Rauhaa rakentavasta hyvinvointivaltiosta köyhäksi sodan lietsojaksi.

 

Kesällä 2025 tulee kuluneeksi 50 vuotta Helsingissä pidetystä Euroopan turvallisuus ja yhteistyökonferenssin (ETYK) huippukokouksesta.

Puolueeton ja sotilaallisesti liittoutumaton Suomi kokosi 1975 Finlandia-taloon 35 maan valtionpäämiehet keskustelemaan ja päättämään rauhasta sekä yhteistyöstä Euroopassa. Kokouksen katsotaan myötävaikuttaneen Saksojen yhdistymiseen, mikä myöhemmin johti Neuvostoliiton hajoamiseen ja sosialismin alasajoon Euroopassa.

 

Vuonna 2024 Suomi päätti luovuttaa USA:lle 15 sotilasaluetta eli tukikohtaa, joilla voidaan toimia Suomen lakien ulkopuolella. Aikaisemmin puolueettomasta ja arvostusta nauttineesta maastamme tuli näin valtamerentakaisen ydinasemahdin eteentyönnetty tukikohta sitä vihollisenaan pitämän toisen ydinasesuurvallan rajalle.

 

Presidentti Urho Kekkosen kuolemaan asti (1986) Suomi oli lähes velaton maa, jolla oli suuri kansallisomaisuus. Suurin osa siitä on hävitetty ja valtiovelka jää lastemme ja tulevien sukupolvien maksettavaksi.

 

Kansansuvereniteetti ja itsenäisyys luovutettiin perustuslain säätämisjärjestystä noudattamatta ylikansalliselle EU:lle ja sen taustavoimille.

Myös EMU – valuuttaunioniin liityttiin perustuslain säätämisjärjestystä noudattamatta, pelkällä hallituksen tiedonannolla.

 

Keinotekoisen 1990-luvun laman seuraukset maksatettiin yrittäjillä ja takaajilla, mikä on herättänyt kysymyksen, mihin verovaroista maksetut pankkituet päätyivät. Onko kansallisomaisuudella sama osoite?

 

Puoluetuki tekee eduskuntapuolueet riippumattomaksi kansalaisista ja taloudellinen valta tukee näitä avokätisesti ajaessaan tavoitteitaan. Presidentti Mauno Koivisto määräsi 6.5.1992 ” konklaavissaan”, että instituutiot eivät saa hävitä Suomen oikeuslaitoksissa, murtaen vallan kolmijaon. Tästä alkaen oikeuslaitos ja virkavalta ovat joutuneet toimimaan alisteisena taloudelliselle vallalle.

Epäkohtiin puuttunut juristi Jaana Kavonius on viranomaisten ahdistelemana joutunut maanpakoon. Vakavista oikeuden loukkauksista on 6.9.2024 toimitettu tiedote Euroopan neuvostolle.

 

Euroopan neuvosto edellyttää jäsenvaltioilta demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamista. Suomi sai taas 15.10.2024 Euroopan neuvostolta huomautukset muun muassa maakuntahallinnon puutteellisuuksista. Jo vuonna 2011 antamassaan maamme kunta- ja aluedemokratiaa koskevassa maaarviossa (suositus 311) Euroopan neuvosto nosti esille kielteisessä mielessä keskushallinnon otteen vahvistumisen maassamme. Suositukset velvoittavat jäsenmaita!

 

Suosituksessaan 396 vuodelta 2017 Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressi esitti, että neuvoston ministerikomitea ottaisi yhteyttä Suomen viranomaisiin muun muassa maakuntauudistuksessa aitojen itsehallinnollisten alueiden muodostumiseksi, mukaan lukien niiden verotusoikeuden.

Lokakuussa 2024 Suomesta antamassaan maa-arviossa Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressi kehottaa neuvoston ministerikomiteaa ja parlamentaarista yleiskokousta Suomea koskevassa toiminnassaan ottamaan huomioon eurooppalaisen paikallisen itsehallinnon peruskirjan seurantaa koskevan suosituksen ja sen perusteluosan.

 

Suomessa ei ole säädetty yhtään lakia, jolla perustuslain tarkoittamaa kansalaisvaltaa olisi luovutettu suomalaisille. Pälkäneellä 7.1.2012 järjestetyssä seminaarissa ja avoimessa kansalaiskokouksessa hyväksytyssä päätöslauselmassa todettiin maan sisäisen demokratian puuttuminen Suomesta, ja päätettiin käynnistää lainsäädännön uudistamistyö.

Uudistaminen aloitettiin maakuntalaista ja asian valmistelu käynnistyi Pohjois-Karjalaa koskevalla selvityksellä. Keväällä valmistuva selvitys tulee osoittamaan talouselämän vahvan roolin maakunnan hallinnossa.

Sisäisen demokratian puuttuminen asettaa suomalaiset huonompaan asemaan EU:ssa kuin yhdenkään toisen maan kansalaiset. Olemme riippuvaisia sellaisesta valtioiden kollektiivisesta hyväntahtoisuudesta, jota historia ei tunne.

 

Ennen Suomen itsenäistymistä koettuina sortokausina 1899 -1905 ja 1908 -1917, jolloin Venäjän keisarikunta pyrki venäläistämään Suomea, suomalaiset menettivät luottamuksensa Venäjän keisariin maan autonomian turvaajana. Ensimmäisellä sortokaudella 1899 kerättiin 11 päivän aikana 2,5 miljoonan asukkaan ja huonojen kulkuyhteyksien maassa esi- ja virkavallalta salaa Suuri adressi, johon tuli 522 931 henkilön allekirjoitus.

 

Yhteiskuntamme uudistamiseksi tarvitaan kansan yhtenäisyyttä osoittamaan yhteinen huolemme Suomen tilasta, joka uhkaa kaiken elämän säilymistä ja hyvinvointia.