Pyhiä mutta ei tekopyhiä

Sillä Isä ei myöskään tuomitse ketään, vaan Hän on antanut kaiken tuomiovallan Pojalle, että kaikki kunnioittaisivat Poikaa, niinkuin he kunnioittavat Isää. Joka ei kunnioita Poikaa, se ei kunnioita Isää, joka on hänet lähettänyt.
( Joh. 5:23)

Isä on luovuttanut kaiken tuomiovallan Pojalle siksi, että vain Poika on ollut tosi ihminen. Se pelastus johon Poika haluaa meidät täällä ajassa johdattaa, on aito inhimillisyys.
Joskus kristillisyydestä ajatellaan, että meistä tulisi jonkinlaisia hurskaita yli-ihmisiä, joiden osaan ei ollenkaan kuulu minkäänlaisia inhimillisä vaivoja, eikä maallisia tuskia. Jos jollakin on ollut tähän saakka sellainen uskonto, olisi paras romuttaa se heti.
Jumala on pyhä. Kristus vaatii meiltäkin pyhyyttä. Mutta se pyhyys ei ole epäinhimillistä, vaan inhimillistä. Se ei ole irrallaan elämästä, se ei ole irrallaan arjesta.
Viimeisestä tuomiosta puhuu teksti Ilmestyskirjassa. Kaikki kutsutaan tuomioistuimen eteen ja Herra jakaa meidät kahteen ryhmään, vuohiin ja lampaisiin. Minä sivumennen sanoen epäilen ja pelkään, että vuohien porukka on paljon suurempi kuin lampaitten.
Vuohien joukossa oleville Herra sanoo: Minä olin nälkäinen, mutta te ette siitä piitanneet. Ette antaneet minulle ruokaa. Minä olin janoinen, mutta siitäkään te ette välittäneet. Te yksinkertaisesti kuljitte ohitseni katse toisaalle käännettynä. Olin vankilassa, sairaalassa, mutta te käänsitte katseenne toisaalle. Jeesus sanoo, että sinulta on puuttunut inhimillistä lämpöä, eläytymiskykyä lähimmäisen tilanteeseen.
monet ovat yrittäneet kertoa pelkästään "miellyttävästä" kristinuskosta. Jumala on laupeus ja rakkaus. Ei Hän rääkkää lapsiaan vastuksilla, eikä Hän välitä miten me elämme. Lopuksi kaikki kuitenkin menee hyvin. Hänhän antaa anteeksi! Totuus on kuitenkin toisenlainen. Ihmisiä voi ehkä aikansa käyttää hyväksi, mutta jumalan jymäyttämistä on turha yrittää.
niinkin joku on kuvitellut, että jos olisin ollut siellä taivaan täydellisyydessä, niin tottakia olisin toiminut aivan pyhästi. Niinpä, mutta kun meiltä odotetaan, että me tässä ja nyt toimimme täysin inhimillisesti, niin etä Henki pääsee ohjaamaan elämäämme.
Olen joskus leikkinyt sellaisella ajatuksella, että jos ihminen joka ei ole välittänyt pelastuksesta, ei pyhytyksestä, ei Jeesuksesta ja jolle Jumala on ollut kauhistus, vietäisiin taivaisiin, niin se olisi kauhea paikka hänelle. Hän varmasti huutaisi, että viekää helvettiin! Minä en kestä tätä! En kestä nähdä inhimillistä autuutta, nähdä Kristuksen pyhyyttä, nähdä Jumalan totuutta, Hänen kauneuttaan, Hänen puhtauttaan. Minä en kestä! Näin hän pyytäisi armoa, jos hänet vietäisiin armottomasti taivaisiin.

(E.Ewalds kirjasta Ihminen onnea etsimässä)