Tuli aika myös Sonata Arctican, tuon japanilaisten suosikkibändin, tehdä livelevy.
Mikä sitten saa nämä kyseisen maan kansalaiset ravaamaan tämän powermetal-bändin
perässä ties minne Suomeen ja muihin epämääräisiin maihin? Se selvinnee tältä
"Live In Tokyo" -kiekolta.Osaatteko te jo varmasti ne "Of Silence" -levyn hittibiisit ulkoa? ette? Eipä tuo haittaa, sillä jos tätä levyä lähdette hakemaan paikallisen levykaupan hevimmän osaston hyllyköstä, tulevat ne pikku pakolla tutuiksi. Menisin sanomaan että tällä livellä osa kuulostaa jopa paremmalta kuin studiolevyllä. Tony Kakko murahtelee aika ajoin koko sydämestään ja sielustaan, joka tuo levylle hitosti lisää tunnelmaa. Japanilaiset kuulostavat jotenkin ihmeen... vaisuilta? Tosin "Full Moon":issa, jossa he saavat laulella (huutaa) sydämiensä kyllyydestä kertosäkeistössä.
Intro... se on se live-tuttu "well well, how are you?". Mitä siihen muuta voi tuumata kuin: "Fine, alkakaas jo soittaa". "Weballergy", tuo raastavan yli-pirteä "get-a-life" -biisi avaa setin ja aiheuttaa pienen takauman, mistäköhän johtuisi? Toimii silti yllättävän hyvin tunnelman nostattajana, kun on matkalla "juhlimaan". Kolmas biisi on "Kingdom For A Heart", joka rullaa melkoisen mukavasti. Vielä jokin aikaa sitten "Ecliptica" -levyn ko. biisi aiheutti 'antaisin kuningaskuntani korvatulpista' -fiiliksen, vaan eipä tällä levyllä. Voi tosin johtua siitäkin etten ole kuunnellut ko. biisiä PITKÄÄN aikaan. Seuraavana soi sanoituksiltaan Bon Jovin "Runaway":n mieleen tuova "Sing In Silence". Valitettavasti sitä tuli kuunneltua liikaa "Of Silence":lla ja live-versio on niin identtinen, ettei se aiheuta ihmeempää jeejee-fiilistä, mutta hyvä biisihän tuo on. Hyppään "False News Travels Fast":in yli, sillä se ei tuo kummempia tunteita. Kuudentena on yksi levyn "kauneimmista" biiseistä, "Last Drop Falls". Sanoista tykkään erityisesti, mutta syy jääköön selvittämättä. Kakko muuten osaa tehdä sanoituksia, jotka voisi olla kenen tahansa elämästä. Parempi jättää miekat ja lohikäärmeet esim. Rhapsodylle, vai mitä? Mutta palataampas takaisin levyn pariin. Seuraavasta biisistä ei myöskään löydy erikoista mainittavaa. "Full Moon" taas tykittää kunnolla, ja varsinkin kertosäe nappaa varmasti mukaansa muutkin kun levyllä huutavat Tokion keikalle saapuneet tyypit. Yhdeksäs biisi, "End Of This Chapter", saattaa olla levyn paras (lukuunottamatta alun hermoja syövää teinikauhuleffa-puhelua. Helou, muija, muistakkos mua?). Kerrassaan tyylikäs biisi, jonka loppupäässä Tonyn ääni repeilee aika hemmetin hyvin tunnelmaan sopivasti. "Replica" kallistuu positiivisen puolelle ja "My Land":kin menettelee. "Black Sheep" ei oikeen iske ja tilutuksetkin iskee korvaan väärällä, kivuliaammalla, tavalla. Ollaan kuultu jo. Levyn kolmastoista ja viimeinen biisi on "Wolf And Raven", joka olisi saanut olla jossain muualla kuin päätösraitana (turhan levoton lopetus). Kas kummaa kun "San Sebastian" -niminen juusto jätettiin pois tältä pizzalta. Enemmän harmittamaan jäi "Tallulah":in puuttuminen; siinä olisi ollut mukavan rauhallinen biisi kaiken tuon paukutuksen sekaan :)
Jos kotoa löytyy "Silence" niin tämä live ei ole mikään välttämätön pakkohankinta (ellet sitten ole Arctica-fani), mutta muille powermetal-tytöille/-pojille tätä voi suositella oikein lämpimästi. Sieluun metrin viiltoja aiheuttavia ja mielenterveydelle vaarallisia biisejä ei levyllä ole yhtään ja arvosanakin jää reilusti plussan puolelle. Kyllä ne japanilaiset tietää... -kp
Songlist:
1. Intro
2. Weballergy
3. Kingdom for a Heart *
4. Sing in Silence
5. False News Travel Fast
6. Last Drop Falls *
7. Respect the Wilderness
8. Fullmoon
9. The End of this Chapter
10. The Power of One
11. Replica
12. My Land
13. Black Sheep
14. Wolf & Raven
Sekalaista tietoa levystä:
Levy-yhtiö : Spinefarm Records
Levyn kesto : 70 minuuttia
* = Song highlights
Soittajat:
Tony Kakko - VOCALS
Marko Paasikoski - BASS
Jani Liimatainen - GUITARS
Tommy Portimo - DRUMS
Mikko Harkin - KEYBOARDS
Sulje ikkuna!