1. Ensimmäinen on Apostolien tekojen: 1.luvussa, kun pilvi vei Jeesuksen pois taivaaseen, sano 2 miestä valkeissa vaatteissa sitä katseleville, että ” Galilean miehet, mitä te seisotte ja katsotte taivaalle? Tämä Jeesus, joka otettiin teiltä ylös taivaaseen, on tuleva samalla tavalla, kun te näitte hänen taivaaseen menevän.” Moni tuijottaa elämässään edelleenkin taivaalle ja odottaa kuka maailmanloppua, kuka herätystä kuka tempausta tai mitä muuta ilmestystä tahansa, eikä ollenkaan huomaa että elämä on tässä ja nyt. Luther sano joskus, että jos tietäis huomenna tulevan maailman lopun, vielä tänään istuttais omenapuun. Viisas mies. Eikös paha saa valtaa ja vahvistu sillon, kun hyvät ei tee mitään?
2. Toinen on 2.Pietarin kirjeessä, jossa Pietari kehottaa uskovia mm: osoittamaan uskossaan avuja, avuissa ymmärtäväisyyttä...jumalisuudessa veljellistä rakkautta, veljellisessä rakkaudessa yhteistä rakkautta, ja kertoo vielä, että jos teillä on nämä, ja ne yhä lisääntyvät, ne eivät salli teidän olla toimettomia eikä hedelmättömiä meidän Herramme Jeesuksen tuntemisessa.
3. Kolmas on Matteuksen evankeliumissa, että Jeesukselle on annettu KAIKKI VALTA taivaassa ja maan päällä. Saatanalle ei siis jää mitään valtaa, kun kaikki on Jeesuksen. Ja Luukkaan evankeliumissa Jeesus kertoo antaneensa meille vallan tallata käärmeitä, skorpioneja ja kaikkea vihollisen voimaa, niin ettei mikään ole meitä vahingoittava. Miksi siis pitäis elää alistuneesti niinkun oltaisiin kaikki pahan ja pahuuden orjia, kun kerta ei olla?
Ensimmäinen asia on se, että olet uskonut Jeesuksen sovittaneen syntis Golgatan keskimmäisellä ristillä. Sillon sun elämäs perusta on kunnossa. Sitten sitä eletään tässä ajassa 24 tuntia vuorokaudessa. Jokainen omansa laista elämää, täydellisen pelastettuna ja lunastettuna taivaan kansalaisena. Joka päivä elämässä on edessä asioita, joissa pitää tehdä valintoja ja joihin on otettava kantaa. Vaihtoehtoja/puolia on vain kaksi, totuus ja valhe/ oikeudenmukaisuus ja vääryys. Pään pensaaseen piilotus ei muuta tosiasioita miksikään, eikä edistä totuuden voittoa, päinvastoin. Koska uskova on kutsuttu valkeuteen, hän on, tai ainakin hänen pitäisi olla, valona ja suolana, omassa asuinympäristössään ja maassaan. Vaikuttaen elämällään vääryyden ja valheen elinolosuhteiden ja mahdollistamisen jatkuvaa vähenemistä- henkilöön katsomatta- niissä asioissa, jotka minäkin päivänä hänen elämäänsä koskettaa ja kohtaa. Ei tarvi hillua kukkona tunkiolla arvostelemassa, kuka on oikein uskossa, askossa tai eskossa, kun tietää, että kaikki ollaan samaa kamaa eri paketissa. Aika kuluu siihen kun tekee lähimmäiselleen sen, mitä haluais itselleen tehtävän ja samalla oppii syvemmin tuntemaan ja kokemaan Jeesuksen rakkauden rikkauden omassa elämässä, yksinäisyyden tilalle löytää yhteyden toisin ihmisiin, saa sisältöä elämäänsä, eikä tarvi olla vaan tyhjyyttä koliseva kuori, josta sisältö puuttuu...
Tuumailee: Orvokki