Ahtisaarna Hiljaisen viikon
maanantaina
1 vk evankeliumi Luuk. 22:39-62
Alkutunnelma oli
rauhallinen.Jeesus ja opetuslapset lähtivät
tapansa mukaan, kuten niin usein muulloinkin,
Öljymäen ihanaan puutarhaan. Ilta oli
myöhäinen ja illan viileys parhaimmillaan.
Opetuslasten oli , ei ainoastaan helppo, vaan
varmasti myös nautinnollista olla liikkeellä
tuolla. Hyvä ateria takana. Kaunis ilta.
Pysähdyttiin istumaan. Jeesus sanoi menevänsä
etäämmälle rukoilemaan...käski myös
opetuslasten rukoilla. Jeesus lähti. Pitkän
ajan kulutta Hän palasi. Opetuslapset nukkuivat.
Hyvän ruuan päälle oli uni voittanut.
Nuo hiljaiset hetket, tuo yksinäinen rukous,
olivat olleet koko maailmankaikkeuden historian
ratkaisutaistelun hetkiä. "Isä ota pois
minulta tämä malja..." Jeesuksen ei ollut
helppo mennä kuolemaan...Hän tiesi mitä on
kuolema...mitä on tulla Taivaallisen Isän
hylkäämäksi, joutua eroon
Hänestä...hirveää...Mutta silti Jeesus
jatkoi:"Isä tapahtukoon sinun tahtosi, ei
minun..."Jeesuksen tuska oli
sanoinkuvaamaton...Hän hikoili verta...Jossakin
raamatussa sanotaa meistä seuraajista, ette ole
vielä taistelleet verille asti syntiä ja
kiusaajaa vastaan...emme niin, mutta Hän Jeesus
on...vain Hän. Kun meilllä on kiusauksemme me
ehkä vastustamme, mutta niin usein
lankeamme...tässä taisteltiin verille
saakka....kuolemaan saakka. Jeesus
sanoi:"Rukoilkaa ettette joutuisi
kiusaukseen..."Se on tärkeä rukous myös
meille...Rukoilivatko he...eivät...pian uni taas
voitti. Mutta pian alkoi tapahtua: Oli pimeyden
hetki.
Hiljaisen viikon tekstit vievät meidät uskon
äärimmäisten kysymysten eteen. Meidät pannaan
kasvokkain sen asian kanssa, millainen on
ihminen. Ja toisaalta katsomaan myös millainen
on Jumala, ja Hänen Poikansa Jeesus Kristus.
Hiljaisen viikon raamatunkohdat kertovat eri
opetuslasten käyttäytymisestä tuon viikon eri
vaiheissa. Kerrotaan kavaltajan motiiveista.
Siitä miten kiusaaja häntä riepotteli aina
täydelliseen epätoivoon, itsemurhaan saakka.
Kerrotaan Pietarin täysin palkein elämisestä:
Hän oli valmis aseelliseen taisteluun
kiirastorstai-iltana, kun Jesusta tultiin
ottamaan kiinni. Muutamaa tuntia myöhemmin hän
ei uskaltanut tunnustaa edes tuntevansa
Jeesusta.Hänen kohdallaan tuo ilta päättyi
katkeraan...häpeän, katumuksen ja
itsesyytösten itkuun. Tai kerrotaan Tuomaasta,
joka silloin kun Jeesuksen kuolema vaikutti
vielä mahdottomalta, oli valmis menemään
tuonne uhkaavaan Jerusalemiin ja jos tilanne
vaatisi, hän ilmoitti olevansa valmis kuolemaan
yhdessä Jeesuksen kanssa. Toistaviikkoa
myöhemmin Tuomaan oli mahdoton uskoa, että
toisten opetuslasten väite, että Jeesus elää,
voisi pitää paikkansa. Nähtyään sitten omin
silmin Jeesuksen ja saatuan Häntä jopa
koskettaa - Tuomas uskoi ja riemuitsi:"Minun
Herrani ja minun Jumalani." Tai kuten äsken
kuulemassamme tekstissä koko opetuslapsi
joukko...suuren rukouksen hetkellä uni voitti.
Raamattu antaa hiljaisen viikon teksteissä
paljon tilaa ihmisten käyttäytymisen
kuvaamiselle...edellä olevien opetuslasten
lisäksi: Naiset mm. Jeesuksen äiti Maria ristin
juurella ja myöhemin tyhjällä haudalla. Vielä
kuvaillaan Pilatuksen, Herodeksen tai vaikkapa
sadanpäämiehen tuntoja ja suhdetta siihen mitä
tapahtui ja mihin he olivat itse osallisia. Miksi
näin paljon näkökulmia ja kuvausta: Siksi,
että tässä meille osoitetaan millainen on
ihminen. Näiden eri henkilöhahmojen käytös
oli varsin luontevaa ja oletettavaa. Vastaavissa
tilanteissa meidän käytöksemme olisi
samanlaista. Nuo tekstit puhuvat meistä! Sinusta
ja minusta! Meistä ihmisistä: Opetuslapsista ja
muista ihmisistä.
Hiljaisen viikon lähtökohta on. Mitä tekee
ihminen Millainen ihminen on. Tämä on
lähtökohta: Ja sitten, sitten päätepiste: Se
on sanoma siitä, mitä tekee Jumala!
Jos ja kun ihminen tekee väärin. Miten vastaa
Jumala siihen? Rangaistuksellako. Raamattu
sanoo:"Ihmisen Poika on tullut tehdäkseen
tyhjäksi perkeleen teot." Päästääkseen
vapaaksi synnin orjan ja avatakseen meille tien
Jumalan tykö Jumala lähetti
Jeesuksen...oikeastaan tuli Hänessä itse
kärsimään rangaistuksen, joka meille
vilpistämme ja pahuudestamme johtuen kuuluisi.
Hiljainen viikko kuvaa ihmisten
epäonnistumisista yrityksissään seurata
Jumalaa ja omantuntonsa ääntä. Mutta
ennenkaikkea Jumalan teosta, joka toi
langenneelle ihmiselle avoimen tien Kaikkein
Pyhinpään, Jumalan tykö!
Tuo teko on valmis. Armo riittää. Tänäänkin
se on vastaanotettavissa niin sanassa kuin Herran
aterialle, Pyhällä ehtoollisella...meitä
opetuspalsia ei hylätty, vaikka me niin usein ja
monella tavalla tylkäsimme ja hylkäämme
Vapahtajamme..Hän kutsuu...tulkaa minun
tyköni...minä annan teille levon.
Paluu saarnavalikkoon
Paluu etusivulle