Suomen perustuslain muutosten EY-historia
 

Hallitusmuodon 1 §:n muutokset:

 Suomen laki II 1994:

Suomen Hallitusmuoto (17.7.1919/94):

1 §

Suomi on täysivaltainen tasavalta, jonka valtiosääntö on vahvistettu tässä hallitusmuodossa ja muissa perustuslaeissa.

 ———————

 Suomen laki II 1995:

Suomen Hallitusmuoto (17.7.1995/969):

 1 §

Suomi on täysivaltainen tasavalta, jonka valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Suomen kansanvaltainen valtiosääntö on vahvistettu tässä hallitusmuodossa ja muissa perustuslaeissa.

 ———————

 Suomen perustuslaki (11.6.1999/731):

Valtiojärjestyksen perusteet

1 §

Suomi on täysivaltainen tasavalta.

Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. 

Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi.

——————— 

Suomen perustuslaki (4.11.2011):

Valtiojärjestyksen perusteet

1 §

Valtiosääntö 

Suomi on täysivaltainen tasavalta.

Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.

Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi. Suomi on Euroopan unionin jäsen.

 ———————

Hallitusmuodon 2 §:n muutokset: 

Suomen laki II 1994:

Suomen Hallitusmuoto (17.7.1919/94):
 

2 §.

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. 

Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta yhdessä tasavallan presidentin kanssa.

Ylin toimeenpanovalta on uskottu tasavallan presidentille. Sen ohessa on valtion yleistä hallitusta varten oleva valtioneuvosto, johon kuuluu pääministeri ja tarvittava määrä ministereitä.

 Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimmässä oikeusasteessa korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.

 ———————

 Suomen laki II 1995:

Suomen Hallitusmuoto (17.7.1995/969):

2 §

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta yhdessä tasavallan presidentin kanssa.
 

Ylin toimeenpanovalta on uskottu tasavallan presidentille. Sen ohessa on valtion yleistä hallitusta varten oleva valtioneuvosto, johon kuuluu pääministeri ja tarvittava määrä ministereitä.

 Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimmässä oikeusasteessa korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.

 ———————

Suomen perustuslaki (11.6.1999/731):

Valtiojärjestyksen perusteet

 2§ Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate:

 Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

 Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin.

 Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

 ———————

Hallitusmuodon 2 §:n muutos (17.7.1995/969 Perustuslain 3 §:ksi

 3 § Valtiollisten tehtävien jako ja parlamentarismi

 Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta.

Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta.

Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpinä tuomioistuimina korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.

 ———————

 Valtiopäiväjärjestyksen EY-muutokset

 Seuraavaksi Suomen perustuslain historiikki vuosina 1993, 1994 ja 1999 tapahtuneista valtiopäiväjärjestyksen muutoksista, joilla eduskunnan päätösvalta siirrettiin kansainväliselle toimijalle.

 Mainittakoon, että Euroopan unioni kirjoitettiin (vastoin yleistä tietoa) ensimmäisen kerran Suomen Valtiopäiväjärjestyksen 54 §:ään jo 31.12.1994, jolloin kyseiseen 54 §:ään (puhemiehen pykälä) lisättiin kohdat 4 a, 54 b, 54 c, 54 d, 54 e, 54 f ja 54 g.

 Mutta ETA-jäsenyyden vuoksi kyseiseen VJ 54 §:ään lisättiin alla olevat kohdat 54 a, 54 b ja 54 c jo 10.12.1993. Tarkastellaanpa muutoksia.

 Suomen laki II 1994:

 Valtiopäiväjärjestyksestä 4 a luku.

Euroopan talousaluetta koskevien yhdentymisasioiden ennakkokäsittely (10.12.1993/1117)

 54 a § (10.12.1993/1117):

Valtioneuvoston on viipymättä kirjelmällään lähetettävä puhemiehelle tietoonsa tullut ehdotus sellaiseksi säädökseksi, josta päätetään Euroopan talousalueen sekakomiteassa tai EFTA-valtioiden pysyvässä komiteassa ja joka Suomessa olisi saatettava voimaan lailla tai joka muutoin vaatisi eduskunnan hyväksymistä.

 Tällainen asia (yhdentymisasia) otetaan ennakkokäsittelyyn siten kuin tässä luvussa ja eduskunnan työjärjestyksessä säädetään.

 54 b § (10.12.1993/1117)

Eduskunta ei tee päätöstä yhdentymisasian ennakkokäsittelyssä. Puhemiesneuvosto voi kuitenkin päättää yhdentymisasian ottamisesta keskusteltavaksi täysistunnossa.

 54 c § (10.12.1993/1117)

Puhemies toimittaa yhdentymisasiassa valtioneuvostolta saamansa kirjelmän säädösehdotuksineen ennakollisesti käsiteltäväksi suuressa valiokunnassa ja yleensä yhdessä tai useammassa suurelle valiokunnalle lausunnon antavassa erikoisvaliokunnassa.

 Ennakkokäsittely voi jatkua, kunnes asianomainen kansainvälinen toimielin on päättänyt ennakkokäsittelyn kohteena olevan asian.

 Valtioneuvoston on annettava ennakkokäsittelyyn osallistuville valiokunnille tiedot asian käsittelyvaiheista kansainvälisissä toimielimissä sekä ilmoitettava suurelle valiokunnalle hallituksen kanta yhdentymisasiassa.

 Suuri valiokunta voi tarvittaessa antaa yhdentymisasiassa lausunnon valtioneuvostolle.

Ennakkokäsittelyyn osallistuvien valiokuntien jäsenten on noudatettava sitä vaiteliaisuutta, jota valiokunta valtioneuvostoa kuultuaan katsoo yhdentymisasian laadun vaativan.

 ———————

 Suomen laki II 1995:

 4 a luku. Euroopan unionin asioiden käsittely (31.12.1994/1551)

 54 a § (31.12.1994/1551)

Pääministerin tulee antaa etukäteen suurelle valiokunnalle sekä Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta ulkoasiainvaliokunnalle tietoja Eurooppa-neuvoston kokouksessa esille tulevista asioista.

 Pääministerin tulee antaa viipymättä eduskunnalle tai asianomaiselle valiokunnalle tietoja Eurooppa-neuvoston kokouksessa käsitellyistä asioista. Asianomainen valiokunta voi saamiensa tietojenjohdosta tarvittaessa antaa lausunnon valtioneuvostolle.

 54b § (31.12.1994/1551)

Valtioneuvoston on viipymättä kirjelmällään lähetettävä puhemiehelle tietoonsa tullut ehdotus sellaiseksi säädökseksi, sopimukseksi tai muuksi toimeksi, josta päättää Euroopan unionin neuvosto ja joka muutoin valtiosäännön perusteella kuuluisi eduskunnan toimivaltaan.

 Tällainen asia käsitellään eduskunnassa siten kuin jäljempänä tässä luvussa ja eduskunnan työjärjestyksessä säädetään, jollei erityisistä perustuslain säännöksistä muuta johdu. Samoin käsitellään myös sellainen 1 momentissa tarkoitettu asia, josta Euroopan unionissa päättää komissio tai muu toimielin neuvoston sille siirtämän toimivallan nojalla taikka kolmannen valtion tai kansainvälisen järjestön kanssa tehdyn sopimuksen perusteella.

 54c § (31.12.1994/1551)

Puhemiesneuvosto voi päättää 54b§:ssä tarkoitetun asian ottamisesta keskusteltavaksi täysistunnossa, jolloin eduskunta ei kuitenkaan tee päätöstä asiasta.

 54d § (31.12.1994/1551)

Puhemies toimittaa valtioneuvostolta saamansa kirjelmän ja sen tarkoittaman ehdotuksen käsiteltäväksi suuressa valiokunnassa ja yleensä yhdessä tai useammassa sille lausunnon antavassa erikoisvaliokunnassa. Jos asia koskee Euroopan unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, kirjelmä ehdotuksineen toimitetaan suuren valiokunnan asemesta käsiteltäväksi ulkoasiainvaliokunnassa.

 Käsittely voi jatkua, myös välillä toimitetuista edustajainvaaleista huolimatta, kunnes asia on päätetty Euroopan unionissa.

 Valtioneuvoston on annettava käsittelyyn osallistuville valiokunnille tiedot asian käsittelyvaiheista Euroopan unionissa.Suurelle valiokunnalle tai ulkoasianvaliokunnalle on myös ilmoitettava valtioneuvoston kanta asiassa. Suuri valiokunta tai ulkoasianvaliokunta voi tarvittaessa antaa lausunnon valtioneuvostolle.

 54e § (31.12.1994/1551)

Suuren valiokunnan tulee pyynnöstään ja muutenkin tarpeen mukaan saada valtioneuvostolta selvitys asioiden valmisteluista Euroopan unionissa 48§:n 2 momentissa mainittua asiaryhmää lukuun ottamatta.

 Valiokunta voi tarvittaessa antaa lausunnon valtioneuvostolle. Puhemiesneuvosto voi päättää selvityksen ottamisesta keskusteltavaksi täysistunnossa, jolloin eduskunta kuitenkaan ei tee päätöstä asiasta.

 54f § (31.12.1994/1551)

Euroopan unionin asioiden käsittelyyn osallistuvien valiokuntien jäsenten on noudatettava sitä vaiteliaisuutta, jota valiokunta valtioneuvostoa kuultuaan katsoo asian laadun vaativan.

Ulkoasianvaliokunnan jäseniin nähden on voimassa, mitä 48§:n 4 momentissa säädetään.

 54g §. (31.12.1994/1551) Mitä 54a ja 54f §:ssä säädetään, sovelletaan vastaavasti niiden sopimusten, joihin Euroopan unioni perustuu, muuttamista käsittelevässä Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssissa esille tuleviin ja käsiteltyihin asioihin.

 ———————

 Suomen perustuslaki (11.6.1999/731):

8 LUKU Kansainväliset suhteet

 93 § Toimivalta kansainvälisissä asioissa

 Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Eduskunta hyväksyy kuitenkin kansainväliset velvoitteet ja niiden irtisanomisen sekä päättää kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamisesta siltä osin kuin tässä perustuslaissa säädetään.

Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.

 Valtioneuvosto vastaa Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja päättää niihin liittyvistä Suomen toimenpiteistä, jollei päätös vaadi eduskunnan hyväksymistä.

Eduskunta osallistuu Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun sen mukaan kuin tässä perustuslaissa säädetään.

 Ulkopoliittisesti merkittävien kannanottojen ilmoittamisesta muille valtioille ja kansainvälisille järjestöille vastaa ministeri, jonka toimialaan kansainväliset suhteet kuuluvat.

 94 § Kansainvälisten velvoitteiden ja niiden irtisanomisen hyväksyminen

 
Eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen. Eduskunnan hyväksyminen vaaditaan myös tällaisen velvoitteen irtisanomiseen.

Kansainvälisen velvoitteen tai sen irtisanomisen hyväksymisestä päätetään äänten enemmistöllä.

Jos ehdotus velvoitteen hyväksymisestä koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista, se on kuitenkin hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

 Kansainvälinen velvoite ei saa vaarantaa valtiosäännön kansanvaltaisia perusteita.

 95 § Kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattaminen

 Valtio sopimuksen ja muun kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan voimaan lailla. Muilta osin kansainväliset velvoitteet saatetaan voimaan tasavallan presidentin antamalla asetuksella.

 Lakiehdotus kansainvälisen velvoitteen voimaansaattamisesta käsitellään tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Jos ehdotus kuitenkin koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista, eduskunnan on se hyväksyttävä sitä lepäämään jättämättä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

 Laissa kansainvälisen velvoitteen voimaansaattamisesta voidaan säätää, että sen voimaantulosta säädetään asetuksella. Yleiset säännökset valtiosopimusten ja muiden kansainvälisten velvoitteiden julkaisemisesta annetaan lailla.

 96 § Eduskunnan osallistuminen Euroopan unionin asioiden kansalliseen valmisteluun

 Eduskunta käsittelee ehdotukset sellaisiksi säädöksiksi, sopimuksiksi tai muiksi toimiksi, joista päätetään Euroopan unionissa ja jotka muutoin perustuslain mukaan kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan.

 Valtioneuvoston on toimitettava kirjelmällään 1 momentissa tarkoitettu ehdotus eduskunnalle viipymättä siitä tiedon saatuaan eduskunnan kannan määrittelyä varten. Ehdotus käsitellään suuressa valiokunnassa ja yleensä yhdessä tai useammassa sille lausuntonsa antavassa muussa valiokunnassa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeva ehdotus käsitellään kuitenkin ulkoasiainvaliokunnassa. Suuri valiokunta tai ulkoasiainvaliokunta voi tarvittaessa antaa ehdotuksesta lausunnon valtioneuvostolle. Puhemiesneuvosto voi päättää tällaisen asian ottamisesta keskusteltavaksi myös täysistunnossa, jolloin eduskunta ei kuitenkaan tee päätöstä asiasta.

 Valtioneuvoston on annettava asianomaisille valiokunnille tiedot asian käsittelystä Euroopan unionissa. Suurelle valiokunnalle tai ulkoasiainvaliokunnalle on ilmoitettava myös valtioneuvoston kanta asiassa.

 97 § Eduskunnan tietojensaantioikeus kansainvälisissä asioissa

 Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan tulee pyynnöstään ja muutoinkin tarpeen mukaan saada valtioneuvostolta selvitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevista asioista. Eduskunnan suuren valiokunnan tulee vastaavasti saada selvitys muiden asioiden valmistelusta Euroopan unionissa.

Puhemiesneuvosto voi päättää selvityksen ottamisesta keskusteltavaksi täysistunnossa, jolloin eduskunta ei kuitenkaan tee päätöstä asiasta.

 Pääministerin tulee antaa eduskunnalle tai sen valiokunnalle tietoja Eurooppa-neuvoston kokouksessa käsiteltävistä asioista etukäteen sekä viipymättä kokouksen jälkeen. Samoin on meneteltävä valmisteltaessa muutoksia niihin sopimuksiin, joihin Euroopan unioni perustuu.

 Eduskunnan asianomainen valiokunta voi edellä tarkoitettujen selvitysten tai tietojen johdosta antaa valtioneuvostolle lausunnon.

 ———————

 Edeltä vuosina 1993, 1994 ja 1999 tapahtuneista valtiopäiväjärjestyksen (VJ) 54 § muutoksista käy selkeästi ilmi, miten eduskunnan päätösvalta siirrettiin maan rajojen ulkopuoliselle kansainväliselle toimijalle.

 Koska 10.12.1993 säädetty valtiopäiväjärjestyksen (VJ) 54 § ETA-mukautettu perustuslaki ja 31.12.1994 säädetty VJ 54 § valmiiksi EU-mukautettu perustuslaki veivät Hallitusmuodon 1 §:n ja 2 §:n oikeudellisen sisällön, en katso tarpeelliseksi lisätä nykyisen perustuslain "Kansainväliset suhteet"-pykäliin 4.11.2011 tehtyjä muutoksia.

 ETA-sopimus, joka vei Hallitusmuodon 1 ja 2 pykälien valtiosääntöoikeudellisen sisällön, hyväksyttiin eduskunnassa 27.10.1992.

Kokoomuksen kansanedustaja Sauli Niinistö oli ainoana kansanedustajana asiasta huolestunut jo 9.1.1992 eduskunnassa käyttämässään puheenvuorossa.

ETA-sopimuksen käsittelyssä kansanedustaja Niinistö vahvisti kansanedustaja Sulo Aittomiemen näkemyksen, että vain 2 % kansanedustajista tuntee ETA-sopimuksen sisällön.

 Sellaista demokratiaa oikeusvaltiossa nimeltä Suomi!

 ———————

 Presidentin valtaoikeudet

 Presidentin Hallitusmuodon 33 §:ään kirjoitetut valtaoikeudet karsittiin samalla lakiesityksellä, jolla edellä kertomani VJ 54 § ETA-sopeutettiin 10.12.1993.

 Alkuperäistä vuoden 1919 Hallitusmuodon 33 §:n tekstiä ja 10.12.1992 tehtyä rukkausta pitää tarkastella rinnakkain vertaillen. Sittenkään ei tiedä, mihin viitataan eduskunnan päätösvallassa tekstillä: "… siten kuin valtiopäiväjärjestyksessä säädetään".

 Hallitusmuodon 33 §:n tekstien vertailu

 Hallitusmuodon alkuperäinen (HM 1919) 33 § määritteli presidentin valtaoikeudet:

 ”HM 33 §
Suomen suhteista ulkovaltoihin määrää presidentti, kuitenkin niin, että sopimukset ulkovaltojen kanssa ovat eduskunnan hyväksyttävät, mikäli ne sisältävät säännöksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan tai valtiosäännön mukaan muuten vaativat eduskunnan suostumusta. Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.

 Kaikki tiedonannot ulkovalloille tai Suomen lähettiläille ulkomailla ovat toimitettavat sen ministerin kautta, jonka toimialaan ulkoasiat kuuluvat.”

Lähde: Suomen Laki II 1990)

 Siis presidentti määräsi ulkopolitiikasta.

 ———————

Edellä olevaan Hallitusmuodon 33 §:n tekstiin lisättiin 10.12.1993 kohta a:

 ”Eduskunta osallistuu kansainvälisissä toimielimissä tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun siten kuin valtiopäiväjärjestyksessä säädetään.

 Valtioneuvosto määrää, sen estämättä, mitä 33 §:ssä säädetään 1 momentissa tarkoitetussa kansainvälisessä toimielimessä tehtävän päätöksen kansallisesta valmistelusta ja, siltä osin kuin tällainen päätös ei vaadi eduskunnan hyväksymistä eikä sisältönsä vuoksi myöskään edellytä asetuksen antamista, päättää muistakin siihen liittyvistä Suomen toimenpiteistä.”

 Lähde: Suomen laki II, 1996, Suomen Hallitusmuoto 33 a §, (Laki 1116/10.12.1993)

 ———————

 Siis valtioneuvosto eli hallitus sai ulkopolitiikassa presidentiltä diktaattorin valtaoikeudet. Kohta HM § 33 a nimittäin vei sisällön presidentin valtaoikeuksilta.

 Eduskunnan valta puolestaan karsittiin tekstillä "siten kuin valtiopäiväjärjestyksessä säädetään".

Missä valtiopäiväjärjestyksessä?

Vastaus:
Puhemiehen pykälään eli VJ 54 § (10.12.1993/1117 ja 31.12.1994/1551) lisättyihin kohtiin eduskunnan päätösvallasta, jotka ovat nyt lopullisina teksteinä perustuslain 93-97 pykälissä (11.6.1999/731 ja 4.11.2011/1112).

 Lukekaa yllä olevat VJ 54 §:n rukkaukset ja nykyisen perustuslain 93-97 pykälät.

 Millainen on eduskunnan päätösvalta EU:sta tulevien säädösten voimaansaattamisessa?

 ———————

 Määrävähemmistösäädösten purkaminen Valtiopäiväjärjestyksestä.

Oma lukunsa on eduskunnan päätösvallan karsimisella eli määrävähemmistösäädösten purkamisella, josta eduskunta laman varjolla annetulla tilapäisellä säästölailla 17.1.1992 päätti.

 Miten tilapäinen poikkeuslaki teknisesti saatiin aikaan?

Vastaus: Hyvin yksinkertaisesti ja erittäin ovelasti.

Eduskunnan vallan karsiminen on luettavissa Valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n 1 momenttiin tehdyssä muutoksessa.  Oikeastaan vain tekstin poistona.

 Tietolähteet:

Suomen laki II 1992 ja Suomen Laki II 1993.
Valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n tekstien vertailu osoittaa oveluuden.

 VJ 69 § ennen muutosta:

 “69 § 1 mom

Ehdotus, joka koskee Suomen ja ulkovallan väliseen sopimukseen sisältyvien lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten hyväksymistä, sisältyköötpä rauhansopimukseen tai muuhun valtiosopimukseen, käsitellään 66 §:n mukaan sekä, mikäli asia koskee perustuslakia, noudattamalla, mitä 67 §:n 1 momentissa on säädetty. Älköön kuitenkaan lakiehdotusta näissä tapauksissa jätettäkö lepäämään.“

 VJ 69 § (muutettuna eli ETA-/EY-sopeutettuna):

”Lakiehdotus rauhansopimukseen tai muuhun valtiosopimukseen sisältyvien lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten hyväksymisestä käsitellään 66 §:n mukaan. Jos asia koskee perustuslakia, lakiehdotus on kuitenkin kiireelliseksi julistamatta hyväksyttävä kolmannessa käsittelyssä päätöksellä, jota on kannattanut kaksi kolmasosaa annetuista äänistä (28.8.1992/818).“

 ———————

Yksinkertaista, viittaus vaikeutettuun Valtiopäiväjärjestyksen  67 §:n mukaiseen säätämisjärjestykseen jätettiin VJ 69 §:n tekstistä pois.

 Hyväksyessään ETA- ja EY-sopimukset VJ 69 §:n mukaisella rukkauksella eli vain 2/3 enemmistöllä ei eduskunta kuitenkaan voi samalla muuttaa Hallitusmuotoa.

Eli Hallitusmuodon 1 ja 2 pykälistä tuli valtiosääntöoikeudelliselta sisällöltään merkityksettömiä.

Tästä Sauli Niinistö oli vuonna 1992 huolissaan. Niinistö sanoi, että EY:n tuomioistuin ylittää Suomen eduskunnan lainsäädäntövallan.

 Lopputulema:

Tosiasia on, että Koivisto teki kaikkiaan kolme valtiopetosta. Valtiopetos on rikos, joka ei vanhene.

 Kalevi Sorsa kiittelee presidentti Koivistoa kirjassaan UUSI ITSENÄISYYS Suomen perustuslain saattamisesta EY:n vaatimusten mukaiseksi.

Koivisto itsekin kertoo aloittaneensa perustuslain parlamentarisoinnin heti tultuaan presidentiksi.