SISÄLTÖ (TUMMENNETTU ON MUKANA TÄSSÄ OSIOSSA)                                                                         
1   SYYNÄ EU                                                                                                                  
2  TIETOJA METSÄHALLITUKSESTA / VALTION LIIKELAITOKSISTA                               
3   ESITYKSET                                                                                                                
4   VAARAT & KRITIIKKI                                                                                              
5   RATKAISUMALLIT

LÄHTEET (NUMEROSTA TUNNISTAT KIRJOITTAJAN )                                                                   

 1.   =  VIHREÄ LANKA (18.9.2009)                                                                                       
 2.   =  SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO (Vihreässä langassa)                                       
 3.   =  KIRJALLINEN KYSYMYS/KIVIRANTA & VASTAUS / KORKEAOJA                   
 4.   =  ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO (Jäsenkirje 5/2009)                                      
 5.   =  HALLITUKSEN ESITYS 2002 (HE 161/2002 VP)                                                      
 6.   =  HALLITUKSEN ESITYS 2009 (HE 145/2009 )                                                            
 7.   =  HELSINGIN SANOMAT (14.9.2009)                                                                              
 8.   =  KAUPPALEHTI (9.11.1996, sivu 11 )                                                                             
 9.   =  KILPAILUVIRASTO (Dnro 273/72/02 6.5.2002 VVmin Viite: Iaus.pyyntö 5.3.O2
10. =  KUNTALIITON KYSELY LIIKELAITOKSISTA 2/2009                                                   
11. =  LAPIN LIITON HALLITUS (§116 31.8.2009)                                                                   
12. =  LÄNSI-SAVO (16.10.09)                                                                                                      
13. =  METSÄAKATEMIA 24.9.2008                                                                                              
14. =  MORENIA OY (1.3.2006/7)                                                                                                 
15. =  KESKISUOMALAINEN (19.10.09)                                                                                   
16. =  SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO (15.10.09)                                                   
17. =  SOSIAALIALA (=?) (15.4.09)                                                                                          
18. =  VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO (Dnro 77/54//06 7.5.08)                     
19. =  VALTIOVARAINMINISTERIÖ (6.3.09)                                                                          
20. =  YLE.MOBI (15.10.09)

VAARAT & KRITIIKKI

1. - Metsähallituksen yhtiöittämisen pelätään kaupallistavan kansallispuistot.  - Uudistuksen arvostelijat pelkäävät, että vastedes myös luontopalvelujen hallinnoimat hehtaarit ovat monopoliasemassa toimivan erityisyhtiön temmellys- kenttää. – Suunnitelmat, että Metsähallituksesta tehtäisiin erityisyhtiö, ovat nykyaikana suorastaan röyhkeitä. - Ja vaarana on että julkisiin hallintotehtäviin osoitetulla budjettirahalla subventoitaisiin liiketoimintaa. -  Erityisyhtiö mahdollistaisi yhdenlaisen korruption muodon. Liiketoiminnoilla olisi valtion mailla monopoli, resurssit olisivat liiketoimintojen käytössä ilman aitoa markkinahintaa.

1. Avoinna on esimerkiksi se, miten kansallispuistojen opastuspalvelut ja retkeilijöille tarkoitettu majoitus rahoitetaan ja järjestetään. “Kansallispuistojen opastuskeskukset varmasti muuttuvat maksullisiksi jollain aikavälillä. En näe mitään syytä, miksi yhtiöt pitäisi ne auki hyväntekeväisyytenä kaikelle kansalle”, arvioi Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava. Sulkava pelkää, että iso osa jokamiehen- oikeuksiin vaikuttavasta päätösvallasta siirtyy uudistuksessa erityisyhtiöön tai Metsähallituksen alaisina jo nyt toimiviin yhtiöihin, kuten eräbisnestä tekevään Villiin Pohjolaan tai hiekkaa ja soraa toimittavaan Moreniaan. “Jos vaikkapa Morenia saa parhaat harjut, eihän sitä hiekkamontun pohjaa kovin moni kaipaa”, Sulkava sanoo.

3.- KYSYMYS EdeIlä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä valtion liikelaitos Metsähallituksen ja sen tulosalue Forian toiminnan ja talouden eriyttämiseksi niin, että niiden keskinäiset taloudelliset suhteet tule liiketaloudellisesti läpinäkyviksi ?Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2003 Esko Kiviranta /kesk

-  VASTAUS Metsähallituksen strateginen kehittämisohjelma käsiteltiin ja hyväksyttiin helmikuussa 2001 hallituksen taIouspoIiittisessa ministerivaliokunnassa. Keskeisiksi Metsä- hallituksen tulevaisuuden tavoitteiksi kirjattiin kasvu, kansainvälistyminen, kannattavuus.     Osana kyseistä kehittämisohjelmaa Iinjattiin,  että Metsähallitus Iaajentaa toimintaansa ydintoiminnassa metsätaloudessa, tarjoamalla kokonaisvaltaisia metsäomaisuuden hoidon palveluja yrityksille, yhteisöille ja yksityismetsänomistajille. Tehtyjen selvitysten pohjalta kokonaisvaltaisten metsäomaisuuden hoidon palvelujen markkinat ovat kasvamassa. Kuitenkaan perinteiset alan toimintatavat eivät kaikilta osin täytä niitä vaatimuksia, joita nykyaikaisilta markkinoilta vaaditaan. Tarjonnan puutteen vuoksi julkisyhteisöt, kuten kunnat, eivät esimerkiksi ole joutuneet aina kilpailuttamaan hankintojaan, kuten laki julkisista hankinnoista edellyttää. Markkinoiden kehittyminen edellyttääkin palvelutarjonnan laajentamista ja uusien vaihtoehtojen tarjoamista asiakkaille, mikä puolestaan varmistaa palvelun laadun ja kohtuullisen hintataso.
Metsähallitus käynnisti Forian liiketoiminnan vuoden 2002 alussa. Toiminta organisoitiin läpinäkyvyyden ja johtamisen selkeyden varmistamiseksi erilliseksi tulosalueeksi. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että Forian tulosalueella on ollut koko ajan erillinen resurssointi ja laskentatoimi. Forian tulosalueelle on asetettu omat tavoitteensa, joiden toteutumista seurataan. Lisä Forialla on oma tuloslaskelmansa osana Metsähallituksen tilinpäätöstä. Sillä on myös vastikkeelliset ja markkinahintai-set palvelujen ostosopimukset Metsähallituksen muiden tulosalueiden ja konserni- yksiköiden kanssa.Forian palvelujen hinnoittelu perustuu rnarkkinahinnoitteluun ja sen hintataso on ollut käydyissä julkisissa hankintakilpailuissa täysin vertailukelpoinen muiden tarjoajien kanssa. Forian keskeisenä toimintaperiaatteena on tiivis toiminnallinen yhteistyö paikallisten rnetsäpalveluyritysten kanssa. Forian oma henkilöstö keskittyy markkinointiin ja toiminnan johtamiseen ja kehittämiseen.Edellä olevin toimenpitein on varmistettu, että Forian toiminta on läpinäkyvää eikä sen toiminta ole ristiriidassa kilpailunrajoitus tai muiden kilpailuoikeudellisten säännösten kanssa. Läpinäkyvyyttä tulee lisäämään myös se, että uuden liikelaitos- lain mukaan julkisista hallintotehtävistä tullaan laatimaan erillinen tilinpäätös. Erityisesti on todettava, että valtion budjettirahoitusta ei käytetty Forian liiketoiminnan kehittämiseen tähänkään mennessä.Talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa hyväksytyn Metsähallituksen kehittämislinjauksen mukaisesti liiketoiminta, johon ei poliittisen ohjauksen tarvetta, yhtiöitetään. Samaa edellyttää myös valtion liikelaitoksista annettu laki, johon kirjallisessa  kysymyksessä viitataan. Tämä periaate ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei valtion liikelaitos voisi aloittaa rnarkkinaehtoisen liiketoiminnan kehittämistä liikelaitoksessa, kuten Forian osalta on menetelty.  Tällöin on kuitenkin varmistettava toiminnan läpinäkyvyys ja se, ettei toimi aiheuta markkinahäiriöitä. Kun toiminta- edellytykset on selvitetty, liiketoiminta on joko yhtiöitettävä tai liiketoiminnan kehittäminen lopetettava. Forian toimintaan markkinaehtoisena palvelun tuottajana ei liity poliittisen ohjauksen tarvetta. Tämän vuoksi Forian toiminta yhtiöitetään, kun sen liiketaloudelliset toiminta edellytykset on varmistettu. 
Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 2004 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

8. Kilpailijoita eli yksityisiä mökkimajoittajia on hirvittänyt mm. se, että Metsähallituksella on kolmesataa mökkiä, kaksisataa metsästysaluetta, sata virkistysaluetta ja 6 500 kilometriä moottorikelkkateitä.

Metsähallitus aikoo kaksinkertaistaa matkailu- palvelujensa Iiikevaihdon (=otsake) Valtion Iiikelaitos Metsähallitus pyrkii nostamaan matkailupalvelujensa Iiikevaihdon 90 miljoonaan markkaan vuoteen 2000 mennessä. Jos tavoite toteutuu, Iiikevaihto lähes kaksinkertaistuu kolmessa vuodessa, sillä tänä vuonna Metsähallitus saa matkailusta tuloja toimitusjohtajansa Pentti Takalan mukaan noin 50 miljoonaa markkaa.Tavoitteeseen pääsemiseksi Metsähallitus tuotteistaa palvelujaan ja tekee yhteistyösopimuksia matkailuyritysten kanssa. Takalan mukaan Metsähallitus on solminut sopimuksen jo noin kahdensadan matkailuyrityksen kanssa.Kumppaneina ovat esimerkiksi suuri VR tai pieni kahvia ja kinkkuleipiä moottorikeikkareittien taukopaikoilla myyvä yrittäjä.  Yrittäjät hyötyvät Metsähallituksen kumppanuudesta Takalan mukaan mm. siten, että valtion Iiikelaitoksen on helppo neuvotella esimerkiksi valtiollisen VR:n kanssa, koska VR on kuljettanut vuosikymmeniä Metsähallituksen puuta. Matkailun kuljetus- sopimukseen Metsähallitus pyrkii myös Finnairin kanssa.
Metsähallituksen palvelujen tuotteistaminen alkoi vuoden 1994 alusta, jolloin Metsähallituksesta tuli Iiikelaitos. - Liikelaitostuminen mahdollisti ideoiden tuotteistamisen. Ei tällaista voisi tehdä valtjon budjetin puitteissa, sanoo Takala. Tähän mennessä Metsähallitus on ryhmittänyt palvelunsa kahden tuotemerkin alle.
Tuotemerkjllä “Laatumaa” (www.laatumaa.com) Metsähallitus kaavoittaa kesämökkitontteja ja myy soraa sekä mursketta. Matkailupalvelut myydään tuotemerkillä “Villi Pohjola”.

Eniten Metsähallitus saa Takalan mukaan tuloja vuokraamisesta. Noin kymmenen miljoonan markan vuositulot tulevat sekä metsäkämppien että mökkimaan vuokraamisesta. Metsästysluvista Metsähallitus saa 8-9 miljoonaa markkaa vuodessa ja kalastusluvista 7-8 miljoonaa markkaa. Muita tuloja ovat mm. ulkopaikkakuntalaisten ajolupamaksut moottorikelkkateistä, kelkkayrittäjiltä perittävät maksut puiden ja jätehuollon järjestämisestä taukopaikoilla, maksut hirvijahdeista sekä opasmaksut. Metsähallitukselta voi vuokrata myös järviä. Eniten menoja Metsähallitukselle tulee Takalan mukaan henkilöstöstä, mökkien hoidosta ja jätehuollosta sekä kalojen istutuksista. Tulokseltaan Metsähallituksen virkistyspalvelujen myynti on Takalan mukaan jo “lievästi kannattavaa”. - Mutta jos esimerkiksi tulot kesämökkien maanvuokrasta jäisivät pois, ei toiminta vielä kannattaisi, sanoo Takala.                                   

Metsähallituksen maavuokratuloja vähentää talouspoliittisen ministerivaliokunnan viime kesäinen päätös, joka velvoittaa Metsähallituksen rahoittamaan Iuonnonsuo- jelualueiden hankintaa yhteensä 1,1 miljardilla markalla. Summasta 280 miljoonaa markkaa. Metsähallitus kerää maata myymällä ja loput 810 miljoonaa markkaa maata vaihtamalla. - Siinä sitä repimistä onkin. Ensisijaisesti myymme vuokrattuja kesämökkitontteja, koska se on kannattavampaa kuin talousmetsien myynti. - Vuokratulojen menetystä paikkaamme kaavoittamalla uusia mökkitontteja. Metsähallituksen taseessa operaatio näkyy mm. siten, että taseesta Iähtee talousmetsiä, ja taseeseen tulee suojelualueita.

10.Kuntalain tarkistaminen Satunnainen myynti                                                                                  
• Liikelaitoksen tai viraston satunnainen tai ajoittainen toiminta markkinoilla sallittaisiin sen perustuessa välttämättömään syyhyn               • Myyntiin sovellettaisiin samoja yleisiä periaatteita kuin valtion maksuperustelaissa (ei alihinnoittelua ja kohtuullinen liikevoitto, kirjanpidon läpinäkyvyys) 
• Satunnaisuuden arvioimiselle laissa karkeita rajoja, jotka eivät kuitenkaan olisi kuitenkaan ainoita tai ehdottomia kriteereitä

Kuntalain tarkistaminen Satunnainen myynti
• sallittaisiin lähtökohtaisesti esim. enintään 10 % myynti omistajatahojen ulkopuolisille markkinoille
• Prosenttiosuutta kokonaisliikevaihdosta arvioitaessa tulisi kuitenkin huomioida kyseistä palvelua koskevat relevantit markkinat eikä pelkästään koko laitoksen kokonaisliikevaihto (vaikutus markkinoihin)
• Joustovaraa olisi myös siinä kuinka pitkän aikajakson kuluessa prosenttiosuus laskettaisiin

11. Metsähallitusta koskevan muutoksen valmistelu (osakeyhtiöksi muuttaminen) on   VM: n työryhmässä vielä kesken. Ympäristöministeriö vastustaa osakeyhtiömallia. Metsähallituskaan ei ole ollut innostunut osakeyhtiöstä.
Metsästys, kalastus ja muut luontoon liittyvät paikallisen väestön oikeudet ovat Pohjois-Suomessa väestön perusoikeuksiin rinnastettavia oikeuksia. Toisaalta perustuslakivaliokuntakin on todennut luonnon käyttämisen sekä oikeudellisesti että sosiaalisin perustein perusoikeuden veroiseksi useassa yhteydessä.
Lapin liitto katsoo, että maa- ja vesialueiden omistus tulee säilyttää valtiolla / metsä- hallitusvirastolla, metsähallituksen tuloksesta tulee osoittaa osa alueille ja että luontopalveluista huolehtiminen säilyy metsähallitusvirastolla.
Näistä syistä on perusteltua, että Metsähallituksen organisaatio varsinaisen maa- ja vesialueiden omistuksen ja niihin liittyvien paikallisen väestön oikeuksien osalta säilytetään nykyisellään. Sitä vastoin eräät jo nyt puhtaasti liiketaloudellisin perustein toimivat liikelaitokset, kuten Villi Pohjola, Laatumaa ja Moreenia voidaan muuttaa suoraan osakeyhtiöiksi.

12. Yhteinen luonto ei ole bisnestä (= otsake)
Esimerkiksi Luonnonsuojeluliitto, Suomen WWF, Suomen Latu ja Saamelaiskäräjät ovat huolissaan kaavailusta erityisyhtiömallista. Luonnossa liikkumisen pelätään muuttuvan maksulliseksi, metsien ja vesien menevä myyntiin ja suojelualueiden supistuvan.  Luonnon- suojelusta ja kansallisomaisuuden vaalimisesta ei voi tehdä pelkkää liiketoimintaa. Puhdas erityisyhtiöratkaisu toisi ilman muuta pulmia yhteiskunnallisen vastuun kantamiseen. Kannattaa tutkia mahdollisuutta Metsähallituksen jakamiseksi kahtia entisen Tielaitoksen mallin mukaisesti. Julkiset tehtävät palautettaisiin siis virastotyöksi ja liiketoiminta puolestaan eriytettäisiin osakeyhtiöihin. Tämäntyyppinen uudelleenorganisointi ei taatusti ole helppo urakka, mutta se voisi olla parempi vaihtoehto kuin suomalaisen luonnon yhtiöittäminen suin päin.

13 Myös lähes kaikissa muissa EU-maissa Metsähallitusta vastaava organisaatio on liiketoiminnan ja hallinnon sekamalli, joka ei voi mennä konkurssiin, joten Suomessa ei pitäisi tehdä hätiköityjä ratkaisuja. MMM:n lähtökohta on joka tapauksessa, että Metsähallituksen kolme päätehtävää liiketoiminta, yhteiskunnalliset velvoitteet ja julkiset hallintotehtävät säilytetään yhtenä kokonaisuutena. Jopa yleensä kriittinen Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi tarkastuskertomuksessaan tänä vuonna, että Metsähallitus on nykyisellään toimiva ja tarkoituksenmukaisesti ohjattu kokonaisuus.
VERTAA: Kun aluehallinnon raamit on saatu sovituksi ja toimimaan, niin sen jälkeen metsäkeskusten asemaa tarkastellaan uudelleen. Maa- ja metsätalousministeriössä aloitamme selvityksen, jossa haetaan toimivaa aluehallintomallia metsäalalle vuodesta 2012 eteenpäin. Tässä yhteydessä selvitetään myös metsäkeskusten ja metsänhoitoyhdistysten tehtäväjako, sillä vaikka niillä on erilainen rahoituspohja, niin niiden toiminnat menevät osittain päällekkäin.Metsäntutkimuslaitokselta valtion tuottavuusohjelma edellyttää kipeitä säästöjä, sektoritutkimuksen uudistaminen uusia toimintatapoja ja toimintaympäristön muutokset tutkimuksen uudelleen suuntaamista. Tutkimusyhteistyön tiivistämiseksi ja yhteisten tutkimusohjelmien toteuttamiseksi METLA ja muut luonnonvara-alan tutkimuslaitokset ovat valmistelleet Pro Ympäristö ja luonnonvarat –yhteistyö- verkostoa, joka toivottavasti saa ilmaa siipien alle sektoritutkimusuudistuksessa.

15.  Metsähallitus myy kansallisomaisuutta  (= otsake)

Metsähallituksen tulosyksikkö Laatumaa on noussut melko huomaamatta Suomen lomatonttikaupan suurimpien toimijoiden joukkoon.
Laatumaa tekee bisnestä kaikkien suomalaisten yhteisesti omistamilla maa-alueilla. Yritys myy ja vuokraa Metsähallituksen hallinnassa olevia loma- ja liiketontteja sekä metsätiloja.
Nettisivujensa mukaan Laatumaalla on tarjolla yli 1 500 lomatonttia ympäri valtakunnan. Laatumaa mainostaa, että tontit sijaitsevat järvien ja jokien rannoilla, tunturien läheisyydessä ja metsän vihreydessä Osalla tonteista on jo valmiina sähköt sekä vesi- ja jätevesijärjestelmä.
- Mainittu määrä on ehkä hieman yläkanttiin, mutta on meillä jatkuvasti ainakin 1 000 lomatonttia myynnissä Laatumaan markkinointipäällikkö Timo Karhapää sanoo.
Vuonna 1996 muodostettu Laatumaa on kaupannut alusta lähtien valtion omaisuutta. Karhapää laskee, että yksikkö on viime aikoina myynyt 350-450 Iomatonttia vuodessa. Laatumaa ei nirsoile ostajien suhteen. Karhapää sanoo, että ostajina voivat olla yksityiset kuin yrityksetkin.

Kansallisuuskaan ei rajoita kauppoja
- Ulkomaalaisille tonteista on mennyt muutama prosentti. Näistä ostajista venäläiset ovat suurin ryhmä, Karhapää toteaa. Ja mikä on ostellessa, kun tarjolla on kauniita rantoja pitkin Järvi-Suomea. Kohteet saa kätevästi esiin Laatumaan esittelysivustolta intemetistä.
Ympäristönsuojelupiireissä pelätään, että Laatumaan toiminta on vasta esimakua tulevasta. Alun alkaen Metsähallituksen liiketoiminnan oli tarkoitus kerätä rahaa ympäristön- suojelullisiin kohteisiin, mutta nyttemmin jalot periaatteet ovat arvostelijoiden mielestä unohtuneet.
Valtion maita hallinnoivan Metsähallituksen organisaatiota ollaan mukauttamassa EU-sääntöihin. Suomessa asiaa koskevia neuvotteluja on käyty melko hiljaisesti suppeassa virkamiestyöryhmässä.

Muun muassa ympäristöväki ja saamelaiset pelkäävät, että uusi järjestys voi johtaa kansallisomaisuuden uusjakoon vaarantaa luonnonsuojelun sekä perinteiset jokamiehenoikeudet.

18.Nykyistä toimintamallia voidaan pitää nykyisessä toimintaympäristössä tarkoituksenmukaisena, mutta kilpailun kautta tavoiteltavaa tehokkuushyötyä ei saada. Metsähallituksen raportoinnissa ympäristöministeriölle annetaan tietoa asetettujen tavoitteiden toteutumisesta ja luontopalvelujen varainkäytöstä menolajeittain, mutta raportoinnista ei riittävästi selviä käytettyjen varojen yhteys asetettujen tavoitteiden toteutumiseen eivätkä tavoitteen ja toteutuneen välisten poikkeamien syyt.Konsernin riskienhallinnan kannalta liiketoiminnan ohjaus ja riskien valvonta on hallituksen vaikeinta ja keskeisintä toiminta-aluetta. Tämän vuoksi Metsähallituksen hallituksen toimintaa arvioitiin tarkastuksessa tarkemmin käymällä läpi 2 liiketoiminna kehittämiseen ja laajentamiseen liittyvää case-tapausta: Forian liiketoiminta ja Morenian yhtiöittäminen.Forian kotimaan liiketoiminta alkoi vuoden 2002 alussa ja lopetettiin vuoden 2004 alussa. Forian ulkomaan liiketoiminta aloitettiin v. 2002 lopulla ja lopetettiin vuoden 2006 lopussa. Morenia yhtiöitettiin 1.3.2006. Forian tapauksessa hallituksen ei voida sanoa jättäneen täyttämättä ohjaus- ja valvontavelvollisuuttansa. Hallitus ei kuitenkaan ottanut riittävästi huomioon yhtäältä Foria—ryhmän ja  toisaalta Metsähallituksen riskienhallinnan ja riskienarvioinnin puutteita. Morenian yhtiöittämistä Metsähallituksen hallitus käsitteli laaja-alaisesti ja perusteellisesti sekä otti asianmukaisesti huomioon talouspoliittisen ministerivalio- kunnan omistajapoliittiset linjaukset ja kannanotot.

Valtion liikelaitoslakia uudistaessa yhtenä tavoitteena oh selkeyttää liikelaitoksen  toimintaelinten toimivaltaa ja valvontasuhteita. Laissa on osakeyhtiölain kanssa yhteneväisesti säädetty, että toimitusjohtaja on pakollinen toimielin ja että hallitus nimittää ja irtisanoo toimitusjohtajan. Muissa valtion liikelaitoksissa liikelaitoksen hallitus nimittää ja irtisanoo toimitusjohtajan, mutta Metsähallituksessa toimitusjohtajan nimittää ja irtisanoo maa- ja metsätalousministeriön esittelystä valtioneuvosto. Tarkastuksen perusteella voi todeta, että Metsähallituslain mukainen toimitusjohtajan nimittämis- ja erottamismenettely rikkoo liikelaitoksen ohjausketjun ja siihen liittyvät valvonta- ja vastuusuhteet.

Yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet asettavat rajoitteita Metsähallituksen toiminnalle ja voitontavoittelulle. Velvoitteet otetaan huomioon tulostavoitetta asetettaessa tavoitetta pienentävänä tekijänä. Metsähallituksessa toteutettiin yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden seurantajär-   jestelmän kehittämisprojekti. Siinä laadittiin perusteellinen arvio siitä, minkä suuruisia Metsähallituksen liiketoiminnassa huomioon otettavat yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet ovat rahassa mitattuna. Seurantajärjestelmän pohjalta pystytään entistä paremmin arvioimaan liiketoiminnan todellista kannattavuutta ja valtio-omistaja voi entistä paremmin ottaa kantaa velvoitteiden mitoitukseen. Uuden seurantajärjes- telmän rakentaminen on kuitenkin vielä osin kesken erityisesti hyötyjen laskennan ja arvioinnin osalta.
Merkittävä osa valtion maa- ja vesiomaisuutta, tasearvoltaan noin 3,5 miljardia euroa, on valtion talousarvion ulkopuoliseen talouteen kuuluvan Metsähallituksen hallinnassa ja hoidossa. Koko valtiontalouden hoidon asianmukainen seuranta edellyttää, että tästä omaisuudesta ja sen hoidosta raportoidaan nykyistä tarkemmin valtion tilinpäätöskertomuksessa. Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön raportointi eduskunnalle valtion tilinpäätöskertomuksessa Metsähallituksen julkisille hallintotehtäville hyväksyttyjen tavoitteiden toteutumisesta on kuitenkin ollut hyvin niukkaa. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan luvussa on useasti vain tyydytty ilmoittamaan, että tavoitteet on saavutettu eikä tekstissä ole viitattu ympäristöministeriön ohjauksessa oleviin julkisiin hallintotehtäviin. Ympäristöministeriön luvussa ei ole tuotu esille Metsähallituksen luonnonsuojelutyötä, eikä sitä, että luonnonsuojelutehtävät ovat osa Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien kokonaisuutta. Tarkastusvirasto katsoo, ettei eduskunta nykyisellään saa riittävästi tavoitteiden toteutumisesta kertovaa raportointitietoa ohjauspäätöksiensä tueksi.  Eduskunnalle tulisi esittää valtion tilinpäätös- kertomuksessa laajempaa tietoa Metsähallituksen julkisista hallintotehtävistä ja muista tehtävistä, jotta raportointi valtion tilinpäätöskertomuksessa muodostaisi selkeän vastinparin tavoitteiden asettamiskirjalle ts. valtion talousarviolle. Raportoinnissa tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota julkisten hallintotehtävien kokonaisuuteen eikä vain yksittäisiin toimenpiteisiin tai tehtäviin.
Metsähallitus liiketoimintakonsernin liikevaihto oli vuonna 2006 noin 268 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos noin 72 miljoonaa euroa. Tase oli noin 2586 miljoonaa euroa ja henkilöstön lukumäärä henkilötyövuosina 1 418. Valtiolle tuloutettiin vuodelta 2006 noin 65 miljoonaa euroa. Metsähallitus on pitkään ollut valtion liikelaitosten joukossa suurin ja tasaisin voitontulouttaja, joka 2000-luvulla on tulouttanut valtiolle joka vuosi noin 40—60 miljoonaa euroa. Metsähallituksen liiketoiminnan ydin on kautta vuosien ollut puun myynti, jonka osuus on vuosittain ollut noin 85—90 % liikevaihdosta ja osuus liiketoiminnan tuloksesta vielä suurempi. Metsähallituksen strategiassa on ollut tavoitteena luoda muun liiketoiminnan avulla kolmas tukijalka kotimaisen metsätalouden ja julkisten hallintotehtävien rinnalle. Tässä Metsähallitus ei ole toistaiseksi onnistunut.

19.Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi tänään 6.3.2009 valtiovarainministeriön liikelaitoshankkeen väliraportissaan ehdottamaa etenemistapaa valtion liikelaitosten uudelleen organisoinniksi ja ohjaukseksi.
Väliraportin mukaan kilpailuneutraliteetin edellyttämä liikelaitoksen konkurssi- kelpoisuus edellyttäisi erillistä oikeushenkilöyttä sekä valtion liikelaitoksen hallinnassa olevan omaisuuden siirtämistä oikeushenkilön omaisuudeksi. Siten valtion nykyistä liikelaitosmallia ei voida pitää yhteismarkkinoille soveltuvana toimintamuotona. Valtion liikelaitos voisi vastaisuudessa toimia ainoastaan in house -asemassa ja tuottaa palveluja yksinomaan valtion virastoille ja laitoksille. Valtion liiketoimintaa tulisi harjoittaa pääsääntöisesti osakeyhtiömuodossa. Toimivilla markkinoilla avoimessa kilpailutilanteessa tapahtuva valtion liikelaitosmuotoinen liiketoiminta yhtiöitetään.
Henkilöstön asemaan sovelletaan valtioneuvoston 23.3.2006 tekemää periaatepäätöstä valtion henkilöstön aseman järjestämisestä organisaation muutostilanteissa ja sen soveltamisohjeita. Liikelaitosten henkilöstö siirtyy osakeyhtiön palvelukseen näiden henkilöstöpoliittisten periaatteiden mukaisesti. Ilmailulaitoksen, Luotsaus liikelaitoksen ja Varustamoliikelaitoksen muuttamista osakeyhtiöiksi valmistellaan. Metsähallituksen ja Senaatti-kiinteistöjen en organisaatiovaihtoehtojen tarkastelu jatkuu.Nyt väliraportin tehneessä hankkeessa on hallinnonalakohtaiset (valtiovarain- ministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä Liikenne- ja viestintäministeriö) valmisteluryhmät sekä johtoryhmä. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii ylijohtaja Silja Hiironniemi ja varapuheenjohtajana apulaisosastopäällikkö Heikki Joustie, molemmat VM:stä. Jäseninä ovat budjettineuvos Helena Tarkka ja lainsäädäntöneuvos Auli Valli-Lintu VM:stä, metsäneuvos Liisa Saarenmaa MMM:stä, neuvotteleva virkamies Mika Mäkilän LVM:stä, ylijohtaja Pekka Timonen VNK:sta, hallitusneuvos Elise Pekkala TEMistä ja osastopäällikkö Mika Hämäläinen Julkisten ja hyvinvointialojen Iiitto JHL ry:stä.
Lisätietoja: Ylijohtaja Silja Hiironniemi, puh. 09 160 33259 ja apulaisosastopäällikkö Heikki Joustie, puh. 09 160 34858
20. Pieni, viiden hengen työryhmä on päätynyt siihen, että Metsähallituksesta tehdään valtion erityisyhtiö. Suunnitelmien mukaan se aloittaisi osakeyhtiönä vuoden 2012 alusta. Luonnonsuojeluliitto, Suomen WWF, Suomen Latu ja Saamelaiskäräjät ovat jo ilmaisseet huolensa juuri puhtaasta erityisyhtiömallista. Pelko on, että Iuonnossa Iiikkuminen muuttuu maksulliseksi, metsät ja vedet menevät myyntiin ja suojelualueet supistuvat ja saamelaisten maanomistuskysymyskin jää edelleen ratkaisematta. Metsäteollisuus on puolestaan vaatinut, että uudistus ei saa uhata puukauppaa.
Perinteisiä kuulemistilaisuuksia ei aiota järjestää siellä, missä valtion maita on eniten, eli Lapissa ja Itä-Suomessa. Helsingissä kuulemistilaisuus ehkä kuitenkin pidetään. Saarenmaan mukaan esitys laitetaan heti valmistuttuaan verkkoon ja sitä voivat kommentoida kaikki halukkaat. Metsähallituksen hallinnassa on yhteensä 12 miljoonaa hehtaaria valtion maita ja vesiä.