin kuulokkeiden avustuksella, mutta ne tuskin ketään häiritsevät. Soundissa Simo Frangen arvosteli Oasisin uusinta humalassa ja ties missä olotilassa. Itse olen puunannut Funeris Nocturnumin debyyttiä lähes samaisella tarkkuudella. Joka kerta levy kuulostaa entistä vakuuttavammalta. Hengentuotteen pitkäikäisyydestä en mene takuuseen, henkilökohtaisesti levy tuntuu sellaiselta, joka on ilo kaivaa hyllystä esiin pidemmänkin ajan kuluttua. Sanoitukset ovat puhdasta Saatanan ja muun pahuuden ylistystä. Jeesus ja muukin kristillinen toiminta saa pilkkakirveestä useampaankin otteeseen ja pari säkeistöä raapaisee mustan huumorin lailla: "Bensiinillä valelen pastorin, kirjansa kanssa palakoon, tuon kaiken tulen tekemään saatanan nimeen". -Three Steps Closer to the truth
En voi kuin lämpimästi suositella Pure Satanic Blasphemyä kaikille vähänkään mustasta pitäville. Funeris Nocturnum on tuntunut puhaltaneen hieman lisäpuhtia tähän TrueEvilSatanic-meininkiin. Saatana timmi levy, timmeillä soundeilla. -jarvis
Songlist:
1. Burying the Last Breath of christianity *
2. Damnation of INRI
3. Withering Life
4. Slay and Burn
5. Pure Satanic Blasphemy
6. Kuolontoive
7. Seitsemäs Portti
8. Three Steps Closer to the Truth
9. The August Hammer of Satan
Sekalaista tietoa levystä:
Levy-yhtiö : Woodcut Records
Levyn kesto : 42 minuuttia
* = Song highlights
Soittajat:
Torment - MANIPULATION
Grimort - GUITARS
Horgath - BASS
Draco - BATTERY
Ruho - KEYBOARDS
Nergal - GUITARS
Sulje ikkuna!