Pyhiä mutta ei tekopyhiä
Sillä
Isä ei myöskään tuomitse ketään, vaan
Hän on antanut kaiken tuomiovallan Pojalle, että kaikki
kunnioittaisivat Poikaa, niinkuin he kunnioittavat Isää. Joka
ei kunnioita Poikaa, se ei kunnioita Isää, joka on hänet
lähettänyt.( Joh. 5:23)
Isä on luovuttanut kaiken
tuomiovallan Pojalle siksi, että vain Poika on ollut tosi ihminen.
Se pelastus johon Poika haluaa meidät täällä ajassa
johdattaa, on aito inhimillisyys.
Joskus kristillisyydestä
ajatellaan, että meistä tulisi jonkinlaisia hurskaita
yli-ihmisiä, joiden osaan ei ollenkaan kuulu
minkäänlaisia inhimillisä vaivoja, eikä maallisia
tuskia. Jos jollakin on ollut tähän saakka sellainen uskonto,
olisi paras romuttaa se heti.
Jumala on pyhä. Kristus
vaatii meiltäkin pyhyyttä. Mutta se pyhyys ei ole
epäinhimillistä, vaan inhimillistä. Se ei ole irrallaan
elämästä, se ei ole irrallaan arjesta.
Viimeisestä tuomiosta puhuu
teksti Ilmestyskirjassa. Kaikki kutsutaan tuomioistuimen eteen ja Herra
jakaa meidät kahteen ryhmään, vuohiin ja lampaisiin.
Minä sivumennen sanoen epäilen ja pelkään,
että vuohien porukka on paljon suurempi kuin lampaitten.
Vuohien joukossa oleville Herra
sanoo: Minä olin nälkäinen, mutta te ette siitä
piitanneet. Ette antaneet minulle ruokaa. Minä olin janoinen,
mutta siitäkään te ette välittäneet. Te
yksinkertaisesti kuljitte ohitseni katse toisaalle
käännettynä. Olin vankilassa, sairaalassa, mutta te
käänsitte katseenne toisaalle. Jeesus sanoo, että
sinulta on puuttunut inhimillistä lämpöä,
eläytymiskykyä lähimmäisen tilanteeseen.
monet ovat yrittäneet kertoa
pelkästään "miellyttävästä"
kristinuskosta. Jumala on laupeus ja rakkaus. Ei Hän
rääkkää lapsiaan vastuksilla, eikä Hän
välitä miten me elämme. Lopuksi kaikki kuitenkin menee
hyvin. Hänhän antaa anteeksi! Totuus on kuitenkin
toisenlainen. Ihmisiä voi ehkä aikansa käyttää
hyväksi, mutta jumalan jymäyttämistä on turha
yrittää.
niinkin joku on kuvitellut,
että jos olisin ollut siellä taivaan
täydellisyydessä, niin tottakia olisin toiminut aivan
pyhästi. Niinpä, mutta kun meiltä odotetaan, että
me tässä ja nyt toimimme täysin inhimillisesti, niin
etä Henki pääsee ohjaamaan elämäämme.
Olen joskus leikkinyt sellaisella
ajatuksella, että jos ihminen joka ei ole välittänyt
pelastuksesta, ei pyhytyksestä, ei Jeesuksesta ja jolle Jumala on
ollut kauhistus, vietäisiin taivaisiin, niin se olisi kauhea
paikka hänelle. Hän varmasti huutaisi, että
viekää helvettiin! Minä en kestä tätä! En
kestä nähdä inhimillistä autuutta, nähdä
Kristuksen pyhyyttä, nähdä Jumalan totuutta, Hänen
kauneuttaan, Hänen puhtauttaan. Minä en kestä! Näin
hän pyytäisi armoa, jos hänet vietäisiin
armottomasti taivaisiin.
(E.Ewalds kirjasta Ihminen onnea etsimässä)