Saarna konfirmaatiomessussa
Alajärven kirkossa 12.8.2001
10 sunn. helluntaista 1 vk ev. Luuk.16:1-9
Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa
Leirimme on ohi. Meillä
itsekullakin on omat mieleenjääneet juttumme
tuolta leiriltä.-
-
-
Pappina toivoisin, että mahdollisimman paljon
myös niistä asioista, joita oppitunneilla
käsiteltiin olisi voinut painua teidän
mieleenne. Ja myös sitä, että niistä
leirillä läpikäydyistä asioista voisi todella
tulla teille elämää kantava perusta. Sillä
uskon, että se perusta, josta Jeesus meille
puhui on todella ainoa kestävä pohja
elämälle.
Jeesuksen puheita ei ole aina helppo ymmärtää.
Paljon teilläkin oli esim.pipliksissä
kysyttävää: Mitä tämä ja tämä tarkoittaa?
Moneen kysymykseen saitte vastauksen. Mutta aina
on myös niin, että nämä uskonkysymykset,
Jumala ja Hänen toimintansa menee yli meidän
rajallisen ymmärryksemme ja joka kysymykseen
emme voi saadakaan tässä ajassa vastausta.
Tämä päivän evankeliumiteksti on yksi
Jeesuksen vaikeimmin tajuttavista kertomuksista.
Hän kertoo hyvin nykypäiväänkin istuvan
esimerkin: Firman kassanhoitajan toiminnasta
kanneltiin:"Hän tuhlaa firman varoja."
Kassanhoitaja sai tietää, että erottamishanke
on vireillä. Viimeisinä töinään hän antoi
firman velallisille helpotuksia maksuosuuksiinsa.
Näin hän varmisti, että kun potkut tulee
hänellä on ystäviä - Niitä, joiden etuja
hän viimeisinä töinään niin härskisti ajoi.
Tämän tekstin tekee vaikeaksi se, että Jeesus
kehui tuon rötösherran oveluutta. Meistä olisi
ollut luontevampaa, jos Jeesus olisi tuominnut
tuon miehen..silloin opetus olisi ollut helppo
ymmärtää. Mutta Jeesus ei nyt puuttunut
toiminnan moraaliseen puoleen: Hän vain totesi,
miten kylmästi ja laskelmoidusti "maailman
ihmiset ajavat etujaan".
Tuon miehen esimerkillisyys ei ole siinä mitä
hän teki: Se oli väärin...ja moneen kertaan
raamattu toki tuollaiset vilpit tuomitsee. Miehen
esimerkillisyys oli siinä, että hän osasi
toimia tuhotilanteessa viisaasti ja
kaukonäköisesti. Ja tätä Jeesus nyt kysyy
meiltä: Osaammeko me toimia viisaasti ja
kaunonäköisesti omissa kohtalon
kysymyksissämme.
Meidän kaikkien perimmäinen kohtalon
kysymyksemme on se, että elämä on rajallinen -
se päättyy. Joudumme kaikkitietävän Jumalan
valtaistuimen eteen tuomiolle. Onko meillä
siellä puolustajaa, joka sanoo...ei älä tätä
tuomitse, sillä minä olen maksanut hänen
velkansa. Kenen suosioon meidän on siis viisasta
pyrkiä...oikeasti ja viimekädessä:
Taivaallisen Isän ja Hänen Poikansa Jeesuksen
Kristuksen suosioon. Väärät tekomme ovat
niitä rötöksiä, joilla ero uhkaa. Ero on
tässä kadotus. Mutta jos meillä on Jeesus ja
Häneen turvaudumme meillä on sellainen
puolustusasianajaja, joka riittää. Tätä
rippikouluaika aivan erityisesti koitti opetaa.
Jos yksi asia tulisi muistaa se olisi tämä:
Jeesus tuli minuakin pelastamaan...siksi Hän on
minulle niin korvaamattoman tärkeä.
Voisi sanoa,että tuolla rötösherralle tuli
kiire pistää asiat kuntoon tulevaisuuttaan
koskien. Se aika on myös meillä: Milloinkaan ei
ole siinä suhteessa liian varhaista. Kukaan ei
ole koskaan katunut, että oppi tuntemaan
Jeesuksen ja turvautumaan Häneen liian
aikaisin...Hän ei vie meiltä elämää vaan tuo
sen!
Entä sitten tuo sana:"Hankkikaa
väärällä rikkaudella ystäviä, jotka ottavat
teidät iäisiin asuntoihin, kun tuota rikkautta
ei enää ole." Tämä lause on tarkoitettu
Jeesuksen seuraajille. Siinä opetetaan
oikeanlaista suhtautumista rahaan ja
omaisuuteemme: Raha on paitsi jokapäiväiselle
elämällemme välttämätöntä, myös väline,
jolla meidän tulee tehdä hyvää. Jeesus
nimitti rahaa "vääräksi
rikkaudeksi", ymmärrät jo mikä on oikeaa,
todellista rikkautta; se on se
usko...turvautuminen Jeesukseen...taivaallisten
aarteiden kokoaminen. Rahalla voi hyvin helposti
auttaa, kun annat satasen
nälkäpäiväkeräykseen...teet jotakin tosi
tärkeää...rahalla voi vielä eteenpäin myös
pelastussanonomaa: Lähetystyö kaipaa tukijoita.
Keinoja tehdä rahalla hyvää toisille ihmisille
ei puutu, tahtoa kyllä?
Ystävät pannaan nyt kun armonaikaa vielä on
kuntoon se kaikkein tärkein: Pelastuksen asia.
Se on sinänsä hirmuisen yksinkertaista:
Jeesuksen lähelle..ei vain joskus, vaan koko
ajan - Jeesuksen lähelle. Siellä on elämämme
suurin aarre! Tosi rikkaus!
Paluu saarnavalikkoon
Paluu etusivulle