Tulevaisuutemme suunniteltuna  SITRAn toimesta jo vuonna 1994
Suomen Itsenäisyyden rahaston  kertomaa kirjasta UUSI TEOLLINEN SUOMI  osasta YDIN SUOMI  ne tärkeimmät kohdat.

Suomen vahvuudet
Suomen hyvinvoinnin rakentaminen on pääosin perustunut raaka-aineisiin. Erityisesti metsän ja puuraaka-aineen ympärille syntyneet klusterit (=osaamiskehittymät) sekä kaivosklusterit ovat sellaisia. Jatkossakin ympäristö ja luonto pysyvät Suomen erityisominaisuuksina. Teollisuus ja työvoima voivat periaatteessa siirtyä pois Suomesta päinvastoin kuin ympäristömme. Ympäristö on siis jatkossakin eräs tärkeä tekijä kehitysvaihtoehtoja arvioitaessa. Seuraavassa pyritään lyhyesti arvioimaan sen ominaispiirteitä.

Teollisuudelle suotuisa luonto

Suomi on harvaan asuttu maa. Meillä on laajat alueet. Emme ole kovin kaukana Euroopan väestökeskittymistä. Kuitenkin sijaintimme Länsi-Euroopan koilliskolkassa on monessa mielessä syrjäinen. Yleensä näitä ominaisuuksia on pidetty matkailuvaltteina. Jatkossakin Suomen luonto kiinnostanee ulkomaalaisia, mutta matkailukautemme on ilmaston vuoksi hyvin lyhyt. Se sijoittuu kesäkauteen. Satsaaminen esimerkiksi lasketteluun tuskin houkuttelee ulkomaalaisia suuressa määrin Suomeen. Tunturimme ovat liian vaatimattomia kilpaillaksemme esimerkiksi Alppien kanssa. Lisäksi turisteja pelottavat talvipakkaset. Pohjoinen herkkä luontomme on myös hyvin arka, eikä se kestä massaturismia.
Luonnonmullistukset ovat Suomessa epätodennäköisiä. Maa ei sijaitse minkään mannerlaatan reuna-alueilla, joten seismistä liikehdintää ei ole. Peruskalliomme on stabiili (=vakaa) ja vahva. Yleensäkin kaikki luonnonilmiöt ovat maltillisia. Meillä ei esimerkiksi ole suurta tuhoa aiheuttavia pyörremyrskyjä. Toinen luontoomme liittyvä ominaisuus on, että vallitsevat tuulet ovat lounaasta, eli pois Länsi-Euroopasta. Nämä ominaisuudet voivat myös vaikuttaa eurooppalaisen teollisuuden sijoituspäätöksiin.

Riskitön  ydin-Suomi

Koska Suomen teollinen pohja uhkaa yksipuolistua, nämä vahvuudet voivat olla eräänlainen uusteollistamisen perusta. Sijaintimme ja luontomme ansiosta voimme määrätietoisesti hankkia tänne sellaista teollisuutta, jota ei haluta säilyttää tiheästi asutussa Länsi-Euroopassa siihen liittyvien riskien takia. Suomen koulutustaso, yhteiskunnallinen vakaus ja kehittynyt infrastruktuuri ovat ylivoimaisia kilpailutekijöitä suhteessa itäisiin Euroopan maihin, vaikka häviäisimmekin niille hintakilpailukyvyssä. Tällainen kehitys merkitsisi äärimmilleen vietynä, että tänne keskittyisi pitkän ajan kuluessa valtaosa Euroopan perusteollisuudesta, osa energiantuotannosta, sekä kierrätykseen ja jätteiden käsittelyyn erikoistunut teollisuus.

Euroopan perusteollisuus Suomeen

Ydin-Suomen vaihtoehdossa puunjalostusteollisuutemme onnistuu kääntämään kierrätysvaatimukset eduksemme. Massanvalmistus saadaan säilymään Suomessa sen ympäristöhaittojen takia. Keski- ja Etelä Eurooppaan ei haluta uusia laitoksia päästöjen, kuten siistauslaitoksista tulevan jätteen, melun ja ulkonäköisyyden takia. Vanhoista laitoksista joudutaan myös luopumaan tiheästi asutuissa maissa tiukentuneiden ympäristövaatimusten vuoksi. Suomen massatehtaille tuodaan suurin osa raaka-aineista (jätepaperista) muusta Euroopasta. Kilpailukykyämme lisää se, että täältä saa paperin laadun lisäämiseen tarvittavaa neitseellistä kuitua, jos saastuttaminen pystytään pitämään kurissa ja metsämme pysyvät elinvoimaisina.
 Puunjalostusta pahempia ympäristöriskejä aiheuttavat kemian- ja petrokemianteollisuus. Luonnollinen kehitys Euroopassa on, että nämä teollisuuden alat pyritään sijoittamaan harvaan asutuille reuna-alueille. Suomi on tässä mielessä ihanteellinen maa, myös sen takia, että tuulet useimmiten kuljettavat mahdolliset päästöt yhä kauemmaksi Keski-Euroopasta. Voimme siis olettaa, että tänne kertyy yhä enemmän kemian ja petrokemian perusteollisuutta. Myös muun tyyppinen raskas teollisuus saattaa ajan mittaan seurata niitä.

Energiaa etelärannikolta

Uudet prosessit käyttävät yhä vähemmän energiaa. Esimerkiksi jätepaperin ja selluloosan käytön lisäys paperinvalmistuksessa vähentää energiantarvetta verrattuna mekaanisen kuidun käyttöön. Kuitenkin energiantarpeemme suurenisi edelleen perusteollisuuden lisääntymisen takia. Kasvavan tarpeen tyydyttämiseksi on edullista rakentaa useita voimaloita etelärannikolle. Osa voimaloista voi olla ydinlaitoksia. Esimerkiksi ympäristönäkökohdat, erityisesti päästöt mutta myös polttoaineen kuljetukseen ja varastointiin liittyvät ongelmat, puoltavat ydinvoimaloiden rakentamista fossiilisten laitosten sijaan. Sijaintia etelärannikolla on perusteltu erityisesti polttoainen tuonnin, mutta myös energian viennin vuoksi. Uusien laitosten kapasiteetti riittää myös huomattavaan vientiin Keski- Eurooppaan, jossa energiantuotanto on joutumassa sekä ympäristöaktivistien, että viranomaisten silmätikuksi.
Vahva peruskalliomme sopii ydinjätteiden loppusijoitukseen. Ydinvoimaloittemme jätettä ei enää viedä ulkomaille, vaan huolehdimme siitä itse, kuten viranomaiset jo kaavailevat. Ydinjätteemme sijoituskustannuksia voimme peittää ottamalla vastaan muualta tullutta ydinjätettä sijoitettavaksi valmiiksi louhittuihin luoliimme.

Länsi-Euroopan jätteet Suomeen

Kierrätys vaatimus on selvästi lisääntymässä teollisessa maailmassa. Jo nyt on merkkejä siitä, että uuden tuotteen valmistaja on joutumassa ottamaan vastuun tuotteestaan, kun sen käyttöaika on ohi. Tämä kehitys on johtamassa teollisuuteen, joka huolehtii tuotteiden purkamisesta, mekaanisesti tai kemiallisesti. Purkutuotteet käytetään uudelleen tuotannon raaka-aineiksi. Osa ei kuitenkaan sovellu uudelleenkäyttöön. Tämä osa joudutaan hävittämään tai sille on löydettävä loppusijoituspaikka. Haittojen takia tällaista toimintaa halutaan välttää monessa paikassa. Suomalaisille tämä antaa mahdollisuuden menestyvään liiketoimintaan. Euroopan jätteiden käsittelyn uudet laitokset voidaan rakentaa Suomeen ja tänne voidaan tuoda suurin osa Länsi-Euroopan jätteistä. Tuontiin sisältyy myös muutakin kuin varsinaiseksi ongelmajätteeksi luokiteltava teollisuus-ja yhdyskuntajätettä. Perustavoitteena on luonnollisesti, että mahdollisimman paljon jätteistä hyödynnetään joko kierrätystuotteina tai energiana. Käsittelyssä syntynyt lopullinen jäte sijoitetaan peruskallioon, esimerkiksi ehtyneisiin kaivoksiin.
 Kierrätysteollisuus vaatii mitä ilmeisemmin hyvää tekniikkaa ja osaamista. Harvan asutuksen lisäksi tekninen osaaminen  ja koulutus ovat tärkeitä sen menestymiselle.

Jätteet tuovat hyvinvointia

Ydin-Suomessa vientimme koostuisi energiasta, kemianteollisuuden tuotteista sekä sellusta ja paperista. Tämän vientiteollisuuden tarvitsemat raaka-aineet ovat tuontitavaraa, josta osa on kierrätettäviä tuotteita. Tänne tuodaan myös muuta käsiteltävää jätettä Euroopasta.

Elintarviketuotanto loppuu

Tällainen teollisuuden rakenne tulisi todennäköisesti herättämään keskustelua sen vaikutuksista ympäristöön. Tälläisen keskustelun jälkeen olisi mahdollista, että elintarviketuotanto nykyisessä laajuudessan loppuisi, koska syntyisi epäilyjä siitä, voidaanko niissä oloissa tuottaa puhtaita elintarvikkeita. Arktisen maatalouden ylläpitämisestä luovuttaisiin olemattoman kysynnän takia. Tulisimme siis riippuvaisiksi  tuoduista elintarvikkeista. Samoin kulutustavarat olisivat pääosin tuontitavaraa.
 Tämä kehityssuunta johtaisi vilkkaaseen ulkomaankauppaan ja meillä tulisi olemaan menestyvä kauppalaivasto, joka veisi perusteollisuuden tuotteita ja toisi raaka-aineita, jätteitä sekä kulutustavaroita, myös suurimman osan elintarvikkeistamme.

Keski-Eurooppa valmis maksamaan

Hyvin hoidettuna tällainen kehitys voi taloudellisessa mielessä olla edullinen. Lisääntyvä huoli ympäristöstä on johtamassa siihen, että etenkin Euroopassa ollaan valmiita sijoittamaan kierrätykseen ja uudelleen käyttöön. Voimme myös olettaa, että Keski-Euroopan maat ovat valmiit maksamaan siitä, että ongelmatuotteista huolehditaan muualla. Hyvin koulutettuna väestömme työllistettäisiin vaativilla, mutta riskialttiilla tehtävillä. Jos voimme rahastaa ottamistamme riskeistä, aineellinen hyvinvointimme paranisi. Eräs ongelma on luonnollisesti riskien hallinta ja riskien oikean hinnan löytäminen. Miten esimerkiksi hinnoitellaan ympäristöön kohdistuvat uhat? Näissä asioissa on niin paljon tunnepitoisia aineksia, että on perusteltua olettaa yleisen mielipiteen Keski- Euroopan maissa hyväksyvän kalliinkin hinnan sille, että riskit siirtyvät muualle.


Haitat jäävät hyötyjen varjoon

Ajatusleikkinä syntynyt tulevaisuudenkuva ei ehkä sittenkään ole aivan epätodennäköinen. Jos teollisuus yksipuolistuu ja perusteollisuuden suhteellinen osuus Suomessa kasvaa, tämän tapaisen uusteollistamisen tukeminen saattaa olla paljon houkuttelevampaa kuin ajautuminen hintakilpailutilanteeseen Itä-Euroopan maiden kanssa. Hyvinvoinnin rakentaminen jätteiden varaan ei välttämättä ole huono vaihtoehto, varsinkaan, jos vaihtoehtona olisi hyvinvointijärjestelmämme purkaminen. Moni arabivaltio tukeutuu öljyyn, joka on useimmissa arabimaissa taannut hyvän elintason. Öljyyn liittyy myös ympäristöriskejä samaan tapaan kuin ydin-Suomen vaihtoehdossa. Nämä haitat ovat kuitenkin jääneet hyötyjen varjoon, ja öljyn löytymistä jollakin alueella pidetään edelleen onnenpotkuna. Samoin Euroopan perustuotannosta ja jätteistä huolehtiminen saattaa olla Suomen kannalta edullinen tulevaisuuden kuva.

Ajaudummeko ydin-Suomeen?

Nimenomaan ympäristövaikutusten takia moni suomalainen vierastaa varmasti tätä vaihtoehtoa. Taito-Suomeen perustuva hyvinvointi houkuttelee siten useimpia meistä enemmän. Sellaisen kehityksen tukeminen on ensisijaista, mutta ellemme nopeasti saa aikaan osaamiseen ja huipputekniikkaan perustuvaa uutta kansainvälisesti kilpailukykyistä toimintaa, saatamme ajautua tilanteeseen, jossa ydin-Suomen vaihtoehto takaisi paremman elintason kuin moni muu kehitys. Tällainen tilanne ei luonnollisesti synny hetkessä, vaan se olisi pitkän kehityksen tulos, johon voisimme joutua tajuamattamme etukäteen, mihin olemme menossa. Jotta näin ei kävisi, on tarkastettava yksittäisiä toimenpiteitä laajemmassa yhteydessä. Ymmärtäminen yksin ei riitä, vaan on myöskin oltava tavoitteita sekä strategia tavoitteisiin pääsemiseksi.