• Saarna Alajärven kirkossa Hölkkäkirkko 25.8.2002
      2 vk ev. Matt.5:43-48

      Nyrkkeilyssä käytetään termiä sparraus. Sparraus tarkoittaa sitä, että harjoitusvastustaja,
      joka usein voi olla huomattavasti kookkaampi ja näin totuttaa harjoittelevaa nyrkkeilijää
      antamaan parhaansa. Jopa ylittämään itsensä.
      Kaikessa kilpaurheilussa on kyse ikään kuin itsensä voittamisesta yhä uudelleen ja uudelleen.
      Harjoittelun kautta haetaan yhä parempaa suorituskykyä - ennätysten toistuvaa parantamista.
      Jopa olla kaikkein paras koko maailmassa, olympia kultaa - täydellistä suoritusta!

      Meillä kuntoliikkujilla tavoite ei taida olla uudet ennätykset, edes omat, vaan se,
      että terveys voisi säilyä. Että jaksaisimme paremmin työssä. Että saisimme liikunnasta
      virkistystä. Kaikessa tässä liikunnalla on todistetusti suuri merkitys.
      Raamatullinen näkökulma ja voisiko sanoa velvoite tähän kunnostaa huolehtimiseen
      löytyy esimerkiksi sanasta: "Ruumiimme on Pyhän Hengen temppeli:
      Sitä ei saisi turmella, ei ylensyöden...juomalla...tai antamalla sen
      laiskuuttaan ja mukavuudenhaluaan noudattaen rapistua.

      Mutta tekstiin: Oliko Jeesuksen kehotus:"Olkaa täydelliset" ikään kuin tuollaista sparrausta:
      Kannustusta ja valmennusta yhä parempaan elämään ja kilvoitukseen ja siinä mielessä vähän
      yliammuttu ja liiallinen oikeasti, sillä kukapa meistä on täydellinen.
      Ei! Kyllä Jeesus oli ihan tosissaan: Hänen ja Taivaallisen Isän vaatimus on täydellisyys.
      Täydellisyys ihmissuhteissa, täydellisyys vaikkapa tuossa omasta Pyhän Hengen temppelin
      huolenpidosta. Täydellisyys Jumala suhteen hoitamisessa. Täydellisyys kaikessa.

      Kuinka valtava oli ero tuon ajan kansanopetuksen: Vihaa vihollistasi ja Jeesuksen sanan:
      Rakasta häntä, rukoile hänen puolestaan. Käännä sinua lyövälle toinenkin poski. Jos
      joku vaatii sinulta takkia, anna paitasikin. Ei vain Jeesuksen aikalaisista, vaan meistäkin
      nämä ovat mahdottomia vaatimuksia. Jopa mielettömiä.
      Mahdottomia käytännössä. Myönnämme teoriassa tietysti että ovatkaan nämä oikeita
      ja hienoja, mutta kuin toisesta maailmasta.
      Ja aivan totta, nyt tulemme ytimeen, ne ovatkin toisesta maali-
      musta. Nämä ovat taivaallista käyttäytymistä. Siellä susi ja lammas aterioivat vierekkäin
      eivätkä tee toisilleen pahaa. Siellä vallitsee täydellinen huolenpito ja rakkaus.

      Kuinka toisenlaisessa maailmassa me elämmekään. Kuluneen vuoden yksi puhutuimmista
      maailman poliittisista aiheista on ollut puhe kostosta: Onko oikein maksaa kovuus
      kovuudella? Oikeudenmukaisuuden nimissä tässä maailmassa tehdään paljon pahaa.
      Ja totta: Nämä asiat eivät ole todellakaan yksiseliteisiä: Kerron yhden esimerkin, jonka
      eräs isä kertoi: Heillä oli kotona opetettu sopuisuutta. Jos joku ottaa hiekkalaatikolla
      lelusi, etsi sinä toinen jolla leikkiä. Älä vastusta väärintekijöitä. Mutta ennen pitkää oltiin
      tilanteessa, että tuo poika sai aina kärsiä: Hänen yli käveltiin mennen tullen. Asiasta
      puhuttiin asianomaiselle ja vanhempien kesken, mutta ei tulosta. Kiusaaminen jopa vain
      paheni. Isä kertoi:
      "Silloin ajattelin, ettei tuo vetele...hän opetti poikansa tekemään vastarintaa. Kun toinen
      otti tavaran kuten ennenkin poika ei enää antanutkaan, vaan pukkasi - voimakas kun oli -
      tavaraa omivan pois...isä kertoi: Siihen loppui kiusaaminen.

      On tosi vaikeaa olla tässä maailmassa täydellinen? Ja täydellinen umpikuja tulee, kun
      kuulemme vaatimuksen, että taivaaseen pääsee vain se joka tekee kaiken, mitä laki
      vaatii. Tämä täydellisyyden vaatimus on ajanut monet tosissaan pelastusta etsivät ahtaalle.
      Vaikka kuinka yritän olla hyvä ja välttää syntiä..se ei onnistu. Itsekkyys, äkkipikaisuus...
      mitä se luonne itsekullakin on...nousee esiin vaikka miten yrittäisi olla parempi.
      Nuo hurjat Jumalan lain vaatimukset ajoivat Martti Lutherin umpikujaan.
      Vaikka miten yritti noudattaa Jumalan tahtoa, vaikka antoi koko elämänä rukoukselle...
      sama vanha minä pysyi. Ulkoisesti hän
      sai kyllä kaiken näyttämään hurskaalta, mutta omatunto sanoi ei riitä ja kun hän luki
      raamattua, jälleen sama - ei riitä. Ei riitä, koska Jumala ja Hänen vaatimuksensa on
      täydellisyys: Ajatuksissa, sanoissa ja teoissa.
      Opetuslapset Jeesukselle tuota ihmettelivät todeten:
      Tuohan on mahdotonta ihmiselle. Jeesus vastasi heille:"Mutta Jumalalle kaikki on
      mahdollista". Totta ihmiselle mahdotonta. Täydellisesti mahdotonta. Mutta yhtä
      totta, että Jumalalle mahdollista.

      Jumalalle kaikki on mahdollista. Ja Hän teki meille mahdottomasta mahdollisen.
      Hän teki sen Poikansa Jeesuksen uhrin kautta.
      Jeesus eli täydellisesti. Hän maksoi pahan hyvällä. Sen mikä
      meille on ja jää mahdottomaksi Jeesus täytti. Täytti lain vaatimukset Kärsi meidän
      kuolemantuomiomme puolestamme. Kun tuo avautui Lutherille: Taakka oli poissa,
      kun tuo sanoma avautuu, että syntini on jo sovitettu, mahdottomat velkani maksettu,
      valtavat vaatimukset täytetty.
      Niin mikä helpotus, mikä ilo...rauha...Uusi elämä!
      Mekin saamme ottaa vastaa nytkin tuon Jeesuksen täydellisen armahduksen. Velat on
      maksettu, taakat on kannettu. Saamme olla Jumalan lapsia.

      Mutta yksi asia vielä. Mikä tehtävä sitten on noilla vaatimuksilla, kun mm. päivän
      tekstin sanoilla rakastakaa vihollisianne...jne...Käskyillä, raamatun kehotuksilla:
      1.) Ne paljastavat, kun omatunto niistä meitä syyttää syyllisyytemme Jumalan
      edessä..Pelastuksen tarpeen...
      .toivottavasti jo täällä ajassa, ettei vasta viimeisellä tuomiolla seisottaessa..
      2.) Ne ajavat meitä etsimään armahtajaa. Laki vie Kristuksen armahtajan tykö.
      3.) Laki kertoo, mikä on Jumalan tahto. Näyttää oikean ja väärän. Miten tulisi
      elää ja toimia. Uskova haluaa noudattaa Jumalan tahtoa, ei siksi että niin ansaitsisi
      pelastuksen, vaan koska se on hyvän Kaikkivaltiaan tahto. Ja myös tietää, että
      niin tekemällä saa suurimman siunauksen ja varjeluksen elämään, koska Jumalan
      laki on elämän oma laki.

      Siis turvaudutaan pelastuksen asiassa jatkuvasti yksin Jeesukseen ja Jumalan
      armoon, mutta lähimmäisyyden ja oikein tekemisen kysymyksissä niin kuin kaikki
      oma ja koko maailman
      hyvinvointi riippuisi kokonaan minusta.


      Paluu saarnavalikkoon
      Paluu etusivulle