Heidät pani jouksemaan se mieletön viesti, jonka he olivat juuri saaneet kuulla muutamilta naisilta, jotka olivat käyneet pari päivää aiemmin haudatun Jeesuksen haudalta. Näiset olivat tulleet opetuslasten luo hätääntyneinä: Hauta oli tyhjä. Naiset tarjosivat selitykseksi "Ovat vieneet Herran pois, emmekä tiedä minne."
Nuo naiset olivat lähteneet sydän täynnä kuoleman tuskaa ja ikävää haudalle heti, kun se juutalaisten sapattimääräysten vuoksi oli mahdollista. Ani varhain sunnuntai aamuna. Tarkoitus oli hetki viipyä rakkaaan Jeesuksen haudalla. Hänen, jota he olivat jo hetkin pitäneet koko maailmaa varten lähetettynä kaivattuna pelastajana - Messiaana. Nyt hän oli kuitenkin kuollut ja kaikki toivo menetetty. Jäljellä oli suru ja kaipaus.
Johannes ehti ensin. Kurkkasi sisään ja näki käärinliinojen
olevan siellä. Itämailla vainajat voideltiin hyvänhajuisilla
yrteillä ja koko ruumis käärittiin huolellisesti ennen
hautaluolaan laittamista.
Pietarikin ehti paikalle - meni heti hautaan sisälle saakka.
Käärinliinat olivat huolellisesti taiteltuina haudassa, mutta
vainaja oli poissa. Jos hänet oli ryöstetty tai siirretty,
miksi liinat olivat jätetty ja vielä laskostettuina paikoilleen.
Käsittämätöntä.
Johannes tuli myös hautaan. Ja käsitti! Ja muisti! Jeesushan oli luvannut nousta kuolleista. Tämä on nyt sitä!
Oletus osoittautui pian oikeaksi. Ylösnoussut Herra ilmestyy
opetuslapsilleen. Eikä vain kerran. Vaan useasti.
Puhuu heille. Näyttää heille naulojen lävistämät
kätensä ja kylkensä.
Raamattu todistaa: Kuolleista ylösnoussut Kristus näyttäytyi
useammalle kuin 500 sadalle ihmiselle niiden 40 päivä aikana,
jotka hän ylösnousemisensa ja taivaaseen astumisensa välillä
oli vielä tässä maailmassa.
Opetuslapset vakuuttuivat täysin ylösnousemuksen tosiasiasta.
Sitä todistaa se rohkeus, jolla nuo vielä äskettäin
lukittujen ovien takana vapisevat ja vähäisiäkin ääniä
säikkyvät miehet, jotka pelkäsivät, milloin sotilaat
tulevat ja vievät heidätkin kuulusteluihin tai vaikka peräti
kuolemaan - muuttuivat täysin. Pian he olivat rohkeasti kaikkialla
kertomassa: Jeesus on noussut kuolleista. Tämän todistajina
he olivat valmiit käymään jopa kuolemaan, kuten sitten lähes
kaikkien kohdalla kävikin. Kaikki tämä kertoo:
Opetuslapset olivat täysin vakuuttuneita: Jeesus on voittanut
kuoleman!
Näköalattomuuden ja surun keskelle tuli ilo ja rauha. Tätä on kristinusko. Tämän Jeesus tahtoo antaa meille tänäänkin. Pelkojen ja epätoivon sijaan luottamuksen ja turvan.
Te rippikoululaiset olette leirinne aikana kokeneet, monet ehkä
hyvinkin vahvasti, että Jeesus elää. Jotakin siitä,
mitä Hän ja vain Hän voi tuoda elämään ja
antaa. Pitäkää siitä kiinni.
Älkää haudatko häntä pois elämästänne.
Tämä kehoitus kohdistuu meihin kaikkiin.
Kerran kauan sitten pitkänäperjantaina Jeesus haudattiin
ensimmäisen kerran. Sitä on yritetty yhä uudelleen
ja uudelleen. Jeesus halutaan eristää. Hänet
halutaan työntää sivuun, tehdä vaarattomaksi.
Merkityksettömäksi. Mutta aina uudestaan hän
on murtautunut ja murtautuu esiin. Murtaa hautansa seinät, hän
uudistaa ja mullistaa. Hän tulee ulos ihmisten tekemistä
haudoista.
Tulkaa ja katsokaa paikkaa, johon hänet pantiin. Joskus tämä paikka on historian kuluessa voinut olla kirkkokin. Laitos, museo, johon ihmiset ovat Jeesuksen eristäneet. Joskus Jeesuksen hauta on taidokas ajatusrakennelma, jonka uumeniin Jeesus haudataan niin, ettei kukaan tajua: Hän elää. Hänet on eristetty uskonasioihin. Pois arjesta, pois ihmisten maailmasta. Moni on erehtynyt ja sanoo: Hämä asia kuuluu uskonnonpiiriin ja tämä ei. Pysykööt uskonasiat ja Jeesuskin siellä minne kuuluvat, marginaalissa, me itse kyllä hoidamme varsinaiset tärkeät asia- koko tämän elämän. Tai joku kadotaa Jeesuksen oman elämänsä koukeroihin, kokemustensa hämmennykseen. Häntä ei enää ole - ei minulle.
Kuitenkin Hän on! Teemme mitä tahansa Hän on! Pääsiäisen Herra toimii niin kuin tuuli, puhaltaa missä tahtoo, murtautuu esiin kuin kevätpuro raivaten esteet tieltään.
Teemme mitä tahansa, pääsiäisen sanoma elää ja on totta. Kristus on ylösnoussut. Hän kuoli meidän syntiemme tähden. Hän on kuolemalla voittanut kuoleman. Hänen sydäämensä tulvii rakkautta ja armoa. Hän tarjoaa meille kaikkea mitä tarvitsemme elääksemme ja pelastuaksemme.
Jeesus Kristus on noussut kuolleista. Totisesti on. Hän
elää. Meilläkin on siis mahdollisuus elää.