Saarna Alajärven kirkossa
17.9.2000 14.sunn. helluntaista
2 vk ev. Matt.5:43-48 (jako)
Tänä päivänä alkaa
Suomen ev.lut kirkossa katekismusten jakaminen
koteihin. Jossakin se tapahtuu postinkautta,
jossakin muualla katekismus on noudettavissa
kirkkoherranvirastosta, meillä ja monessa
monessa muussa seurakunnassa katekismus jaetaan
henkilökahotaisella käynnillä koteihin.
Tänään te katekismusjakajat olette
kokoontuneet tänne kirkkoon paitsi tapahtuman
lähtölaukausta varten, ennenmuuta
vastaanottamaan siunaksen Häneltä, jonka
tämäkin työ lopulta on:: Vastaaottamaan
siunauksen tähän tehtävään ja koko
elämäämme ehtoollispöydässä Herraltamme
Jeesukselta Kristukselta. Kiitokset teille että
tahdotte olla tässä työssä mukana: Olkoon
Taivaallisen Isän siunaus mukana jokaikisessä
kohtaamisessanne.
Katekismus on tarkoitus jakaa siis joka kotiin.
Suomalaisten uskonnollisia mielipiteitä
kartoitetaan vähän väliä eroilaisin
gallupein. Kysellään kuka rukoilee ja kuinka
usein. Uskooko Jumalaan ja millä tavoin.
Osallistuuko kirkon toimintaan...Suomalaisen
uskon erityispiirre on se.,että meidän
osallistumisemme Jumalanpalvelukseen on
verrattuna lähes minne päin tahansa melko
minimaalista. Sensijaan sellaista
henkilökohtaista vakaumusta: rukoilemme,
kastatamme lapsemme...pidämme kirkkoa
tärkeänä...meiltä löytyy enemmän kuin
vaikkapa keski-euroopan maista. Meidän uskomme
on kovasti privatisoitunutta: Se koetaan hyvin
henkilökohtaiseksi asiaksi ja vieläkin aika
vaietuksi asiaksi, vaikka tässä suhteessa
selvää muutostya on ilmassa. Uskosta puhumisen
tulee päivä päivältä
"normaalimmaksi". Kuvaavaa tälle
henkilökohatisen muille kuulumattoman
uskonäkemykselle on toistuva väite: On valtava
määrä suomalaisia joka ilmoittaa kyllä
uskovansa, mutta ei sillä tavalla kuin kirkko
opetaa. Kun sitten tarkemmin tuota väitettä on
tutkittu on huomattu, että on toki asioita
joissa monet ajattelevat eri tavalla kuin kirkko
opettaa, mm. käsitys että synnymme uudelleen ja
uudelleen ns. sielunvaellusoppi saa kannatusta
ihmisten mielessä. Toisaalta monissa
opinkohdissa kansalla ei ole suurtakaan
käsitystä mitä kirkko todella opettaa ja usein
oma näkemys toisenlaisesta luulosta huolimatta
on lähellä kirkon oppia.
Nyt kun katekismus jaetaan joka talouteen
kodeissa on kirja joka kertoo pääpiirtessään
mitä kirkko opettaa. Toki katekismus on melko
suppea kokonaisesitykseksi, mutta hyvä alku
kuitenkin. Perusasiat siinä on. Toivon mukaan
katekismus saa maassamme yhä lisääntyvää
keskustelua uskonasioista ja myös opiskelua ja
löytöjä uskon sisällöstä. Meillä
Alajärvellä alkaa katekismusluento sarja pe 6
lokakuuta ja jatkuu ensi vuoden puolelle saakka
kunnes koko katekismus on luennoitu läpi.
Luennoilla on myös mahdollisuus kysellä ja
keskustella.
Syy miksi niin monet ilmaisevat ajatettelevansa
eri tavalla kuin kirkko opettaa saattaa olla halu
olla vapaa, riippumaton
auktoriteeteista...itsenäinen. Ajan henki on nyt
tällainen. Ei tahdota ottaa valmiita vastauskia,
vaan olla vapaat ja vaihdella ajatuksia
joustavasti. Aivankuin itsestään selvänä
pidetään että totuus on suhteellinen. Että ei
ole mitään varmaa totuutta, vaan totuus
vaihtelee eri kulttuureissa, olosuhteista, jopa
henkilökohtaisen mielialan mukaan.
Päivä tekstissä Jeesus sanoo:"Te olette
kuulleet sanotuski,mutta minä sanon
teille!" Hän, josta on ilmoitettu, että
Hän oli jo maailman luomisessa läsnä ja
vaikuttavana...Hän joka sanoo:"Minulle on
annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä
sanoo...";sanoo: "olette kuulleet
sanotuksi, mutta minä sanon teille": Hän
Jeesus Kristus ilmoittaa yksiselitteisesti: On
totuus, ja sanoo:"Minä olen totuus (tie
totuus ja elämä)." Totuus ei olekaan
suhteellinen, vaan pysyvä: Minä, Jeesus...minun
sanani on totuus.
No hyvä. Mutta kun siitä raamatusta yksi
opettaa yhdellä tavalla ja on yhtä mieltä ja
toinen toistamieltä...näyttää sekin olevan
suhteellinen. Tämä kertoo, miten pieniä ja
vajaita me tulkitsijat, ihmiset
olemme...asiantuntijatkin...raamatunsana on
totuus, mutta kuka meistä voi sanoa ja näin se
pitää ymmärtää. Meidän ihmisten totuus on
aika likiarvo. Me luterilaiset väitämme ja
uskomme katekismus on lähellä tuota
totuuslikiarvoa, mutta kuten Luther aikoinaan
opetti, jokainen opetus, myös hänen ja
katekismusten tulee tutkia Jumalan Pyhällä
sanalla. Kalibroida. Jatkuvasti...etsiä ja ehkä
myös uudelleen ja uudelleen tehdä fantastisia
löytöjä. Meidän ei pidä asettua sanan ylä
vaan alapuolelle.
Jumalan sana on kokonansa totuus. Silti, meidän
uskonnäkemyksemme selkeuttämiseksi ikiajoista
lähtien kristillinen usko on tiivistetty
suppeiksi esityksiksi. Vanhimpia niistä ovat
kirkon uskontunnustukset.
Lutherin katekismus syntyi kun uskonpuhdistajamme
aikoinaan kauhistui ihmisten
tietämättömyyttä. Kun oli vuosisadat messuttu
latinaksi ja laiminlyöty kristillinen kasvatus,
harva tiesi kristinuskosta mitään. Oli
tehtävä nopeasti jotain. Luther laati Vähän
katekismuksen, jota alettiin opiskella niin
seurakunnissa kuin kodeissakin. Vuosisatojen ajan
Lutherin katekismusta on luettu ulkoa niin
Suomessa kuin muuallakin luterilaisessa
maailmassa. Ja uskon, että sillä on ollut
positiivisessa mielessä valtava siunaus tälle
maalle.
Aikamme arvotyhjiö tarvitsee kiireesti
perusteoksensa. Ellei se ole Vähä katekismus
tai muu kirjoitettu kirja, maailma kyllä opettaa
omaa Vielä Vähempää Katekismustaan, jossa on
vain yksi lause: Jokainen tulee omalla uskollaan
autuaaksi. Kun kirkko jakaa katekismuksen , se on
todella suuren asian äärellä.
Jeesuksen mutta minä sanon teille lause päivän
evankeliumissa sisälsi kaksi valtavaa
vaatimusta: Rakastakaa vihollisianne ja olkaa
täydelliset. Tällaisia ei voi todella vaatia
kuin Jumala: Siinä ei todellakaan ole
häivääkään suhteellisuutta. Tuon vaatimuksen
edessä ei ole muita kuin Jumalan tahdon
totaalisesti rikkoneita ihmisiä. Syntisiä.
Onneksi meillä on katekismus, joka
opetaa:"Jeesus oli erityisesti niiden
ystävä, joita muut väheksyivät ja
halveksivat. Näin hän todisti Jumalan
rakkaudesta kaikkia ihmisiä kohtaan.
Elämällään Jeesus osoitti, mitä kuuliaisuus
Isän tahdolle merkitsee.
Jumalan Poika syntyi meidän kaltaiseksemme
vapauttaakseen meidät ja kantaakseen tuomion,
jonka olemme ansainneet....
Epätoivon maailmassa, jossa pahuuden valta
tuntuu ylivoimaiselta, Kristus on ainoa
toivomme."
Paluu saarnavalikkoon
Paluu etusivulle