Alajärvellä on paljon uskovaisia. On melkoinen joukko
niitä, jotka kysyttäessä ilmoittavat olevansa ns. kirkkouskovaisia.
Tällä he tarkoittavat sitä, että eivät koe kuuluvansa
ertyisesti mihinkään herätysliikkeeseen, mutta ovat kuitenkin
aktiivisia seurakunnan jäseniä, osallistuen paljon seurakunnan
toimintaan ja jopa kantavat vastuuta eri tehtävistä seurakunnassa.
Sitten on selkeästi herätysliiketietoisia uskovaisia:
Evankelisia, kansanlähetysläisiä ja kaikkein suurimpana
joukkona lestadiolaiset. Kirkon ulkopuolisisista uskovaisista suurin
ryhmä on helluntailaiset. Alajärven helluntaiseurakunta
on ilmeisesti väkilukuun suhteutettuna maamme suurin. Vielä
on vapaakirkon uskovaiset. Siis kyllä meillä täällä
uskovaisia riittää. Ja voipa olla, että jonkun ryhmän
tästä luettelosta unohdin. Muutamaan kertaaan on jotkut uskovat
ovat olleet pystyttämässä "sitä ainutta ja oikeaa paikallisseurakuntaan"
Nyt missiossa tavoitellaan, että uskovien joukko vielä kasvaisi.
Tällaista on uskonelämä Alajärvellä. Meille sopii luettavaksi hyvin Paavalin kirje Korintolaisille, jossa hän luettelee Korinton uskovien ryhmittymiä ja kysyy ironisoiden lopuksi: Onko Kristus jaettu?
Niin, onko Kristus jaettu? Ei voi olla! Hän on yksi. Taivas johon meidän tulisi olla matkalla on yksi. Ja sanoopa raamattu niinkin, että yksi usko ja yksi kaste! Meillä on vain yksi pelastustie: Armo Jeesuksessa Kristuksessa. Tätä emme saa unohtaa. Siksi Missioon kutsuttaan osallistumaan ihmisiä kaikista seurakunnista ja myös seurakuntien ulkopuolelta. Jokainen on tervetullut. Aitoon sydämen uskoon kuuluu myös oikeanlainen suvaitsevaisuus. Vaikka pidetään selkeästi kiinni omasta uskosta ja oma hengellinen koti on rakas, silti rakkaus Kristukseen yhdistää. Ollaan sittenkin saman Isän lapsia. Tätä tarkoitetaan kun uskontunnustuksessa lausutaan "uskon yhden, pyhän yhteisen seurakunnan". Kristus ei ole jaettu.
Entä sitten ne "ei uskovaiset". Hyvin äkkiä täällä (helpommin kuin muualla) kuulee myös lauseen "en ole uskovainen". Asiaan tarkemmin pysähtymättä voisi ajatella: Siinäpä on suoraselkäinen ja jyrkkä ateisti. Heitäkin kyllä on ja heille tässä selkeä sana:"Ellet tee parannusta hukut!" Mutta usein näyttää siltä, että hän, joka sanoo "en ole uskovainen" tarkoittaa täälläpäin yllätten sitä, ettei kuulu mihinkään ryhmittymään, eikä haluakaan kuulua. Suhteesta Jumalaan ja Kristukseen tuo lause antaa asianomaisesta väärän kuvan. Väärän ja vaarallisen. Sillä sanooahan raamattu:"Sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan". Älä häpeä Jeesusta. Vastaan en suinkaan häpeä, mutta uskoni kun on niin heikko, enkä ymmärrä näistä uskonasioista ja näyttää tuo uskovien elämä niin kaksinaamaiselata ja tekopyhältä...jne. Häpeät siis uskoasi. Niin häpeänkin minäkin, sillä Jeesus sanoo, jos teillä olsi uskoa sinapinsiemenenkin verran voisite sanoa vuorelle heittäydy mereen ja se heittäytyisi. Meille ei tosiaan taida kummallakaan olla uskoa, mutta meillä on silti toivo. Meitä lähellä on Jeesus, joka sanoo "Tule lähemmäksi, minä annan".
Ymmärrätkö jo? Jeesus ei ole tullut etsimään ja pelastamaan uskovaisia ja hyviä, vaan jumalattomia ja syntisiä, niitä, jotka kokevat, uskoni on liian heikko...en täytä mittaa. Mitta on jo täytetty. Sinä saat tulla Hänen tykönsä: Rukoilla Isä meidän..Isä minun...ja tässä kaipuussa luottaa: Uskovainenhan se olen minäkin - jonkinlainen ainakin.