SISÄLTÖ (TUMMENNETTU ON MUKANA TÄSSÄ OSIOSSA)                                                                         '
1   SYYNÄ EU                                                                                                                   
2  TIETOJA METSÄHALLITUKSESTA / VALTION LIIKELAITOKSISTA                                 
3   ESITYKSET                                                                                                                
4   VAARAT & KRITIIKKI                                                                                                
5   RATKAISUMALLIT

LÄHTEET (NUMEROSTA TUNNISTAT KIRJOITTAJAN )                                                                    
1.   =  VIHREÄ LANKA (18.9.2009)                                                                                         
2.   =  SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO (Vihreässä langassa)                              
3.   =  KIRJALLINEN KYSYMYS/KIVIRANTA & VASTAUS / KORKEAOJA                   
4.   =  ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO (Jäsenkirje 5/2009)                                       
5.   =  HALLITUKSEN ESITYS 2002 (HE 161/2002 VP)                                                      
6.   =  HALLITUKSEN ESITYS 2009 (HE 145/2009 )                                                         
7.   =  HELSINGIN SANOMAT (14.9.2009)                                                                              
8.   =  KAUPPALEHTI (9.11.1996, sivu 11 )                                                                             
9.   =  KILPAILUVIRASTO (Dnro 273/72/02 6.5.2002 VVmin Viite: Iaus.pyyntö 5.3.O2
10. =  KUNTALIITON KYSELY LIIKELAITOKSISTA 2/2009                                                 
11. =  LAPIN LIITON HALLITUS (§116 31.8.2009)                                                                   
12. =  LÄNSI-SAVO (16.10.09)                                                                                                       
13. =  METSÄAKATEMIA 24.9.2008                                                                                             
14. =  MORENIA OY (1.3.2006/7)                                                                                                  
15. =  KESKISUOMALAINEN (19.10.09)                                                                                   
16. =  SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO (15.10.09)                                                   
17. =  SOSIAALIALA (=?) (15.4.09)                                                                                            
18. =  VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO (Dnro 77/54//06 7.5.08)                     
19. =  VALTIOVARAINMINISTERIÖ (6.3.09)                                                                             
20. =  YLE.MOBI (15.10.09)

RATKAISUMALLIT

9.TÄRKEÄÄ HISTORIAA KIRJOITETTU VUONNA 2002: Vuonna 1988 toteutetun Iiikelaitosuudistuksen yleisenä tavoitteena oli julkisten palvelujen ohjausjärjesteImän kehittäminen sekä valtion tuotantotoiminnan operatiivisen johdon päätösvallan ja vastuun laajentaminen, mikä merkitsee siirtymistä aiempaa yritysmuotoisempaan organisointitoimintatapaan.Ensimmäiset liikelaitokset aloittivat toimintansa vuoden 19?? alussa. Tähän mennessä on neljästätoista virastosta, laitoksesta tai niiden osista muodostettu Iiikelaitoksia. Yhdeksän Iiikelaitosta on muutettu valtionyhtiöiksi. Näistä kolme valtionyhtiötä on yksityistetty. Liikelaitostetun yksi toimintakausi Iiikelaitosmuodossa on yleensä kestänyt neljä vuotta, minkä jälkeen organisaatio on muuttunut osa- keyhtiöksi. Tapahtuneen kehityksen valossa voidaan todeta, että Iiikelaitosmuoto on perusteltu enää vain niissä tapauksissa joissa liikelaitoksella on sellainen yhteiskunnallinen palvelutehtävä, jota ei voi hankkia markkinoilta. Tältä osin Iiikelaitoskohtaisen erillislainsäädännön merkitys korostuu. Kilpailuvirasto pitää kuitenkin valtion liikelaitoksia koskevan yleislain uudistamista tärkeänä työryhmän omaksumien Iähtökohtien ja tavoitteiden mukaisesti.                                                                       
Työryhmä on pyrkinyt liikelaitosten toiminnan Iäpi näkyvyyden parantamiseen erityisesti Iiikelaitoksen tehtäviä liikelaitosten erillisrahoitusta koskevissa ehdotuksissa.  Kilpailuvirasto pitää erittäin tärkeänä työryhmän ehdotusta siitä, että hallitus laitoskohtaisten lakien arvioinnin yhteydessä kartoittaisi liiikelaitosten hoitamat julkishallintatehtävät ja niiden tarkoituksenmukaisuuden. Työryhmän ehdotusten mukaisesti lähtökohtana on, että liikelaitokselle mahdollisesti säädetyt julkiset hallintotehtävät organisoidaan erilleen liiiketoiminnasta. Valtion talousarviossa julkisten hallintotehtävien suorittamista käsiteltäisiin erillisenä ohjattavana toimintona. Kilpailuviraston miehestä liikelaitoksiin sijoitettu viranomais- toiminta olisi kokonaan rahoitettu valtion talousarviosta. Arvioinnin yhteydessä olisi erityisesti harkittava erillisten virastojen perustamista ja  viranomaistehtävien siirtämistä jo toimivaan virastoon. Näin voitaisiin uskottavasti ennalta estää ristiinsubventioepäilyt, varmistua hyvän hallinnon periaatteiden toteutumisesta. Liikelaitosten erillisrahoitusta koskevassa ehdotuksessa työryhmä toteaa Iähtökohdaksi, että Iiikelaitoksen kaikki palvelut tuotetaan liiketaloudellisesti kannattavasti. Liikelaitokselle ei tulisi myöntää talousarviossa sellaisia avustuksia tai tukia, joita niiden kilpailijoille ei myönnetä. Liiketoimintaa koskevaa hinnoittelu- toimivaltaa ei tulisi rajoittaa Iaitoskohtaisilla säännöksillä. Liikelaitoksille ei tule myöskään määrätä tehtäviä, joita ne eivät voi tuottaa Iiiketaloudellisesti kannattavasti ja joita ne joutuisivat tukemaan muun toimintansa tuotoilla. Sen sijaan IiikeIaitos voisi työryhmän mukaan omilla päätöksillään hinnoitella jonkin tuotteen tai palvelun Iiiketaloudellista hintaa alhaisemmaksi esimerkiksi strategisista syistä. Liikelaitosten ohjauksessa tulisi siirtyä säädettyjen erityistehtävien osalta tilaaja-tuottaja-järjestelmän mukaiseen menettelyyn, jos asianomainen ministeriö tai muu Iiikelaitoksen palvelua tarvitseva ostaisi palvelut Iiikelaitokselta tai muulta palvelun tuottajalta. Valtion talousarvioon otetun määräraha puitteissa Iiikelaitokselle voitaisiin myöntää korvaus Iiiketaloudellisesti kannattamattoman tehtävän hoitamiseen. Korvauksen kohteena olevasta toiminnasta pidettäisi erillistä kirjanpitoa. Kilpailuvirasto pitää työryhmän erillisrahoitusta koskevia ehdotuksia tärkeinä Iiikelaitosten toiminnan Iäpinäkyvyyden parantamiseksi ja ristiinsubvention välttämiseksi. Liikelaitokselle määrätyt Iiiketaloudellisesti kannattamattomat  erillistehtävät tulisi kuitenkin pääsääntöisesti rahoittaa valtion talousarviosta, mitä varten tulisi varata määräraha (Iakiehdotuksen 6 §). Lisäksi Kilpailuvirasto toteaa, että tilaaja- tuottajamallin mukaisesti toimittaessa on noudatettava  hankintalain- säädäntöä, kun palvelun tuottajana on erillinen oikeudellinen yksikkö, joka toimii myös ulkoisilla markkinoilla.  Tähän yhteyteen ei sovi, että Iiikelaitos hinnoittelisi jonkun palvelun “strategisista syistä” Iiiketaloudellista hintaa alhaisemmaksi. Menettely saattaisi johtaa ristiriitaan kilpailunrajoituslain kanssa, sillä Iiikelaitokset ovat tällaisten palvelujen tuottajina kilpailunrajoituslaissa tarkoitettuja elinkeinon- harjoittajia. Työryhmä on ehdottanut kilpailuneutraliteetin parantamiseksi mm.  että liikelaitoksilta perittäisiin valtion toissijaisesta vastuusta johtuen takausmaksu ja että valtiokonttori Iiikelaitosten  puolesta keskitetysti hoitamien Iakisääteisten etuisuuksien ja korvausten hoitamisesta aiheutune kustannukset perittäisiin valtion maksuperuste- lain mukaisesti. Kilpailuviraston mielestä samassa yhteydessä olisi myös harkittava valtion tulovero-osuuden perimistä liikelaitoksilta ja toisaalta liikelaitosten ohjaus- järjestelmiä pidemmälle meneviä kevennyksiä työryhmän omaksumia linjauksia noudattaen.

14. VUONNA 2006: Valtioneuvosto on antanut Metsähallitukselle luvan perustaa maa-ainesliiketoimintaa harjoittavan tytäryhtiön Morenia Oy:n, jonka kaikki osakkeet tulevat Metsähallituksen omistukseen. Valtioneuvosto antoi myös luvan Iuovuttaa perustettavalle yhtiölle 5,6 miljoonan euron arvosta valtion kiinteistövarallisuutta ja 3,2 miljoonan euron arvosta maa-ainesten otto-oikeuksia.Morenia Oy:n toimialana on jalostaa ja myydä maa- ja kallioperän aineksia ja nUstä valmistettuja tuotteita. Lisäksi yhtiö harjoittaa maa- ja vesirakennustoimintaa sekä maansiirtotoimintaa ja myy toimialaan Iiittyviä konsultointi- ja rakennuttajapalveluita. Yhtiön kotipaikaksi tulee Oulu. Metsähallituksen maa-ainesliiketoiminnan koko henki-löstö (23 henkilöä) siirtyy perustettavaan yhtiöön Iiikkeen luovutusperiaatteen mukaisesti vanhoina työntekijöinä. Yhtiö työllistää kymmeniä paikallisia ja alueellisia louhinta-, murskaus- ja kuljetusyrittäjiä sekä suunnittelijoita.                             
Metsähallituksen maa-ainesliiketoiminnan erottaminen Iiikelaitostoiminnasta erilliseen yhtiöön edistää tasapuolista kilpailua toimialalla. Kilpailijoiden näkemyksen mukaan nykyisessä tilanteessa on ollut ongelmallista se, Metsähallituksen maa-ainesliiketoiminnan tukeminen on teoriassa mahdollista muun liiketoiminnan tuotoilla. Ongelmaa ei ole yhtiömuotoisessa toimintamallissa, koska Metsähallitus ei voi Iiikelaitoslain ja Metsähallituksen puitteissa tukea tytäryhtiöitään konsernin sisäisin tukitoimin. Yhtiölle osakepääomaa vastaan luovutettavan omaisuuden arvo on määritetty käypää arvoa vastaavaksi. Kaikki yhtiön omistukseen ja käyttöön luovutettavat alueet ovat tällä hetkellä Metsähallituksen maa-ainesliiketoiminnan käytössä. Yhtiölle Iuovutettavilla kiinteistöilllä ei ole huomattavaa merkitystä luonnonsuojelun, kulttuurihistoriallisesti tärkeiden rakennusten suojelun tai kiinteiden muinaismuistojen rauhoittamisen kannalta.  Maa-ainesliiketoiminnan yhtiöittäminen noudattaa valtioneuvoston talouspoliittisen ministerivaliokunnan syksyllä 2005 hyväksymiä Metsähallituksen omistajapoliittisia linjauksia. Linjausten mukaan Iiiketoiminta-alueet, jotka eivät ole liikelaitoksen ydintehtäviä ja joihin ei kohdistu erityistä yhteiskunnallista ohjaustarvetta pyritään yhtiöittämään. Toimintojen yhtiöittämisessä arvioidaan liiketaloudellinen kannattavuus, kilpailu- neutraliteetti ja riskienhallinta.

5.Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion liikelaitoksista (2002)/ pääasiallinen sisältö: Esityksessä ehdotetaan uudistettavaksi valtion liikelaitoksia koskeva lainsäädäntö. Esityksessä ehdotetaan selkeytettäviksi valtion liikelaitosten ohjausta koskevia säännöksiä. Eduskunta päättäisi edelleen liikelaitoksen palvelu— ja muut toimintatavoitteet. Valtioneuvosto ja ministeriöt tekisivät kaikki muut ohjauspäätökset. Valtioneuvosto vahvistaisi liikelaitoksen aloittavan taseen, päättäisi myös muista omaisuuden siirroista liikelaitoksella tai liikelaitokselta budjettitalouteen, määräisi ja vapauttaisi liikelaitoksen hallituksen sekä vahvistaisi liikelaitoksen tilinpäätöksen. Omaisuuden siirtoja koskevat päätökset valtioneuvosto voisi tehdä vain eduskunnan valtuutuksen nojalla. Yksittäisiä kiinteistövarallisuuden kohteita voitaisiin siirtää myös valtioneuvoston luvalla. Muutoksena voimassa olevaan lainsäädäntöön ministeriöt tekisivät muut ohjauspäätökset. Taloudellisen tai muun merkityksen vuoksi merkittävät asiat käsiteltäisiin kuitenkin ennakoivasti valtioneuvoston raha—asiainvaliokunnassa. Ehdotetussa laissa tarkennettaisiin myös ministeriöiden ja liikelaitosten välisiä toimivaltasuhteita koskevia säännöksiä. Ministeriö vastaisi tulosohjauksesta ja eduskunnan ohella myös palvelutaso-ohjauksesta. Liikelaitokselle kuuluisi liikelaitoksen kehittäminen ja johtaminen.

Lisäksi ehdotetaan tarkennettaviksi liikelaitoksen hallituksen ja toimitusjohtajan tehtäviä ja vastuuta osakeyhtiölain mukaisia periaatteita noudattaen. Liikelaitoksen hallituksen lisäksi myös liikelaitoksen toimitusjohtaja olisi liikelaitoksen lakisääteinen toimielin. Liikelaitoksen hallitus nimittäisi ja irtisanoisi liikalaitoksen toimitusjohtajan. Liikelaitoksen hallitus ja toimitusjohtaja olisivat velvollisia korvaamaan vahingon, jonka ovat toiminnassaan tahallaan tai tuottamuksesta liikelaitokselle aiheuttaneet. Myös tilintarkastajien määrää, tehtäviä ja vastuuta ehdotetaan tarkennettaviksi. Liikelaitoskonsernin käsitettä ehdotetaan laajennettavaksi, jotta liikelaitoskonsernin konsernitilinpäätökseen sisältyisivät kaikki liikelaitoksen määräysvallassa olevat yritykset.
Liikelaitoksen sekä ohjaavan ministeriön ja muiden liikelaitoksen palveluja tarvitsevien viranomaisten välisissä suhteissa siirryttäisiin tilaaja-tuottaja järjestelmän mukaisiin menettelytapoihin. Valtion talousarvioon otettuja hankintamäärärahoilla ministeriö ja muu viranomainen hankkisivat liikelaitokselta tai muilta toimijoilta tarvitsemansa palvelut. Jos liikelaitokselle on asetettu liiketaloudellisesti kannattamattomia palvelu- ja muita toimintatavoitteita eikä voida toimia tilaaja—tuottaja -järjestelmän mukaisesti, valtion talousarvioon voitaisiin ottaa erityinen määräraha tällaisen tehtävän rahoittamiseksi.
Lakiin ehdotetaan tarkistuksia, jotka koskevat liikelaitoksen lainanottoa ja liikelaitoksen myöntämiä takauksia. Liikelaitoksilta ehdotetaan perittäväksi takausmaksu, jonka tavoitteena on saattaa liikelaitos rahoitusmarkkinoilla samaan asemaan kuin sen kilpailijat. Liikelaitoksilta ehdotetaan perittäväksi myös palvelumaksua valtion viranomaisten liikelaitoksilta tuottamista keskitetysti hoidetuista palveluista. Lisäksi ehdotetaan, että liikelaitokset hankkisivat omaisuus— ja vastuuvakuutukset vakuutuslaitoksilta. Valtion vahinkoturvajärjestelmästä luovuttaisiin.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003,

1. -  Vaihtoehtoisia malleja ovat Metsähallituksen muuttaminen erityisyhtiöksi ja valtion virastoksi. Erityisyhtiötä ohjaisi siitä vastaava ministeriö, tässä tapauksessa todennäköisesti maa- ja metsätalousministeriö. - Käytännössä Metsähallituksen toiminnot todennäköisesti jaetaan uuden viraston ja erityisyhtiön välillä. - Ainoa linjakas ja hyvän hallinnon mukainen ratkaisu olisi siirtää virastoon valtion alueiden hallinta ja julkiset hallintotehtävät, joita luontopalvelut hoitaa. Ja liiketoiminnat pitää yhtiöittää aidoiksi osakeyhtiölain mukaisiksi valtionyhtiöiksi.

8.Metsähallituksen toimitusjohtaja Pentti Takala vastasi myös kysymykseen siitä, milloin Metsähallituksesta tulee osakeyhtiö.
- Meistä ei voi tulla osakeyhtiötä, koska vastaamme myös Iuonnonsuojelusta. Ympäristöministeriö ostaa meiltä suojelualueiden hallinnoinnin palvelut. - Ei se tehtävä oikein osakeyhtiönä onnistuisi.

10.  Johtopäätökset kyselyyn annetuista vastauksista. Kunnalliset liikelaitokset toimivat pääasiallisesti                     
• Kuntien sisäisinä liikelaitoksina                                                                                                         
• Toteuttavat lakisääteisiä tehtäviä                                                                                          
• Toimivat alueella jossa on luonnollinen monopoli.Ne eivät siten lähtökohtaisesti kilpaile samoilla markkinoilla yritysten kanssa. Johtopäätöstä ei horjuta se, että muutamilla toimialoilla tilanne on toinen kuten esim. energiahuollossa ja satamatoiminnassa.

11. Päätös: Maakuntajohtaja esitti, että hallitus hyväksyy liitteen 29 mukaisen kannanoton liittyen Metsähallituksen yhtiöittämiseen. Hallitus hyväksyi päätösesityksen yksimielisesti.

12.Metsähallituksen kohtaloa miettii valtiovarainministeriön työryhmä, joka on tiettävästi päätymässä siihen, että Metsähallituksesta tehdään valtion erityisyhtiö. Erityisyhtiönä Metsähallitusta voisi verrata Yleisradioon tai Veikkaukseen.

13.Käytännössä Metsähallitusta voitaisiin kehittää joko erillislainsäädännön mukaiseksi osakeyhtiöksi tai ottaa askel takaisin entiseen virastomalliin. MMM:n lähtökohta on joka tapauksessa, että Metsähallituksen kolme päätehtävää liiketoiminta, yhteiskunnalliset velvoitteet ja julkiset hallintotehtävät säilytetään yhtenä kokonaisuutena. Jopa yleensä kriittinen Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi tarkastuskertomuksessaan tänä vuonna, että Metsähallitus on nykyisellään toimiva ja tarkoituksenmukaisesti ohjattu kokonaisuus.

15. Metsätontit ovat metsätalouden kannalta sellaisenaan epäkäytännöllisiä hajapalstoja. Ne olisi viisasta yhdistää suurempiin yksityisten omistamiin metsätiloihin. Toisaalta metsähallitus ei rajoita tilojen käyttötarkoitusta, Laatumaan metsäkauppatoimintojen yhteyshenkilö Outi Mantila sanoo.

16. Metsähallituksen tulevaisuutta pohtinut työryhmä on Iuopunut entisen Iuonnonsuojeluvirastonperustamisesta. Valtiovarainministeriön alainen työryhmä on nyt päätymässä osakeyhtiömalliin, kertoo ryhmän puheenjohtaja, metsäneuvos Liisa Saarenmaa maa- ja metsätalousministeriöstä.Malli saadaan valmiiksi ensi kuun aikana. Saarenmaan mukaan Metsähallituksen maa- ja vesiomaisuus jää suoraan maa- ja metsätalousministeriön hallintaan, eikä se siten mene uudelle yhtiölle. Osakeyhtiötä hallinnoi maa- ja metsätalousministeriö ja luonnonsuojeluasioiden osalta ympäristöministeriö.

17.Valtion Iiikelaitoksia on yhtiöitettävä Valtiovarainministeriön työryhmä toteaa väliraportissaan, että valtion Iiikelaitosmallia ei voida pitää yhteismarkkinoille soveltuvana toimintamuotona, ja että toimivilla markkinoilla avoimessa kilpailutilanteessa tapahtuva valtion Iiikelaitos muotoinen liiketoiminta on yhtiöitettävä. Väliraportissa ehdotetaan Ilmailulaitoksen, Luotsausliikelaitoksen ja Varustamo- liikelaitoksen muuttamista osakeyhtiöksi, ja samaa mahdollisuutta ehdotetaan selvitettäväksi Metsähallituksen ja Senaatti-kiinteistöjen osalta. Valtion liikelaitos voisi vastaisuudessa toimia ainoastaan in house -asemassa ja siten, että se tuottaa palveluja yksinomaan valtion virastoille ja laitoksille. Ensimmäi- set yhtiöittämiset tulisi toteuttaa jo vuoden 2010 alusta lukien. Samoin valtion virastojen markkinaehtoinen toiminta.Työryhmä ei ole pohtinut pelkästään Iiikelaitosmuotoisen toiminnan roolia, vaan myös sitä, miten komission esittämät kilpailuneutraliteetin vastaiset piirteet voitaisiin poistaa valtion virastojen markkinaehtoisessa Iiiketoiminnassa.
Työryhmä katsoo, että valtion virasto voi virastomuodossa tuottaa maksullisia palveluja ainoastaan muille valtion virastoille in house — asemassa. Markkinoille tarkoitettu kannattava maksullinen, yksityisten yritysten kilpailuedellytyksin vaikuttava toiminta tulee sen sijaan Iähtökohtaisesti järjestää osakeyhtiömuodossa.

Virastojen palvelutoiminta tulee eriyttää viraston muusta toiminnasta, hinnoittelun on oltava Iäpinäkyvää, toiminnan tulee olla taloudellisesti kannattavaa eikä se saa aiheuttaa markkinahäiriöitä.Ristiinsubventio taloudellisen toiminnan eduksi on estettävä markkinaehtoisen ja muun toiminnan kirjanpidollisella eriyttämisellä. Työryhmä edellyttää, että valtion varallisuutta ei saa käyttää tavalla, joka ei ole yksityisten toimijoiden kannalta tasapuolinen.                                                                                                                  
Toimenpiteisiin ryhdyttävä viipymättä -  Valtion Iiikelaitostyöryhmän ehdottamat toimenpiteet ovat tärkeitä askelia kohti tasavertaisia kilpailun edellytyksiä, ja niihin tulee ryhtyä viipymättä. Kaikkia kilpailuneutraliteettiongelmia niillä ei kuitenkaan vielä poisteta, vaan työmaata riittää jatkossakin, niin moninaisina kilpailun vääristymät voivat näyttäytyä en toimialoilla ja Iainsäädännön alueilla. Tärkeintä on kuitenkin, että pää on nyt avattu, korostaa Lehtonen

20.Valtiovarainministeriön asettama työryhmä pohtii siksi Metsähallituksen tulevaisuutta.
Pieni, viiden hengen työryhmä on päätynyt siihen, että Metsähallituksesta tehdään valtion erityisyhtiö. Suunnitelmien mukaan se aloittaisi osakeyhtiönä vuoden 2012 alusta.