Aikaisemmin
Dope oli henkilökohtaisesti tuttu ainoastaan "Debonaire"-kappaleen
muodossa, muistaakseni Scream 3:sen soundtrackilta. Taisipa samainen biisi päätyä
myös Fast and the Furious-leffaankin, ellen nyt ihan väärin muista.
Totta puhuakseni "Debonaire" biisi ei yllä millään tavoin
Dopen tasokkaimpien biisien joukkoon, edelliseltä albumilta löytyy mm.
kappale nimeltään "Everything Sucks" jossa on todennäköisesti
ilkein riffi joka on koskaan kuultu alternative-metal piireissä ! Mutta onpa
Dopella muutoinkin tuo asenne hallussa . . ."Life" on järjestyksessään toinen albumi tältä usa-metal pumpulta. Vaikka äänimaailma onkin melkolailla uusimpien trendien mukaiset, löytyy mukaa myös kiitettävä määrä "vanhan aikaista"-soundiakin. Vaikea tuota on selittää. Dope on myös yksi vihatuimpia ns. nu-metal yhtyeitä, jota en voi ymmärtää. Dope kun on aidosti rankkaa tavaraa, verrattuna johonkin mainstreamiin kuten Limp Bizkit & Linkin Park. Dope on Papa Roachin tapaan myös fuusio useista eri tyylilajeista; teknosta, metallista, industrialista ja groovahtavasta hard rockista.
"Life":ltä löytyy monen moista kappaleen tynkää; näistä ensimmäinen "Take Your Best Shot" rokkaa melko tyydyttävästi ja raskaan kuuloisesti. Tippaakaan ei anneta periksi, vaan biisi mätetään ja rää'ytään asenteella ! Makeaa groovia löytyy ehkä enemmän kuin mistään muusta yhtyeestä. "Now or Never" hakee katu-uskottavuutta tyylitajuisella hard rock kappaleellaan. "Nothing (Why)" taasen tipahtaa perus-kappaleiden sakkiin. "Stop" jyrää eteenpäin kuin juna. Ja rokkaa pirun groovisti ! Yhtä iloisesti, ellei jopa iloisemmastikin pauhaa myös "Thanks for Nothing".
"Life"-albumin oma "Everything Suck" on "Die Motherfucker Die", josta ei asenne todellakaan lopu kesken. Kappale on kyllä vähän "hoke-hoke", mutta erittäin toimiva ralli jokatapauksessa se on. "Die Motherfucker Die":ta räpätään melkoisella intensiteetillä. "What About..." ei jyrise ihan samalla tavoin, mutta tyydyttävästi tämäkin vedetään läpi. Pari perus-tason rallia tähän väliin, jonka jälkeen tulee "With or Without You", joka eroaa muista olemalla "pakollinen" hitaampi kappale. Jonkinlaista radio-ystävällishenkeä on aistittavissa molemmin sieraimin.
"Crazy" rokkaa myös ennenkuulemattoman tyylikäästi, eikä ole mottimista "Slipping Away":ssäkään, sanoitukset levyllä pyörivät minkäs muunkaan kuin elämän, elämän tavoitteiden ja sen (elämän) loppumisen ympärillä. "March of Hope" on ehkäpä yksi tyylitajuimmista rap-metal biiseistä, jonka olen koskaan kuullut. Dopen laulaja ansaitsee kyllä paljon kiitosta. Ja levyn groovahtavuus on myös yksi levyn ehdottomista valteista. Levyllä on myös yksi bonus biisikin "You're Full of Shit", mutta jätettäköön se omaan arvoonsa tällä kertaa. Jos groovahtava metalli iskee, eikä usa-metal pumput aiheuta oksennuksen tunnetta, suosittelen siirtymistä Dopen "Life"-albumin puoleen. Levy on kylläkin jo pari vuotta vanha, mutta se ei tätä levyä huononna . . . -tony
Songlist:
1. Take Your Best Shot
2. Now or Never
3. Nothing (Why)
4. Stop
5. Thanks for Nothing
6. Die MF Die *
7. What About...
8. Move It
9. Jenny's Cryin'
10. With or Without You
11. Crazy
12. Slipping Away
13. March of Hope
Sekalaista tietoa levystä:
Levy-yhtiö : Sony
Levyn kesto : 45˝ minuuttia
* = Song highlights
Soittajat:
Edsel Dope - VOCALS
Simon Dope - KEYBOARD AND SAMPLER
Acey Slade - GUITAR
Virus - GUITAR
Sloane “Mosey” Jentry - BASS
Sketchy Shay - DRUMS
Sulje ikkuna!