Soulfly : Primitive (2001)

Alkukantainen. Hyvin osuvasti on nimetty myös Soulfly:nkin uusi albumi. Debyytti- albumi "Soulfly"- ei sinänsä ollut mikään sen ihmempi julkaisu. Entinen Sepultura- laulaja Max Cavalera vain halusi näyttää metalli-kansalle, että "hei, olen vielä elossa!". Levyltä ei nyt parin vuoden jälkeen enää muista kuin hitin "Bleed". No, se oli debyytti se. Soulfly on kuitenkin nyt palannut takaisin raskaaseen sarjaan uudella levyllä "Primitive", joka, niin ihmeelliseltä kuin se kuulostakin, on parempi kuin Sepultura vuosiin. Tyylillisesti "Primitive"- jatkaa ehkäpä siitä, mihin Sepulturan "Roots"- jäi aikoinaan...

Tällä hetkellä Soulfly muistuttaa enemmän Sepulturaa, kuin Sepultura itseään. "Primitive"- albumi on kaikinpuolin loistavalta kuulostava ja näyttävä levy, jonka rankan ulkokuoren alta löytyy myös hieman herkempi "spirituaalinenkin" puoli. Levystä entistäkin paremman tekee myös vierailevat tähdet, joita levyllä on "jokunen". Vaikka mukana on todella tunnettuja henkilöitä, silti ilmankin oltaisiin pärjätty. Eli vierailijat ovat vain tuomassa "omia mausteitaan" mukaan Soulflyn musiikkiin, eivätkä ne tee levystä kuitenkaan mitään "super vierailija"- tyylistä levyä, joka ei jaksaisi kovinkaan kauaa innostaa...

Levystä on kaupoissa kaksi versiota, toinen digipak ja toinen normaalikantinen. Digipakilla, jota tässä arvostelen on myös 4 ennenjulkaisematonta bonus- biisiäkin. Nuo bonus- biisit eivät sinänsä ole kovinkaan kummoisia. Kaksi aika heikkolaatuista live- biisiä, sekä pari remixiä, jotka jättävät hiukan valjun maun korviin. Mutta ne kannet...

Ihan perinteiselle julkaisulle on kestoa kertynyt n. 52 minuuttia, ja 12 biisiä, joista nyt lisää. Jo kun ensimmäinen kappale "Back to the Primitive" alkaa, kuulee kyllä miten hardcore- materiaalista oikein onkaan kyse. Soulfly on todellakin ottanut aimo harppauksen eteenpäin omassa tyylissään, jota muut voivat vain kadehtia. Ja se raivo, mikä oli edellisellä levyllä on palannut tällä levylle noin kymmenkertaisena, kuten biossakin luki. Eipä tuosta "Back to the Primitive":stä sinänsä ole sen enempää sanottavaa, muutaman minuutin jälkeen juttu menee ehkä hiukan liiankin brutaaliksi ja yksitoikkoiseksi, mutta hyvinkin kuunneltava biisi on kuitenkin kyseessä. Kappaleen sai muuten imuroitua ilmaiseksi Roadrunner Recordsin kotisivuiltakin, joten sinnepä vain!

Kakkos biisi "Pain", ja jo nyt levyn ensimmäiset vierailijat! Ja hehän ovat Deftonesista tuttu laulaja Chino Moreno ja hieman tuntemattomampi Grady Avenell (Will Haven). Itse biisi on "bassoboomeri", joka välillä muistuttaa meiningiltään Black Sabbathia, mutta ihmekös tuo? Max Cavalerehan on tunnetusti "diehard" Black Sabbath fani. Ja vierailija- kohdatkin sopivat mukaan kuin nenä päähän! Väliin sitten taas biisi, ilman vierailijoita: "Bring It". Todellinen aggression purku viipale, joka sopii kuunteluun loistavasti silloin, kun on vi*utus- päivä! Tämä kappale toi jopa jotenkin etäisesti mieleen "Roots":ilta tutun "Cut-Throat":inkin, mutta tunnelma ei ole ihan samankaltainen, koska tässä "Bring It":issä tulee hyvin rauhallisiakin hetkiä, jotka sopivat todella hyvin biisin rakenteeseen.

Seuraavaksi kokeillaankin hiukan hiphopimpaa meininkiä Slipknotista tutun Corey Taylorin (#8) kanssa. Ei Soulfly nyt kuitenkaan ihan samanlaista vääntöä ja mättöä, kuin Slipknot ole, mutta kyllä sieltäkin suunnalta varmasti on vaikutteita otettu myöskin. Ihan tyylikäs biisi tämäkin, vaikkei ne Coreyn laulamat kohdat nyt niin hirveän kaksisesti sieltä erotu. Seuraavana: "Mulambo", jonka tyyliä onkin hiukan vaikeampi selittää. Mukana menossa on "Mulambo"- heimo, jotain tämä on sieltä "Roots"- levyn suunnalta..viidakosta. Mutta ennenkaikkea, HC:tä tämäkin revitys.

"Son Song" - featuring Sean Lennon. What the f*#5/¤@%k? No, ei se mitään, ihan hyvinhän tämän Beatlesista tutun John Lennonin pojan Seaninkin lauleskelu taittuu. "Son Song"- kertoo siis siitä millaista elämä voi olla, kun on menettänyt isänsä hyvin nuorena. Max Cavaleran mukaan toinen syy Sean Lennonin mukaan ottoon oli se, että oli hyvinkin mielenkiintoista "yhdistää nämä kaksi musiikillisesti erilaista maailmaa toisiinsa". "Boom"- kappale ei ole ihan niin "mättöä", kuin levyn suurin osa muista biiseistä, vaan se on tuollainen hieman asenteellisempi ryminä kappale.

Niin, mitä sanoinkaan siitä "mätöstä"..? Kahdeksantena kappaleena "Terrorist", joka onkin levyn aggressiivisin kappale, eikä ihme, sillä kappaleessa vierailevana tähtenä Slayerista tuttu Tom Araya. Araya on varmaankin näistä kaikista vierailijoista jopa eniten äänessä, ja loistokasta karjuntaahan sieltä lähteekin! Tyyliltään "Terrorist" muistuttaa etäisesti myöskin "Roots":ilta tuttua "Dictatorshit":tiä, jonka monet varmasti tietänevät. Eli kunnon rytkettä siis luvassa...

Eihän levy ole vieläkään lopussa. Seuraavana jyrähtää käyntiin: "The Prophet", eli profeetta. Tämä biisi on levyn lyhyintä antia, vähän alle 3 minuuttinen tekele, joka luo sopivan fiiliksen ennen seuraavaa instrumentaali- kappaletta "Soulfly II", joka jatkaa tätä "pakollista" - instrumentaalisarjaa. "Soulfly II" on hyvin itämaismais- vaikutteinen "luritus", ja sehän edustaakin tätä levyn herkempää "spirituaali"- puolta. Biisin kesto kuitenkin venähti mielestäni ehkä vähän liiankin pitkäksi, koska kestoa on kuuden minuutin verran. Toiseksi viimeinen kipale "In Memory Of..." on ehkäpä levyn muusta materiaalista kuitenkin se eniten poikkeava. Tämä "In Memory Of..."- on nimittäin lähestulkoon jotain gangsta- tyylistä räppi- metallia, Soulflyn säännöillä tosin. Eihän tämäkään kappale mikään täysin floppi ollut. Vierailijana muuten Cutthroat Logic.

Viimeinen biisi "Fly High" on sekin aikamoinen pot-pot-potkuri biisi! Ehdottomasti levyn parhaimpia biisejä! Biisissä on hyvin tukevat ja nasevat soundit, joita tukee vielä mahtavasti Asha Rabouin nimisen nais-laulajan tyylikkäät kertosäkeet. Ihan kylmät väreet tulee iholle, kun tätä biisiä kuuntelee, niin mahtavan kuuloista meno on! Ja tunnelma..? Ihan kuin jossain tekno-vedätyksessä, kertakaikkiaan upea biisi, varsinkin levyn päättäjäksi!! Tähän päättyy siis "Primitive"- albumin perus versio, digipakilla on siis vielä 4 bonus- biisiä: "Eye For An Eye (live)", "Tribe (live)", "Soulfire" ja "Soulfly (Universal Spirit Mix)", mutta ainakin noissa live- biiseissä on niin älyttömän tuhruiset soundit, ettei niitä jaksa kuunnella kovinkaan Max Cavalera- fani. "Tribe":ssä nyt sentään on jotenkin siedettävät soundit (välillä), mutta hiukan pirullisesti ääni "kiertää" tässäkin. Seuraavat kaksi biisiä ovatkin tyylillisesti industrial-metallia, "Soulfire" varsinkin. Viimeisenä bonus- biisinä oleva "Soulfly (Universal Spirit Mix)" onkin enemmän kokeilevampi biisi, mutta ihan täyte- raidoistahan näissä on kyse, joten älä itke, jos et saa digipakia käsiisi!

Anyway, Soulflyn "Primive"- on mitä ilmeisemmin uuden vuosituhannen vaikuttavin ja massiivisin "nu-metal"- teos, joka ei taatusti petä ketään kyseisen genren fania! Eli jos mielestäsi lukeudut tämän kyseisen hevi- 'koulukunnan'- kuuntelijoihin, ilman tätä levyä ET halua olla! -tony



Songlist:
1. Back To The Primitive
2. Pain (Feat. Chino Moreno & Grady Avenell) *
3. Bring It
4. Jumpdafuckup (Feat. Corey Taylor #8) *
5. Mulambo (Feat. The Mulambo Tribe)
6. Son Song (Feat. Sean Lennon)
7. Boom
8. Terrorist (Feat. Tom Araya) *
9. The Prophet
10. Soulfly II
11. In Memory Of... (Feat. Cutthroat Logic)
12. Fly High (Feat. Asha Rabouin) *
13. Eye For An Eye (Live)
14. Tribe (Live)
15. Soulfire
16. Soulfly (Universal Spirit Mix)

Sekalaista tietoa levystä:
Levy-yhtiö : Roadrunner
Levyn kesto : 52 minuuttia
* = Song highlights


Soittajat:
Max Cavalera - VOCALS & GUITAR
Marcello D. Rapp - BASS
Joe Nunez - DRUMS
Mike Doling - GUITAR


Sulje ikkuna!