• Saarna Alajärven kirkossa 2 vk. ev. Matt.11:11-19
      3 adv. sunn. "Valmistakaa Herralle tie"

      Jeesuksen luokse tultiin kysymään, mitä mieltä Hän oli Johannes Kastajasta? Ja Jeesus vastasi:"Ei ole vaimosta syntyneiden joukosta noussut suurempaa kuin Johannes Kastaja; mutta jatkoi.."mutta vähäisin taivasten valtakunnassa on suurempi kuin hän".

      Tällä sanalla Jeesus kertoo meille paitsi paljon Johannes Kastajan merkittävyydestä, myös siitä miten suuri ja täydellinen asia pelastus on! Tätä samaa toki Jeesus opetti monissa muissakin puheissaan mm. kysyessään:"Mitä se hyödyttää ihmistä vaikka hän voittaisi omakseen koko maailman, mutta saisi sielulleen vahingon. Ymmärrämme: Ei todellakaan mitään. Tai vertauksella peltoon kätketystä aarteesta: Maatyöläinen myi kaiken, mitä hänellä oli ja osti sen pellon. Tai samaa Hän, Jeesus opettaa puheessaan "jos kätesi tai silmäsi viettelee sinua vedä se irti, sillä parempi on että sinä vaikka käsi tai silmäpuolena pääset sisälle taivaaseen kuin että molemmat tallella joudut helvetin tuleen." Kaikilla näillä ja monilla muilla puheillaan Jeesus tahtoo havahduttaa meidät näkemään elämän todellinen arvojärjestys: Taivaanvaltakunnan asia ensin. Kaikki muu vasta toissijaisesti!

      Tätä arvotodellisuutta heijastaa myös sana: Suurin ihmisistä maanpäällä on vähäisempi kuin vähäisin taivaan valtakunnan kansalaisista. Tärkeintä, kaikkein tärkeintä on pelastus.

      Tämän taivaan suuruuden ylistyslaulun jälkeen Jeesus lähtee meille - lähinnä Johannes Kastajaa esimerkkinä käyttäen - kertomaan, miten taivaaseen päästään - tai oikeammin "tässä" - minkälaiset esteet nousevat hämärtämään ja vaikeuttamaan yksinkertaista tietä...matkantekoa kohti taivasta.

      Tekstissämme on kolme tällaista asiaa. Kolme isoa kompastuskiveä, joihin sielunvihollinen tahtoo ihmisen sortuvan ja taivasmatkan kesken heittävän. Ensimmäinen kompastuskivi tulee ilmi sanassa:"Hyökätään taivasten valtakuntaa vastaan ja jotkut yrittävät väkivalloin temmata sen itselleen."

      Ei ole vaikeaa löytää sellaisia kristillisiä tai uskonnollisia yhteisöjä tai liikkeitä, jotka ovat temmanneet "valtakunnan itselleen". He sanovat vain näin tehden kuin me opetamme sinä voit tulla autuaaksi. He hyökkäävät yksinkertaista uskoa vastaan ja turhentavat "pienen ihmisen " Jumala-kaipuun ja uskon. He kokevat ehkä itse olevansa hyvinkin oikealla asialla ja raamatullisia, mutta omalla kovuudellaan ja taitamattomuudellaan he uhkaavat tukkia Jeesuksen avaamaa taivastietä umpeen. Moni uskookin sen olevan tukossa, koska uskovat niin sanovat ja sanojaan vielä raamatulla perustelevat.

      Jeesus tiesi, että ennenpitkää tulee näitä, jotka tulevat Hänen nimessään ja ovat vaaraksi: Enempi tai vähempi vaaraksi. Enempi silloin kun he suoranaista harhaoppia julistavat: Tässä Jeesus sanoo:"Varokaa niitä, jotka tulevat luoksenne lammastenvaatteissa, mutta ovat sisältä raatelevia susia. Kaikki näyttää lempeältä ja houkuttelevalta, mutta koukkuaan saatuaan ihmisen omalle persoonalle ei jää tilaa - se tuhotaan ja otetaan jonkun liikkeenjohtajan mielivallan palvelukseen.
      Ehkä vähempi tuhoisaa, mutta silti varottavaa on myös se, kun "taivaan tie" osoitetaan kulkevaksi juuri niitä sanoja askeleita pitkin - samalla tavalla - kuin jokin liike tai uskoon tullut itse on todeksi kokenut.

      Tuo ensimmäinen kompastuskivi sisältää siis eksytyksen:"Tee juuri niin kuin meidän uskonsuuntamme sanoo tai jos et niin tiedä - sinulla ei ole pelastusta."

      Toisesta taivastien kompastuskivestä Jeesus varoittaa kertomalla havainnollisen kuvan ihmisten suhtautumisesta toisaalta Johannes Kastajaan, toisaalta Jeesukseen itseensä. Johannesta kansa moitti liiallisesta ankaruudesta ja askeettisuudesta. Jyrkkyydestä. Jeesusta taas liiallisesta väljyydestä. Kumpikaan ei syyttäjien mielestä ollut oikein.
      Tänäkin päivänä uskovia tarkkaileva voi tulla tarkkailussaan aivan millaisiin johtopäätöksiin hyvänsä. Joku ihmettelee, miksi uskova ei saisi vaikkapa meikata ja olla huolitellun näköinen...jollekin toiselle sama asia näyttäytyy päinvastaisena: Tuokin muka uskova ja noin tekee..samalla tavalla kuin maailman ihmiset. Toinen moittii kristittyjä askeettisuudesta toinen maailmallisuudesta.

      Kompastuskivi on siis se, että katsotaan vain ulkoisia käyttäytymistapoja tai ulkokuorta, mutta ei haluta nähdä, että uskossa on kysymys paljon enemmästä. On todella vahinko, jos yksikin "uskoa itselleen etsivä" jää vain omien "tunteidensa nostamien johtopäätösten varaan" ja niillä koittaa uskon todellista merkitystä ja sisältöä analysoida. Varmaa on, että hän ei etsimäänsä ydintä näin löydä. Hän jää ihmetellen uskopuolelle.

      Näitä ymmällään olevia kyselijöitä aikamme taitaa olla täynnä. On etsitty - uskontokin nähdään yhtenä vaihtoehtohoitona..etsittäessä elämän eheytymistä..mutta ratkaisevaa askelta elämään sisälle ei syystä tai toisesta uskalleta tehdä. Ihminen on järkensä ja ennakkoluulojensa vanki. Tässä toinen taivasten valtakunnantien kompastuskivi.

      Ja sitten se kolmas. Tämän kiven ohittamalla tie onkin jo paljon avarampi. Kolmas kompastuskivi on nimeltään suhde Jumalan sanaan. Laki ja profeetat olivat ennustaneet niin Johannes Kastajan kuin myös itsensä Messiaan tulevan. Vain hyvin harvat olivat ottaneet Pyhän Sanan tosissaan. Jeesuksen äiti Maria tai vanha Simeon temppelissä olivat näitä uskollisia. He uskoivat yksinkertaisesti Jumalan Sanaan. He näkivät siksi heti Jumalan toiminnan koko täyteyden. Ja he ylistivät Jumalaa heti, kun oli ylistyksen aika.
      Varsinkaan suuri enemmistö ei uskaltanut lukea Jumalan sanaa totena. Siksi he eivät ymmärtäneet sen enempää Johannes Kastajaa kuin sitten itse Jeesustakaan.

      Kolmas kompastuskivi oli siis Jumalan Sanan laiminlyönti tai supistaminen. Jumalan maailma avautuu sille, joka harrastaa Hänen Sanaansa.

      Näiden kolmen kompastuskiven ylittäneelle näyttäytyy jo paljon selkeämpi tie kohti pelastusta. Me näemme, että todellakaan kukaan muu kuin Jeesus ei voi minulle taivasta avata, mutta ei kukaan muu voi myöskään sitä meiltä sulkea. Hän on todella tie Isän luokse. Tie myös minua varten! Me näemme myös, että enemmän kuin ihmisiin matkaoppaana meidän tulee katsoa itseensä Jeesukseen ja Jumalan Sanaan

      Johannes Kastajan kehotus ihmisille oli "Tasoittakaa tie Herralle erämaahan".
      Hyvät seurakuntalaiset. Kunpa tämä saarna olisi voinut joltakin osin olla tasoittamassa sinulle tietä kohti Kristusta ja taivasta. Osoittamassa, että meillä näiden uskonasioidenkin ympärillä on niin paljon turhia maininkeja ja yksinkertaista asiaa mutkistavia tekijöitä. Tärkeää on vain yksi""Usko Herraan Jeesukseen." Tärkeintä on, että syntinen saa tänäänkin lähestyä elävää Vapahtajaa. Armahtajaa. Hän vastaanottaa yhä syntisiä. Hän avasi tien, älkäämme antako kenenkään sitä kohdaltamme sulkea. Siksi kulkekaamme nyt kohti joulua. Ilojuhlaa, jossa kuulemme sen rajattoman viestin:"Teille on syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra!"

      Paluu saarnavalikkoon
      Paluu etusivulle