• Saarna Riemumessussa seurakuntaviikolla Alajärven kirkossa to 28.10.1999
      Uskonpuhdistuksen muistopäivä 3 vk/ 21 kjs. 1 vk Ef.6:10-17 Uskon perustus
      SL+K 11.11.81/Ak7.11.92

      Tässä tekstissä apostoli Paavali antaa hyviä ja käytännöllisiä neuvoja efesolaisille kristityille, mutta ei vain heille, vaan myös meille, sillä eikö totta, että myös me olemme samojen asioiden edessä ja tarvitsemme neuvoa ja opastusta samoissa asioissa kuin kerran nuo efesolaiset.

      Tunnemme nimittäin oman minämme puutteellisuuden - miten helposti me lankeamme vääryyteen, pahoihin ajatuksiin, kateuteen....suoranaisiin Jumalan käskyjen rikkomisiin, ja näihin joudumme, vaikka tahtoisimme aivan muuta. Tahtoisimme olla puhtaat ja täydelliset - tahtoisimme olla hyviä ja tehdä oikein. Ja kuitenkin lienevät oikeassa ne, jotka väittävät, että jokaisella ihmisellä on omat helmasyntinsä, joihin hän aina uudelleen ja uudelleen lankeaa.

      Luettu teksti ja myös tämän viikon VT:n teksti kertoo sotavarustukseen pukeutumisesta. Efesolaiskirjeen kohta kertoo varusteista, joihin meidän tulee pukeutua taistelussa syntiä vastaan ja Jumalan asian puolesta. Vanhan Testamentin teksti Samuelin kirjasta kertoo tapauksen kuinka nuori , heiveröinen paimenpoika varustautui vahvaa filistealaista sotasankaria, Goljatia, vastaan. Kuningas Saul varusti Daavidin parhailla mahdollisilla haarniskoilla ja kilvillä. Mutta kun Daavid oli ne pukenut yllensä, hän ei tuntenut oloaan hyväksi ja turvalliseksi, päinvastoin. Olo oli kankea ja epämiellyttävä. Niinpä Daavid riisui tuon raskaan varustuksen ja pukeutui omaan arkiseen asuunsa ja lähti Goljatia vastaan, viiden pienen kiven ja narulingon kanssa.

      Mutta nyt tulemme tuon raamatun kohdan tärkeimpään paikkaan: Daavid ei turvannut ainoastaan ja ensisijaisesti tuohon aseistukseensa, vaan hän huusi Goljatille ennen taistelua:"Sinä tulet minua vastaan miekan , peitsen ja keihään voimalla, mutta minä tulen sinua vastaan Herran Sebaotin nimeen ja Israelin sotajoukon Jumalan, jota sinä olet häväissyt nimeen" - ja tässä voimassa, Jumalaan turvaten hän sai voiton.

      Kun Paavali nyt kehoittaa efesolaisia ja meitä pukeutumaan Jumalan koko sota-asuun, hän ei anna meille raskasta haarniskaa - ei siis raskasta hengellisen elämän tai raskaan kilvoittelun välttämättömyyden taakkaa, vaan hän antaa kehoituksen vahvistua Jumalan voimasta.
      Juuri sitä me tarvitsemme. Vahvistusta. Eläväksi tekevää Henkeä.

      Miten se voi tapahtua? Siten, että Jumala itse pukee meidät voimallaan.
      Ja tässä ohjeet pukeutumiseen: Kuusi asiaa:

      1.) "Kiinnittäkää vyöksenne totuus." Totuus ja rehellisyys itseä kohtaan. Myönnän virheeni ja heikkouteni, enkä yritäkään olla vahvempi kuin olen. Lupa olla aito lähimmäissuhteissa. Mitä siitä mitä muut ajattelevat - ei tarvitse yrittää antaa itsestä siloiteltua kuvaa. Paljas myös Jumalan edessä.

      2.) "Pukeutukaa vanhurskauden haarniskaan." Mikä se sitten on? Haarniska on metallinen sota-asu, joka suojaa keskeisimmät ruuminosat taistelijalla. Tämä asu tässä uskonelämän taistelussa on yksinkertaisesti armo. Se on luja, kestävä ja riitävä. Turvaudu siihen. Se ei ole meidän omaa aikaansaannostamme, vaan meidät puetaan siihen: Riittävään armoon. Sen suojaan saa paeta nuolta kuin nuolta: Tulivat ne sitten mistä suunnsata tahansa. Tämä haarnista on Jumalan Pojan Jeesuksen pelastusteko meidän puolestamme.

      3.) "Sitokaa jalkineiksenne alttius julistaa rauhan evankeliumia." Alttius tarkoittaa valmiutta. Alttius julistaa rauhan evankeliumia, merkitsee liikkeellä oloa tai vähintäänkin valveilla oloa vastata rohkeasti uskoa koskeviin kysymyksiin. Valmiutta kertoa siitä, mitä Jumala minulle merkitsee - muillekin.

      4.) "Ottakaa kaikessa suojaksenne uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa pahan palavat nuolet:" Uskon ja luottamuksen Jumalaan kautta voimme ymmärtää ja kokea turhiksi ja merkityksettömiksi kaikki kiusaajan hyökkäykset. Saamme ajatella: Niillä ei ole sittenkään väliä. Jumala on ne Kristuksessa Jeesuksessa voittanut - minunkin puolestani.

      5.) Ja sitten meille sanotaan:"Ottakaa myös pelastuksen kyrärä:" Pelastus on valmistettu. Vetoa siihin. Pidä siitä kiinni. Pukeudu siihen.

      Totuus, vanhurskaus, alttius rauhan evankeliumille, uskon kilpi...kaikki nämä ovat varusteita meille, jotka Hän - Taivaallinen Isä - antaa meille ja joilla hän suojelee meitä. S.o. varjelee meidät pelastukseen!

      6.) Edelliset aseet avat olleet puolustautumisvälineistöä. Mutta tämä kuudes onkin hyökkäys ase:"Ottakaa hengen miekka, Jumalan sana." Ainoa ase jolla kristitty voi hyökätä on Jumalan totuudellinen ja pyhä Sana. Jumalan sanalla me voimme osoittaa synnin ja Jumalan sanassa on kerrottuna synnin sovitus - evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta.

      Ystävät! Meille ei siis tosiaankaan olla pukemassa raskaisiin rautavarustuksiin, vaan armoon, lepoon...totuuteen. Varusteisiin, jotka riittävät ja jotka tuntuvat niin hyviltä: Kotoisilta, lämpimiltä...Onhan niiden antaja hyvä Taivaalinen Isämme.

      Paluu saarnavalikkoon
      Paluu etusivulle