Tämän päivän nimi kirkkovuodessa on kynttilänpäivä. Nimi johtuu osittain siitä, että vanhana katolisena aikana oli tapana tuoda juuri tänä pyhänä vuoden aikana kirkossa tarvittavat kynttilät kirkkoon ja siunata ne. Nykyisin tämä näkökulma kynttilänpäivään on poissa. Me keskitymme, emme niinkään materiaaliseen kynttilään, vaan siihen sanomaan, jota kynttilät kirkossa julistavat. Sanomaan" Jeesus on maailman valkeus".
Viime vuosina on kynttilöiden sytyttäminen omaisten
haudoille ollut voimakkaasti lisääntymässä. Vaikuttaa
siltä, että yhä useimpien kirkollisten juhlapyhien yhteyteen
on tullut tapa sytyttää haudalle kynttilä. Alkujaan
näin oli ehkä pyhäinpäivänä..sittemmin joulu..äitienpäivä
ovat myös tulleet mukaan. En tiedä, mitä ajatuksia
kullakin tuota kynttilää läheisen haudalle sytyttäessä
päässä liikkuu, mutta kieltämättä kynttilöin
valaistu hautausmaa on vahva näky.
Se viestittää: Jumala on kuolemaa voimakkaampi:
Hän lupaa..."valkeus loistaa pimeydessä...niille jotka asuvat
kuoleman varjon maassa loistaa valkeus."
Ajatelkaa: Hautausmaahan on juuri tämä kuoleman varjon
maa. Aivan konkreettisesti. Sinne kuolleet lasketaan.
Kuolemaa kuvataan usein sanoilla pimeä, kolkko, kylmä.
Kuinka yleistä onkaan kuulla "Hautausmaalla on aina kylmä".
Tänäänkin. Raamattukin puhuu kuolemasta vihollisena...vihollisista
viimeisenä.
Ja tämä vihollinen meidän jokaisen on kerran omalla
vuorollamme kohdattava...vieläpä yksin.
Miksi? Miksi pitää kuolla? Sitä ihminen on aina pohtinut? Kaikkein pelkistetyin vastaus raamatusta tähän kysymykseen on: Meidän täytyy kuolla synnin tähden. Kaikki, jokainen ihminen on syntinen ja siksi myös kuolevainen. Tämän kynttilänpäivän evankeliumi muistuttaa tästä puhumalla meille Mooseksen laista. Mooseksen välityksellä ilmoitettiin Jumalan Pyhä tahto ihmiselämää kohtaan. Tuon Mooseksen kautta saadun Jumalallisen ilmoituksen valossa koko maailma osoittautuu syntiseksi. Tästä kolkosta todellisuudesta meille kertoo se:"Hautausmaalla on aina kylmä."
Mutta tekstimme ei sisältänyt vain tuota puhetta Mooseksen
kautta tulleesta vaativasta laista, vaan ennenkaikkea viestin vielä
suuremmasta kuin tuo vaativa, meidät kuolemaan tuomitseva laki:
Evankeliumimme ytimenä on viesti "Armon ja totuuden toi Kristus."
Kun pilkkopimeääm huoneeseen sytytetään kynttilä.
Esineiden ääriviivat alkavat hahmottua. Kun kynttilöitä
palaa useampi voimme jo sanoa - nyt näkee.
Elämän kaikkein suurimpien kysymystenkään edessä
meitä ei ole jätetty pimeään tai yksin. Meitä
ei ole jätetty vaille tietoa Jumalasta. Meitä ei ole jätetty
vaille pääsyä synnistä. Meitä ei ole jätetty
vaille iankaikkisen elämän toivoa.
Jeesus Kristus on sanonut:"Minä olen maailman valkeus, joka minua seuraa ei ole pimeydessä, vaan hänellä on elämän valkeus."
Tästä syystä vietetään kynttilänpäivää. Valkeus on koittanut maailmaan. Valkeus on Jumalan meille lähettämä Jumalan Poika, jonka välityksellä maailma on kerran luotu ja joka on tuonut meille pelastuksen ja jonka eteen me kerran joudumme tuomittaviksi. Valkeus loistaa Jumalan sanassa. Sen välityksellä Pyhä Henki puhuu meille ja ilmoittaa meille Isän, jota kukaan ei ole nähnyt.
Ja Isän tahdon, joka tämän päivän tekstissä ilmaistaan sanalla "Jeesuksen Kristuksen täyteydestä me kaikki olemme saaneet, armoa armon lisäksi". Ehkä vielä selkeämpi oli vanhan käännöksen ilmaisu:"Armoa armon päälle."
Synti erotaa Jumalasta, sen me tiedämme, mutta tiedämmekö
myös sen, että meillä syntisillä, kuolevilla, kadotetuilla
on toivo:"Armo!"
Ja millainen armo: Runsas; armoa armon päälle. Sellainen
armo, että vaikka elämämme vaiheissa olisi mitä tahansa
rikkomusta, laiminlyöntiä...julmuutta tämä armo riittää.
Tämä armo on valmistettu Jumalan viattoman Pojan uhrikuoleman
kautta. Se on niin runsas, että siitä riittää
sinulle ja minulle kantamaan meidät synnin vallasta armon valtaan,
kuoleman vallasta iankaikkisen elämän valtaan.
Tästä syystä kristitty ei suhtaudukaan kuolemaan tai vaikkapa hautausmaahan vain toivottomin asentein, vaan TOIVOEN, ODOTTAEN...odottaen sitä, että haudat avataan, kuolleet herätetään...jälleennäkemistä...iankaikkiasta elämää...siihen meidät on kutsuttu: Kutsu on JUmalan sana: Sinullekin. Kaikki on valmistettu. Tie taivaaseen on avattu. Jeesus sanoo:"Minä olen tie!"