Puhe tällaisesta kirkkovuodellisista tapahtumista saattaa nykyihmisestä tuntua hyvin vieraalta ja kaukaiselta. Mutta itse asia taitaa sittenkin tulla aivan yhteiskunnallisen keskustelun ytimeen, sillä juurihan meillä tehdään päätöksiä, joilla näyttää olevan aivan vastakkainen tavoite. Häivyttää pyhä ja arki. Kirkkovuosi on jo ajat sitten vaihtunut pelkäksi kalenterivuodeksi.Kaikkein ihmeellisintä on kun kehitystä markkinoidaan vapautumisen nimissä. Tosiasiassa kysehän on siitä, että yhä lujemmin sitein jäädään kiinni tämän maailman epäjumalien mammonan... kiireen ja muiden sellaisten armolle.
Ensi pyhä evankeliumissa kerrotaan Jeesuksen opetuslasten mietteistä. He olivat luopuneet maallisesti ajatellen hyvin paljosta lähtiessään seuraamaan Jeesusta. Nyt he Pietarin suulla kysyivät, mitä me tästä hyödymme. Muut tuntuvat menevän elämässään eteenpäin ja heidän osansa on pahimmaillaan pilkka ja vaino. Jeesuksen vastaus oli lupaus, että vielä tulee aika, jolloin näiden maanhiljaisten ja köyhien on valta. Tulee aika, jolloin omastaan toisten hyväksi luopuneet saavat satakertaisen palkan. Aika jolloin ensimmäiset tulevat viimeisiksi ja viimeiset ensimmäisiksi.
Kaikki tämä kertoo, että tässä maailmassa taistelee
todella kaksi suurta valtaa. Sielunvihollinen ja Taivaallinen Isä.
Kristikunta kuuluttaa, että voittaja on Kristus ja kutsuu jokaista
Hänen turviinsa.