Kaikkihan me tiedämme, että kunnissa pitää katsoa, että kaikki peruspalvelut tulee hoidettua. Koulu, terveydenhuolto jne.

Kuitenkin kuulemme, että kuntaliitoksia pitää tehdä koska rahat loppuu. Samalla meillä on kuntayhtymiä ja organisaatioita jotka kayttävät aikaa ja varoja alla oleviin kyselyihin.

Oikeassa ja toimivassa mallissa, kutien tulisi tiedottaa tarpeistaan yhä edelleen valtion suuntaan, jotta se olisi avuksi ja hyödyksi, tulisi suunnan olla alhaalta ylöspäin, tarpeet ylös ja apu alas. Tässä mallissa on toiminta ylösalaisin, eikä se siksi hyödytä ketään

Tästä voitte lukea mitä virkamiehet puuhastelevat aikansakuluksi.

Kysely kuntien ja maakuntien EU - ja kansainvälisestä toiminnasta

Kuntaliitto toteutti touko-kesäkuussa 2012 kyselyn kuntien ja maakuntien liittojen EU- ja kansainvälisestä toiminnasta. Kyselyn avulla kartoitettiin kuntien ja maakuntien liittojen EU- ja kansainvälisen toiminnan henkilöstöresursseja, EU- ja kansainvälistä toimintaa sekä vastaajien näkemyksiä kuntien ja maakuntien liittojen EU- ja kansainvälisen toiminnan tulevaisuudesta. Kyselyyn saatiin 94 vastausta, 79 kunnasta sekä 15 maakuntien liitoista. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 27%.

EU:sta ja kansainvälisestä toiminnasta on tullut kiinteä osa kaupunkien ja kuntien sekä maakuntien jokapäiväistä toimintaa. Huomattava osa EU:n lainsäädännöstä ja ohjelmista pannaan täytäntöön alue- ja paikallistasolla. Kuntien kansainvälistymisstrategioissa tarkastellaan usein kunnan omien tavoitteiden lisäksi myös muiden toimijoiden, erityisesti elinkeinoelämän ja korkeakoulujen yhteisiä kansainvälisen toiminnan tavoitteita. EU- ja kansainvälisissä asioissa tehdäänkin kyselyn mukaan paljon yhteistyötä muiden kuntien ja maakuntien liittojen lisäksi juuri alueella toimivien yritysten, oppilaitosten ja järjestöjen kanssa.  EU- ja kansainvälisellä toiminnalla pyritään siten parantamaan koko alueen houkuttelevuutta ja näkyvyyttä.

Kyselyn mukaan merkittävimpiä kuntien EU- ja kansainvälisen toiminnan painopistealueita ja/tai tavoitteita ovat: yritysten kansainvälistymisen tukeminen, EU:n rahoitusohjelmat ja niiden hyödyntäminen, nuorisotoimen ja koulujen kansainvälinen yhteistyö sekä kansainvälinen verkostoyhteistyö. Maakuntien liitoilla merkittävimpiä painopistealueita ovat kyselyn mukaan EU- ja kansainvälinen hanketoiminta, elinkeinoelämän kansainvälistymisen tukeminen, EU- ja kansainvälinen edunvalvonta sekä alueellinen yhteistyö EU- ja kansainvälisissä asioissa.

Ystävyyskuntatoiminta on edelleen osa kuntien EU- ja kansainvälistä toimintaa joskin sen osuus EU- ja kansainvälisessä toiminnassa on vähentynyt. Ystävyyskuntatoimintaa pyritään myös aktiivisesti uudistamaan. Kyselyyn vastanneista kunnista 44% ilmoitti, että ystävyyskuntatoiminta on edelleen aktiivista ja 38%:lla vastanneista kunnista ystävyyskuntatoiminta on vähentynyt mutta suhteet ovat yhä voimassa. Vastaavasti 13 % vastanneista ilmoitti, että ystävyyskuntatoiminta vähentynyt ja ystävyyskuntasuhteita on irtisanottu. Ystävyyskuntatoiminnan tärkeitä painopistealueita ovat kyselyn mukaan nuoriso- ja koululaisvaihto, kulttuurialan vaihto sekä tieto-taidon ja kokemusten vaihto ystävyyskuntien kesken. Ystävyyskuntatoiminnassa näkyy myös elinkeinoelämän tukeminen: yritysten kansainvälistymistä pyritään edistämään olemassa olevien ystävyyskuntasuhteiden avulla. Maantieteellisesti ystävyyskuntatoiminta painottuu Pohjoismaihin, joiden kesken järjestetään säännöllisiä tapaamisia. Uusia ystävyyskuntasuhteita on solmittu lähinnä Kiinan suuntaan.

Kyselyn mukaan eniten EU- ja kansainväliseen toimintaan vaikuttaa vallitseva taloudellinen tilanne. Niukat taloudelliset resurssit pakottavat priorisoimaan toimintoja, mikä vaikeuttaa kansainvälisen toiminnan kehittämistä varsinkin pienissä kunnissa. Kyselyyn vastanneista kunnista 30% oli sitä mieltä, että kuntarakenneuudistuksella ei ole ainakaan vielä vaikutusta EU- ja kansainväliseen toimintaan. Noin viidenneksen mielestä EU- ja kansainvälisen toiminnan merkitys kasvaa kuntarakenneuudistuksen myötä, koska kuntaliitosten seurauksena syntyvillä isommilla kunnilla on enemmän resursseja hoitaa EU- ja kansainvälistä toimintaa. Lähes viidennes oli sitä mieltä, että EU- ja kansainvälisen toiminnan luonne tulee muuttumaan uudistuksen myötä. Uusia toiminnan muotoja etsitään ja ystävyyskuntatoiminnan laajuus tulee harkittavaksi, mikäli uudella kunnalla on laaja ystävyyskuntaverkosto. Vastanneista kunnista joka kymmenes oli sitä mieltä, että kuntarakenneuudistus vähentää EU- ja kansainvälisen toiminnan merkitystä. Kuntarakenneuudistuksen katsottiin vievän paljon resursseja ja kansainvälinen toiminta jäänyt taka-alalle.

Vuonna 2008 toteutettu kysely

Kuntaliitto teki keväällä 2008 kyselyn, jossa kartoitettiin kuntien ja maakuntien kansainvälistä ja EU-toimintaa sekä kansainvälisiä ja EU-asioita hoitavien henkilöiden verkoston tarvetta. Vastauksia kyselyyn saatiin kaiken kaikkiaan 196 kappaletta. Kyselyyn vastasi 175 henkilöä 146 kunnasta sekä 21 henkilöä 15 maakuntien liitosta. Kyselyn vastausprosentti oli 45 %.

Kyselyn mukaan painopistealueita kuntien kansainvälisessä ja EU- toiminnassa ovat ystävyyskuntatoiminta, koulujen välinen yhteistyö sekä koulutoimen kansainvälinen toiminta, kulttuuriyhteistyö ja – vaihto, yritysten toiminta ja elinkeinopolitiikka sekä EU- ja muut kansainväliset hankkeet.  Maakuntien kansainvälisen ja EU-toiminnan painopistealueet ovat kyselyn mukaan alueiden välinen yhteistyö, kansainvälinen hanketoiminta, EU-asiat ja niihin liittyvät ohjelmat sekä osallistuminen kansainvälisten järjestöjen ja verkostojen toimintaan.

Kyselyssä pyydettiin myös arvioimaan kansainvälisen ja EU-toiminnan tulevaisuutta kunnissa ja maakunnissa. Kyselyn mukaan eniten kansainväliseen toimintaan vaikuttaa yleinen taloudellinen kehitys sekä toimintaan saatavat ulkopuoliset rahoitusmahdollisuudet. Henkilöstöasiat nähdään myös tärkeänä tekijänä kansainvälisen toiminnan tulevaisuudessa: henkilöstön saatavuus ja kuinka aktiivisia kansainvälisissä tehtävissä toimivat henkilöt ovat. Kyselyn mukaan asenteilla on myös tärkeä merkitys siihen, miten ja millä tasolla kansainvälisiä tehtäviä hoidetaan kunnissa ja maakunnissa tulevaisuudessa.                 Raportti    Arja Puukko                                                                   17.11.2008

Kysely kuntien ja maakunnan liittojen kansainvälisestä ja EU-toiminnasta

Yhteenveto vastauksista

 KYSELY KUNTIEN JA MAAKUNNAN LIITTOJEN KANSAINVÄLISESTÄ JA EU-TOIMINNASTA

Kuntaliitto lähetti toukokuussa 2008 kaikkiin kuntiin ja maakuntien liittoihin kyselyn niiden kansainvälisestä ja EU-toiminnasta. Kyselyn avulla kartoitettiin kuntien ja maakuntien liittojen kansainvälistä ja EU-toimintaa sekä kartoitettiin tarvetta perustaa erityinen ryhmätyötila kansainvälisiä ja EU-asioita hoitaville henkilöille Kuntaliiton ekstranet-palveluun. Edellisen kerran vastaava kysely tehtiin keväällä 2003.
Vastauksia saatiin kaikkiaan 196 kappaletta. Kyselyyn vastasi 175 henkilöä 146 kunnasta sekä 21 henkilöä 15 maakuntien liitoista. Vastausprosentiksi muodostui 45 %.
I. Taustatietoja kyselyyn vastanneista 
1. Virka- tai tehtävänimike
Kansainvälisiä ja EU-asioita hoidetaan monella eri nimikkeellä. Kunnissa yleisimmät virka- tai tehtävänimikkeet ovat kunnanjohtaja/kaupunginjohtaja (26,4 %), kaupunginsihteeri/kunnansihteeri (9,8 %), hallintojohtaja/henkilöstöjohtaja (8,6 %), kehityspäällikkö/kehitysjohtaja/kehittämispäällikkö (7,5 %).
Maakuntien liitoissa yleisin virka- tai tehtävänimike vastanneilla on kehittämispäällikkö/johtaja (19 %), kansainvälisten asioiden päällikkö/sihteeri (19 %), projektipäällikkö (9,5 %).
2. Yksikkö, jossa työtehtävä sijaitsee
Kunnissa kansainvälisiä ja EU-asioita hoitavien henkilöiden työtehtävät sijaitsevat lähes puolella vastanneista (45,4 %) keskushallinnossa/hallinnossa, hallinto-keskuksessa tai hallinto-osastolla. Vajaalla 10 % työtehtävät sijaitsevat kaupunginkansliassa. Sivistystoimessa työtehtävät sijaitsevat 10 % vastanneista. Yleishallinnossa tai yleispalvelukeskuksessa työtehtävät sijaitsevat 8 % vastanneista.
Maakuntien liitoissa yleisimmät yksiköt, joissa työtehtävä sijaitsee, ovat aluekehitys/alueiden käyttö (19 %), suunnittelu- ja kehittämisyksikkö (9,5 %), kansainväliset asiat, kansainvälinen yhteistyö (9,5 %) sekä edunvalvontayksikkö (9,5 %).
3. Kuinka kauan olet hoitanut kansainvälisiä tehtäviä
Kyselyn mukaan kunnissa kansainvälisiä tehtäviä on hoidettu keskimäärin 11,5 vuotta. Aika vaihtelee muutamasta kuukaudesta lähes 40 vuoteen. Maakuntien liitoissa kansainvälisiä tehtäviä on hoidettu keskimäärin 9,8 vuotta. Aika vaihtelee parista vuodesta lähes 20 vuoteen.
Kunnissa noin 10 % vastanneista hoitaa kansainvälisiä tehtäviä kokopäiväisesti. Maakuntien liitoissa vastanneista 57 % hoitaa kansainvälisiä tehtäviä kokopäiväisesti.

4. Keskeiset kansainväliset tehtävät
Kunnissa kansainvälisten ja EU-asioiden vastuuhenkilöiden keskeiset kansainväliset tehtävät liittyvät

- Ystävyyskuntatoimintaan (47,1%) 

- Erilaisiin vierailuihin, tapahtumiin ja kokouksiin (22,9%)

- EU- ja muihin kansainvälisiin hankkeisiin ja ohjelmiin sekä niiden koordinointiin (20,7 %)

- Kansainvälisiin suhteisiin, yhteydenpitoon, yhteyshenkilönä toimimiseen, kontaktien hakemiseen ja solmimiseen (18,4 %)

- Kansainvälisen toiminnan kehittämiseen, suunnitteluun ja koordinointiin (9,2 %)

 Kunnissa 7,5 % vastanneista ilmoitti, että kansainvälisiä tehtäviä on vähän tai ei lainkaan.
Maakuntien liitoissa keskeiset kansainväliset tehtävät liittyvät:

                             - EU-ohjelmiin ja EU-asioihin (47,7 %)

                             - Verkostoihin ja järjestöihin (42,9 %)

- Kansainvälisten asioiden johtamiseen ja koordinointiin (33,3 %)

- alueiden väliseen yhteistyöhön (28,6 %)

II. Kunnan/maakunnan liiton kansainvälinen toiminta
5. Kansainvälistymisstrategia
Kunnissa 21 % vastanneista ilmoitti, että heidän kunnassaan on laadittu erityinen kansainvälistymisstrategia. 73,6 % vastanneista ilmoitti, että heidän kunnassaan ei ole laadittu kansainvälistymisstrategiaa. Näistä 64,8 % ilmoitti, että kansainvälinen toiminta on muutoin otettu huomioon kunnan strategiassa tai taloussuunnitelmassa. 
Maakunnan liitoissa 57 % vastanneista ilmoitti, että heidän organisaatiossaan on laadittu erityinen kansainvälistymisstrategia.  

6. Asiat, jotka viedään poliittisten elinten käsiteltäviksi
Kunnissa poliittisten elinten käsiteltäviksi viedään seuraavanlaisia asioita:

- Ystävyyskuntatoimintaan liittyvät asiat (sopimukset, suunnitelmat, vierailut)

- Osallistuminen kansainvälisiin kokouksiin ja tapahtumiin

- EU- ja muut kansainväliset hankkeet sekä niihin liittyvät rahoitushakemukset

- Strategiat, vuosisuunnitelmat ja –raportit  määrärahasuunnitelmat

Maakuntien liitoissa poliittisten elinten käsiteltäviksi viedään seuraavanlaisia asioita:

- Strategiat, keskeiset toimintaan liittyvät päätökset, suunnitelmat ja lausunnot, laajat linjaukset, raportoinnit

- Kansainväliset hankkeet sekä niiden rahoitus

- Erilaiset sopimukset

7. Kansainvälisen toiminnan painopistealuee

Kuntien kansainvälisen toiminnan painopistealueet ovat kyselyn mukaan:

- Ystävyyskuntatoiminta (27,6 %)

- Koulujen välinen yhteistyö, koulutoimen kansainvälinen toiminta (22,4 %)

- Kulttuuriyhteistyö ja -vaihto (19,5 %)

- Yritysten toiminta ja elinkeinopolitiikka (17,2 %)

- EU- ja muut kansainväliset hankkeet (14,4 %)

- Kansainväliset verkostot ja järjestöt (9,2 %)

 Näiden lisäksi mainittiin mm. matkailu ja sen kehittäminen, nuorisotyö ja nuorisovaihto, vierailut ja tapahtumat sekä työvoiman saanti, maahanmuutto ja kotouttaminen.
Maakuntien liittojen kansainvälisen toiminnan painopistealueet ovat kyselyn mukaan:

- Alueiden välinen yhteistyö (71,4%)

- Kansainvälinen hanketoiminta (42,9%)

- EU-asiat, niihin liittyvät ohjelmat, edunvalvonta (42,9%)

- Kansainväliset järjestöt ja verkostot 6 kpl

Lisäksi mainittiin yritystoiminta ja sen kansainvälistäminen, kansainvälisen yhteistyön edistäminen yleensä sekä kansainvälinen koulutuksen ja opiskelijaliikkuvuuden lisääminen ja kehittäminen.

 8. Kansainväliset järjestöt ja verkostot
Kyselyn mukaan kunnista 21,2 % kuuluu johonkin kansainväliseen järjestöön tai verkostoon. Yleisimmät järjestöt tai verkostot, joihin kuulutaan, ovat

1         UBC (Union of Baltic Cities)

2         Eurocities (suurten kaupunkien järjestö)

3         ICLEI (The International Council for Local Environmental Initiatives).

 Maakuntien liitoissa 95,2 % vastanneista ilmoitti, että heidän organisaationsa kuuluu johonkin kansainväliseen verkostoon tai järjestöön. Yleisimmät ovat:

3         AER (Assembly of European Regions)

4         CPMR (Conference of Peripheral Maritime Regions of Europe)

                                5         BSSSC (Baltic Sea States Subregional Cooperation).

9. Ystävyyskuntasuhteiden toimivuus
Vastanneista 37 kpl (18,9 %) ilmoitti, että kaikki heidän ystävyyskuntasuhteensa ovat hiipuneet. 60 kpl (30,6 %) ilmoitti, että kaikki olemassa olevat ystävyyskuntasuhteet ovat toimivia. 51:llä (26,0 %) osa ystävyyskuntasuhteista on hiipunut, osa toimii. 5 (2,5 %) ilmoitti, että heidän kunnallaan ei ole ystävyyskuntaa.
Kuvio 1

10. Ystävyyskuntatoiminnan painopistealueet
Kyselyn mukaan ystävyyskuntatoiminnan painopistealueet ovat:

- kulttuuritoimi (25,5 %)

- koulu- ja sivistystoimi, koulutus (21,4 %)

- erilaiset vierailut ja tapaamiset (14,8 %)

- yritysten toiminta ja elinkeinopolitiikka (12,8 %)

- nuorisotoimi (11,2 %)

Vastaajista 10,2 % ilmoitti, että ystävyyskuntatoiminnan painopistealueissa on tapahtunut joitakin muutoksia. Ystävyyskuntatoiminnassa on pyritty edistämään elinkeinoelämän yhteyksiä. Lisäksi ystävyyskuntatoiminnassa on enemmän siirrytty teema- ja sektorikohtaiseen yhteistyöhön. Ystävyyskuntatoimintaa on pyritty siirtämään lähemmäksi kuntalaisia, ruohonjuuritasolle. 

 11. Tunnetteko Kansalaisten Eurooppa-ohjelman ja oletteko hakeneet tai onko suunnitelmissa hakea rahoitusta ko. ohjelmasta?
Vastanneista 59 kpl (30,1 %) tuntee Kansalaisten Eurooppa–ohjelman ja 50 kpl (25,5 %) ei tunne. Vastanneista 19 (9,6 %) ilmoitti hakeneensa rahoitusta ohjelmasta ja 33 kpl (15,8 %) ei ole hakenut. Tulevaisuudessa rahoitusta ilmoitti hakevansa 6 kpl (3,1 %) vastanneista tai suunnitteli hakevansa 20 kpl (10,2 %) vastanneista. 12 kpl (6,1 %) vastanneista ilmoitti, ettei hae rahoitusta Kansalaisten Eurooppa –ohjelmasta. 
Kuvio 2

 Kunnissa 27,6 % (48 kpl) sekä maakuntien liitoissa 1 on saanut tukea EU:n aiemmasta ystävyyskuntaohjelmasta yhden tai useamman kerran.

12. Määrävuosin järjestettävät ystävyyskuntakokoukset
Kuntaliitto osallistuu määrävuosin järjestettävien ystävyyskuntakokousten järjestämiseen. 31 kpl (15,8 %) vastanneista on sitä mieltä, että ystävyyskuntakokoukset ovat hyvin tarpeellisia tai tarpeellisia, vastanneista 88 kpl (44,9 %) pitää niitä melko tarpeellisina. 35 kpl (17,9 %) vastanneista on sitä mieltä, että ystävyyskuntakokoukset ovat tarpeettomia tai lähes tarpeettomia.  
Kuvio 3

Ystävyyskuntakokouksia pidetään tarpeellisina/hyvin tarpeellisina tai melko tarpeellisina koska niiden katsotaan edistävän kansainvälistymistä yleensä sekä verkostoitumista niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin. Ystävyyskuntakokouksissa on mahdollista vaihtaa kokemuksia ja tietoja. Niitä pidetään myös hyvänä tapana ylläpitää kontakteja. Kyselyn mukaan kokouksia pidetään hyödyllisinä, mutta niiden sisältöön ja teemoihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota.
Ystävyyskuntakokouksia pidetään tarpeettomina, koska niistä ei ole saatu mitään konkreettista hyötyä. Ruohonjuuritason, kahdenvälinen toiminta nähdään tehokkaampana keinona edistää kansainvälistymistä kuin virallisten delegaatioiden osallistuminen suuriin kokouksiin. Kokouksia pidetään tarpeettomina myös siksi, että niiden katsotaan olevan jäänne menneisyydestä.

13. Organisaation osallistuminen kansainväliseen projektitoimintaan, pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelmaan sekä virkamiesvaihtoon
Kunnissa 93 kpl (53,4 %) vastanneista on organisaationa osallistunut kansainväliseen projektitoimintaan.  12 kpl (6,9 %) vastanneista on osallistunut pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelmaan sekä 43 kpl (24,7 %) on osallistunut virkamiesvaihtoon.
Kuvio 4

Maakuntien liitoissa 17 kpl vastanneista (80,9 %) on organisaationa osallistunut kansainvälisiin projekteihin, yksi (4,7 %) on osallistunut pohjoisen-etelän kuntien yhteistyöohjelmaan sekä 6 kpl (28,6 %) on osallistunut virkamiesvaihtoon.
Kuvio 5

14. Yhteistyö kansainvälisissä ja EU-asioissa
Kuvio 6

Kyselyn mukaan 97 kunnalla (55,7%) on yhteistyötä kansainvälisissä ja EU-asioissa yhteistyötä alueellaan muiden kuntien kanssa. 76 kunnalla (43,7%) on yhteistyötä alueellaan maakunnan kanssa sekä 35:lla (20,1%) muiden maakuntien kanssa. 
Kuvio 7

Kyselyn mukaan 8 maakunnan liitolla (38,1 %) on yhteistyötä kansainvälisissä ja EU-asioissa alueellaan muiden kuntien kanssa. 13 maakunnan liitolla (61,9%) on yhteistyötä alueellaan maakunnan kanssa ja 18 maakunnan liitolla (85,7%) muiden maakuntien kanssa

15. Oletteko kiinnostuneet hakemaan rahoitusta pohjoisen ja etelän yhteistyöohjelmasta?
Kuvio 8

Vastanneista 54 kpl (27,5%) ilmoitti olevansa kiinnostunut hakemaan rahoitusta pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelmasta. 85 kpl vastanneista (43,4%) ei ollut kiinnostunut hakemaan rahoitusta.

 16. WWW-sivujen kieli
Suomen ja ruotsin kielten lisäksi www-sivuja on kunnissa julkaistu englanniksi 97 kpl (55,8%), saksaksi 29 kpl (16,7%), ranskaksi 14 kpl  (8,0%) sekä venäjäksi 22 kpl (12,6%). Näiden lisäksi www-sivuja on julkaistu italiaksi, viroksi ja unkariksi. Vieraskielisiä sivuja on julkaistu usein tiivistelmänä tai ovat osittain käännetty ja julkaistu verrattuna suomen kielisiin sivuihin.
Kuvio 9

Maakuntien liitoissa www-sivuja on suomen ja ruotsin kielten lisäksi julkaistu englanniksi 13 kpl (61,9%), saksaksi 2 kpl (9,5%) sekä venäjäksi 1 kpl (4,8%).
Kuvio 10

III. Kansainvälisen toiminnan tulevaisuus kunnissa/maakuntien liitoissa

 17. Kansainvälisen toiminnan tulevaisuuteen vaikuttavat tekijät

Eniten kansainvälisen toiminnan tulevaisuuteen vaikuttaa kyselyn mukaan taloudellinen kehitys sekä erilaiset toimintaan saatavat rahoitusmahdollisuudet. Lisäksi kansainväliseen toimintaan vaikuttavat henkilöstöresurssit, työvoiman saatavuus sekä maahanmuuttajien houkutteleminen työtehtäviin.
Edelleen kansainväliseen toimintaan vaikuttavat yleinen kansainvälinen kehitys sekä suhteet naapurimaiden kanssa ja niiden kehittäminen. Tärkeänä tekijänä nähdään myös asenteet kansainvälisyyttä kohtaan sekä kansainvälisissä tehtävissä toimivien henkilöiden aktiivisuus. Kunnissa toimivien yritysten toiminta vaikuttaa myös kuntien/maakuntien kansainväliseen toimintaan tulevaisuudessa.

Paras-hankkeella ei 14 %:n mukaan vastanneista ole vaikutusta kansainväliseen toimintaan tulevaisuudessa. Kuntaliitokset nähdään tulevaisuuden kansainvälisen toiminnan kannalta positiivisena asiana. Kuntaliitokset ja/tai seudullinen yhteistyö lisää kyselyn mukaan kansainvälistä toimintaa tuoden siihen lisää resursseja. Kuntaliitokset mahdollistavat keskittymisen ja erikoistumisen kansainvälisessä toiminnassa.
Lähes puolet (49 %) vastanneista ilmoitti, että heidän organisaatioissaan ei ole käsitelty ja/tai tehty päätöksiä ystävyyskuntatoiminnan sisällöstä ja/tai laajuudesta.

 18. Uusien kansainvälisten toimintamuotojen kehittäminen

Kyselyn mukaan kansainväliseen toimintaan kaivataan konkretiaa. Kansainvälisestä toiminnasta halutaan saada aikaan konkreettista kokemusten ja tiedon vaihtoa. Kansainvälisen toiminnasta pitäisi myös saada jotain konkreettista hyötyä ja tuloksia. Tulevaisuudessa kansainvälisen toiminnan toivotaan näkyvän paremmin kuntalaisten elämässä ja arjessa. 
 Lisäksi tulevaisuudessa pyritään edistämään monikulttuurisuutta ja kansainvälistymiskasvatusta. Myös elinkeinoelämän yhteyksien kansainvälistämistä sekä kansainvälisten henkilö- ja asiantuntijavaihtojen lisäämistä pidetään tärkeinä kehittämiskohteina.

 IV. Kansainvälisiä ja EU-asioita hoitavien henkilöiden verkosto

 19. Tietotarve verkoston piirissä

Kansainvälisistä ja EU-asioista vastaavien henkilöiden verkosto on toiminut lähinnä sähköpostilistana. Kyselyn vastausten perusteella kansainvälisistä asioista vastaavien henkilöiden keskinäiselle kouluttautumis- ja kokemustenvaihtoverkostolle on tarvetta ja kiinnostusta. Kuntaliiton ekstranet-palveluun on perustettu kansainvälisiä ja EU-asioita hoitaville henkilöille tarkoitettu työtila, johon kyselyn mukaan on halunnut liittyä 83 henkilöä (42,3 % vastanneista). Ekstranet-palvelun työtila on yksi verkoston toimintamuoto. Lisäksi toivottiin yhteisiä, vuosittaisia alueellisia tapaamisia, jotka voisivat olla joko yleiskokouksia tai eri teemoja käsitteleviä tapaamisia.
Kuvio 11

 Kyselyyn vastanneiden mukaan, seuraavista aiheista olisi tarpeellista saada ja/tai vaihtaa tietoa: (suosituimmuusjärjestyksessä):

A.      EU-projektit ja rahoitus

B.      Muut rahoitusmahdollisuudet

C.      Ystävyyskuntatoiminta (ml. Kansalaisten Eurooppa –ohjelma)

D.      Lähialueyhteistyö

E.       EU-lainsäädännön vaikutukset kuntiin ja maakuntiin

F.       Kansainvälisen toimintaympäristön muutokset

G.      Kuntien ja maakuntien EU-edunvalvonta

H.      Kansainvälisen toiminnan kehittäminen ja suunnittelu

I.        Kuntien kansainvälistymiskasvatus (esim. maahanmuuttoasiat)

J.        Protokolla- ja etikettiasiat

K.      Kansainvälinen henkilövaihto

L.       Kansainväliset kunta- ja alueverkostot

M.     Liiton Brysselin toimiston työ

N.      Palvelut kansainvälisen tapahtuman järjestämisessä

O.      Muiden maiden kuntajärjestelmät

P.       Pohjoinen-etelä kuntayhteistyö

Q.      EU:n lainsäädäntövalmistelu ja päätöksenteko

R.      Kuntien ja alueiden kansainväliset järjestöt

S.       EU:n alueiden komitea

T.      Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressi