"Colony"- albumin jälkeen ei voinut muuta kuin odotella ja toivoa, että seuraava
levy olisi edes yhtä kovatasoinen kuin se kyseinen platta. No, nyt tämä uusi "Clayman"
on ollut julkaistuna jo tovin, ja täytyy kyllä sanoa, että In Flames on kehittynyt
kaikkien näiden vuosien aikana aivan hirmuisesti! "Clayman"- levy alkaa suorastaan
jo hipoa täydellisyyttä...In Flamesin tyyli on pysynyt kutakuinkin ennallaan, eli death metallia tämän on tarkoitus olla, mutta tällä kertaa mukana on vanhan tutun ryminän lisäksi myös hieman koneistettuja vaikutteita ja myöskin enemmän power metal- vaikutteita. Levy on hyvä myös siinäkin mielessä, että melodiat eivät jää muun musiikki sopan alle, niinkuin vähän tuppasi käymään edellisillä levyillä. Eli jos rynkytetään, niin silloin rynkytetään ja silloin kun tulee melodioita niin niille annetaan myöskin tilaa. Myös "Ruotsin Alexi Laiho" - Jesper Strömblad on parantunut huikeasti kitaristina sitten Sinergyn ensimmäisen ja "Colony"- albumin. Kyllä nyt on In Flamesilla hyvin pullat uunissa...
Levyn kivenkovien yhdentoista biisin yhteiskesto on siinä 42 minuutin tuntumassa, joten siltäkään puolelta miinuksia ei tule. Levystä on tosin myös "3D-kansi" versio, jolla on bonuksena jokin coveri ja In Flames näytönsäästäjä.. eli bonus turhuuksia, jotka eivät varsinaisesti ainakaan levyn kuuntelua paranna. In Flamesillakin on biisien aiheet näemmä kääntynyt tuollaiseksi "high-tech":in puoleiseksi, jota viestii biisien nimet, kuten: "Satellites and Astronauts" ja "As the Future Repeats Today". Ei siinä sinänsä mitään, nämä jutut sopivat In Flamesin tyyliin hyvin. Selvä peli...
Ensimmäinen kappale levyllä on "Bullet Ride", jonka aloittaa rumpujen pauke ja futuristinen kitarariffi. Jo tämä biisi on sinänsä aivan uskomatonta materiaalia. Rujoa deathiä, hieman "päivitetyllä" soundilla tosin, mutta tämä on edelleenkin vielä liian perinteinen, vaikka onhan jo tässäkin hieman koneistettuja kohtia... Sitten tulee kuitenkin "Pinball Map", joka on vieläkin parempi! Todella nopeata rytkettä, loistavilla soundeilla. Minuutin jälkeen tulee kohta, joka saa kyllä kuuntelijan ihmettelemään. Laulaja pistää tulemaan puhdasta laulua kertsi(e)n aikana! Ja todella loistavasti laulettuna vielä kaiken lisäksi. Kolmantena tuleekin "turmiollisemman" soundin omaava kipale "Only for the Weak", joka hieman hitaampi ja raskaampi, ja perinteisestä poiketen, tässä biisissä enemmän "puhdasta" laulua. Loisto materiaalia kaikenkaikkiaan!
Neljäntenä "As the Future Repeats Today". Tällä kertaa soundit on huomattavasti "tykittävämmät", kuin edellisissä biiseissä. Siisteistä soundeista huolimatta keskiverto viipale. Biiseistä pistää kyllä merkille sen, että lähes joka kerta, juuri ennen biisin loppumista tulee aina jonkinmoinen soolo-vedätys. Ei puuduttavaakaan, mutta menee parin biisin jälkeen liian ennalta-arvattavaksi. Sitten tuleekin hyvin mielenkiintoinen biisi "Square Nothing", biisi on mitä ilmeisimmin konepohjainen. Biisi on myös hidas, muttei ihan ballaadikaan. Koska n. puolessa välin biisiä rytke lähtee käyntiin ennenkuulemattomalla raivolla! Rumpu-soundeista erityismaininta, ei pelkästään tässä biisissä, mutta koko levyllä. Taidokas heppu, todistaa, ettei tarvi olla aina mikään Nick Barker ollakseen loistava rumpali. "Clayman":in aloittaa kunnon tuplabasarointi- rytke. Ja perinteisimmin In Flames maustein tehty biisihän tämä on muutenkin, hyvin rumpali jaksaa tuplabasaroida lähes koko biisin ajan :-) Plussaa tulee myös tyylikkäistä, korkeista "kiljahduksista".
Missäs menemmekään? Kappaleessa seiska "Satellites and Astronauts". Biisin alussa akustisella kitaralla soitettu kohta. Biisi on hieman "Colony"- levyn biisejä muistuttava, mutta mukana on myös käteviä "astronautti- puheita". Kahdeksas biisi on taas rajumpaa mättöä "Brush the Dust Away". Kunnon pauketta, kappale paukahtaa otsaan jo ensimmäisellä patruunalla kuudesta! Todella monipuolinen kipale, johon mahtuu tuplabasaroinnin lisäksi myös rauhallisempiakin kohtia, raskaita kohtia ja tietysti myös kitarasooloja. Sitten myö mennään uimaan. "Swim" on siis seuraavana luvassa, biisi omaa kyllä hiton upeat soundit, tälläisiä biisejä voisi varmaan jo yrittää pukkia vaikkapa joillekin leffojen soundtrackeillekin. Eikä tarvisi hävetä pätkääkään mukanaolollaan, tohtisin jopa väittää, että In Flamesin biisi tulisi olemaan kokoelman parhaita siivuja. No, tuskin kukaan death metallia huolisikaan leffa-kokoelmalla, tai mistäs sitä ikinä tietää?
Vielä kaksi biisiä. "Suburban Me", joka taas hieman perinteisempi rytkytys. Ja viimeisenä vielä hyvin raskas "Another Day in Quicksand". Ei yhtään hämmentävemmin olisi voineet levyä lopettaa, biisi on suurimmilta osin rankkaa rytkettä ja juuri ennen levyn loppua tulee hieman kauniimpi ja melodisempi skitta- soolo. "Clayman"- levy ei siis ollut todellakaan "harha-laukaus", kaikkea muuta. Levy menee läpi varmaankin suurimmalle osalle metallikansasta, ja näinollen voisinkin vielä sanoa, että edellinen levy "Colony"- oli kyllä paras siihen mennessä levytetyistä levyistä, mutta In Flames näemmä näyttää joka kerta pieksevän itsensä, joten arvosanan on pakko olla mikä se siellä on, eli eipä muutakuin... "Be quick or be dead!" -tony
Songlist:
1. Bullet Ride
2. Pinball Map *
3. Only For the Weak *
4. As the Future Repeats Today
5. Square Nothing
6. Clayman
7. Satellites and Astronauts
8. Brush the Dust Away
9. Swim
10. Suburban Me
11. Another Day in Quicksand
Sekalaista tietoa levystä:
Levy-yhtiö : Nuclear Blast
Levyn kesto : 42 minuuttia
* = Song highlights
Soittajat:
Anders Friden - VOCALS
Björn Gelotte - DRUMS
Peter Iwers - BASS
Jesper Strömblad - GUITAR
Daniel Svensson - GUITAR
Sulje ikkuna!