Silmät kertovat paljon. Silmistä näkee niin ilon kuin surun. Vaikka ihminen puhuu tai käyttäytyy huolettomasti niin silmistä voimme päätellä, että jokin painaa tai toisaalta ei tarvitse edes kertoa kun jo näkee, että jotakin suurta ja hyvää on tapahtunut.
Päivän evankeliumissa oli iloisia silmiä. Autuaita silmiä. Jeesuksen opetuslapset olivat palanneet ensimmäiseltä julistus matkaltaan ja intoa täynnä he nyt kertoivat Jeesukselle, miten sana oli otettu vastaan ja miten "hengetkin olivat olleet heille alamaisia Jeesuksen nimen voimalla". Kaikki tämä oli suorastaan yllättänyt heidät. He olivat lähteneet matkalle kenties aika pelokkaina...mitähän tästäkin tulee...mielessä oli oma arkuus ja voimattomuus, mutta jo pian he olivat saaneet kokea - tässä ei ollakaan liikkeellä omassa voimassa ja omalla asialla, vaan suuremman johdossa.
Näille palaaville Jeesus nyt kohdisti nuo tekstissämme kuullut
sanat autuaista silmistä ja siitä miten monet olisivat halunneet
kokea sen mitä he nyt olivat saaneet nähdä ja kuulla.
Ja todellakin monet olivat vuosisatojen ajan rukoilleet ,kaivanneet,
uskoneet ja toivoneet ja profeetat ennustaneet sen ajan koittavan, jolloin
Jumalan voima muuttaisi kärsimyksen, ylenkatseen, sairauden, kuoleman
ja toivottomuuden aivan muuksi - iloksi ja eheydeksi. Ja nyt tuon
kaiken nähtiin tapahtuvan Jeesuksen nimen kautta maan päällä.
Tavallisten ihmisten kylissä ja kaupungeissa. Ja vieläpä
oppimattomien ja vähäisten ihmisten kautta.
Silloin tällöin kuulee jonkun esittävän kaihoisan
ajatuksen: eläisinpä alkuseurakunnan aikaa. Noiden suurten tapahtumien
keskellä. Näin ajatellessamme meidän on terveellistä
muistaa, että tuolloin alkaneiden tapahtumien vyöry jatkuu yhä.
Aina jossain nähdään ja kuullaan Jumalan voimallisia
tekoja. Jumalan voima vaikuttaa useimmiten niin hiljaa, ettei siitä
ole tarvetta tehdä sensaatiota. Jotain vain koetaan, siitä
sitten hiljaa kiitetään ja ollaan autettuja.
Rakas ystävä eikö sinulla ja minullakin ole näitä
Herran hyvän hoidon kokemuksia. Hänen lähellään
olemme myös tänään tässä Jumalanpalveluksessa.
Sana on esillä, että itse Kristus vakuuttaisi meille viallisille:
Syntisi annetaan anteeksi..saat olla armosta autuas Jumalan lapsi...samoin
ehtoollispöytä on valmistettuna, että syntisten ystävä
saisi hoitaa ja armahtaa.
Lähetetty seurakunta jatkaa uskollisesti tehtävää.
Lähelle ja kauas.
Samassa luvussa (Lk 10:21) Jeesus ylistää Isää
Jumalaa siitä viisaudesta, että Hän on antanut evankeliumin
ennakkoluulottomien ja jollain tavalla tyhmänrohkeitten haltuun.
Järkeville ja viisaille se ei oikein onnistuisi. He laskelmoisivat
ja pohtisivat, mutta Jumalan voimaa, kun ei mikään laskelma voi
tajuta ja ottaa huomioon ja kuitenkin se voima on suurin ja todellisin.
Tämän päivän kristillisen seurakunta on lopultakin onnellisempi - autuaampi - kuin kansanjoukot Öljymäen Jerusalemin puoleisilla rinteillä, onnellisempi kuin Vanhan Testamentin profeetat ja kuninkaat. Kansanjoukko näki vain aasintamman ja sen selässä istujan. Vain harva osasi yhdistää tapahtuvaa Jumalan valtavaan kokonaisilmoitukseen. Enintään aavisteltiin mahdollisen kapinan ja kansan mahdollisen vapautumisen alkamista. Profeetat ja kuninkaat olivat voineet vain aavistella Jumalan suuria aikomuksia hämärässä tulevaisuudessa ja odottaa niitä kaipauksella ja kärsivällisyydellä.
Kristuksen seurakunta lukee raamattuansa ja kuuntelee adventtievankeliumin. Se näkee nyt kokonaisuuden ja ymmärtää tapahtuman sisällön koko valtavuuden. Silloin oltiin vielä lupausten varassa - nyt eletään täyttymyksessä. Vielä tosin on jotakin täyttymättä...Kristuksen paluu...iankaikkinen elämä...mutta täyttynyt on lupaus tyhjästä haudasta...ylösnousemus...sanoman leviäminen maan ääriin asti...
Autuaat ovat sinun silmäsi...ja enemmän: autuas olet sinä kokonaisuudessaan..autuas, pelastettu ...armahdettu, kun Jeesus saa kohdata tänään sinut ja muistuttaa Hänen verensä vuoti, että sinulla olisi rauha Jumalan kanssa...nyt, aina ja iankaikkisesti.
Opetuslapset saivat tämän nähdä ja heissä tapahtui ihme: He alkoivat mennä täynnä armoa ja rakkautta spitaalisten, hullujen, huorien ja varkaiden luo. He kohtelivat näitä kuin Kristusta ikään. Seurauksena oli se, että nämä kurjat alkoivat saada elämäänsä toivoa. He jopa paranivat ssairauksistaan!
He ja yhä uusia ja uusia liittyi ja liittyy kuoroon, joka laulaa Hoosianna...hoosianna...oi auta, oi pelasta...Kristus Daavidin Poika armahda meitä...Kiitos ja ylistys...Sinä armahdat!