(Kun haluat hyvää ja ytimekästä luettavaa, sitä löydät Poikkinaisen sivuilta. Tässä hieman maistiaisia tosiasioista.)


Ilveilijöiden alkukesä



Alkukesän valo on tuonut meitä ympäröivän poliittisen ilveilyn entistä kirkkaammin näkyviin. Koristeelliset narrinnaamarit loistavat, ilmeet eivät värähdä.

Kun Lissabonin sopimukseksi naamioitu Euroopan Unionin perustuslaki hylättiin siellä missä siitä äänestää saatiin, eli Irlannissa, EU-eliitin johtopäätökset olivat vääjäämättömät. Irlantilaiset äänestivät väärin, selvästi väärin perustein ja perustuslain voimaantulon valmistelua jatketaan äänestystuloksesta huolimatta. Parhaiden EU-perinteiden mukaan puhutaan jo väärän tuloksen tuottaneen kansanäänestyksen uusimisesta. Myös muita vaihtoehtoja Irlantilaisten äänen mitätöimiseksi tutkitaan. EU:lle kyse on vain teknisestä ongelmasta.

EU:lla on EU:n tavat. Demokratiaväärennöksen uskottavuus kuitenkin rapisee ja rakennelman todellinen sisältö tulee entistä useamman näkyviin.

Kotimaassa Keskusta kuittaa vaalirahoitussotkun pyytämällä ja saamalla anteeksi itseltään. Keskustan sisäisessä todellisuudessa tämä on luonnollista ja oikein. Ja gallup-tulokset, joiden mukaan Vanhasta pidettäisiin nyt maan epäluotettavimpana kansanedustajana, voi toki jättää omaan arvoonsa. Poikkinaisenkin mielestä Vanhanen on ajanut erittäin luotettavasti ja määrätietoisesti maksavien arvovalintavaikuttajien ja EU-eliitin asioita. Tyyli on ehkä puisevan harmahtava, mutta linja sitäkin vankkumattomampi.

Muutoin vaalirahoitusasiat on painettu maan parhaiden tapojen mukaisesti villaisella. Kuten Poikkinainen edellisessä blogissaan totesi, Suomen Republikaanien eli Kokoomuksen suhteen kohussa ei ollut mitään uutta. Kilttien tyttöjen puolue Vihreät esittelee moitteettomia papereitaan ja on kiltisti hiljaa, etteivät hallituspaikat vaarannu. SDP on taas näennäisestä oppositioasemastaan huolimatta hiljaa, koska omatkaan jauhot eivät taida olla aivan puhtaita. Todetaan, että vaalirahoituskohun aikaan SDP:n mitattavissa oleva kannatus vaikuttaa - vastoin poliittisten urheiluselostajien veikkauksia - laskeneen entisestään. Valitsemalla toisen tarjolla olleista nuorista naispuolisista Lipposista puheenjohtajakseen SDP sementoi edelleen rooliaan Sosiaalidemokraattisen Kokoomus-Keskustan vaaliorganisaation harmittomana mukavasemmistosiipenä. Jotain muuta kaipaavien ulosmarssi siis jatkuu. Ilmeisyydestään huolimatta tämä selitys ei näytä kelpaavan gallupien sisälmyksiä ja kahvinporoja tutkiville selittäjille.

On luonnollista, että kaiken tämän ilveilyn keskellä normaali puhe oikeista asioista vaikuttaa oudolta. Jos ihmiset kääntävät selkänsä niin ilveilijöille kuin outojen puhujillekin, ilveilijöiden suhteellinen valta kasvaa. Kansavalta ja yhteiskunta saavat uusia iskuja, yhtiövalta vahvistuu. Poliittisen uskottavuuden menettäminen näyttää siis vain edistävän yhtiövallan puolesta toimivien puolueiden tavoitteita. Tämä paradoksi vaikuttaa tekevän niistä voittamattomia. Näin ei kuitenkaan ole. Poliittisen jakolinjan uuden ajan vaatimusten mukaisesti määrittelevien vaihtoehtojen nousu laajempaan julkisuuteen on vain ajan kysymys. Kun asioista voidaan puhua niiden oikeilla nimillä, ilveilijöiden yksinoikeus valtaan kyseenalaistuu nopeasti.

Lisää löydät osoitteesta

poikkinainenpakinoi.blogspot.com