Kristuksen evankeliumi, sanoma pelastuksesta ei jäänyt tyhjään hautaan eikä lukittujen ovien taakse. Se ei jäänyt pienen ryhmän salatiedoksi tai harrastukseksi, vaan Kristuksen evankeliumi on annettu julistettavaksi ja eteenpäin vietäväksi kaikkeen maailmaan: "Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu" - on kirjoitettuna Matt. 24. luvussa. Asia on mitä julkisin. Kaikkien pelastukseksi tarkoitettu.
Nyt se aika, johon Jeesus viittasi sanoessaan "minkä minä puhun teille pimeässä, se puhukaa päivän valossa. Ja minkä kuulette kuiskattavan korvaanne, se julistakaan katoilta." (Matt.10) - se aika oli tullut nyt. Kristillisen sanoman tuli päästä esiin: Kohtaamaan ihmisen elämää mitä moninaisimmissa yhteyksissä. Jos se alussa kuiskattiin salassa korvaan, nyt sen tulisi tulla julkisesti esiintuoduksi kaikkialla siellä missä ihmiset (Jeesuksen kalliilla verellä lunastetut) ovat. Pidot on valmistettu. Tie taivaaseen on avattu. Palvelijat on lähetetty "kaduille ja aitovierille" kutsumaan väkeä sisään taivasten valtakunnan juhlaan.
Kun luemme apostolien tekoja, me huomaamme, miten apostolit astuivat kaikkialla esiin. Synagoogissa, kaduilla, kodeissa ja kertoivat, mitä Jumala on tehnyt:"Herättänyt kuolleista Jeesuksen Kristuksen, ja me olemme sen todistajat".
Siitä opetuslapsesta, Johanneksesta, joka on kirjoittanyt päivän evankeliumin sanat, vakuutetaan "Hänen todistuksensa on tosi, ja hän tietää totta puhuvansa, että tekin uskoisitte " (Joh.19:38). Ja samaa vakuutta Johanneksen evankeliumin alku:"Minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä katselimme ja käsin kosketimme, siitä me puhumme." Hän ei yritä ensi sijassa vaikuttaa tunteisiin eikä tahdon ratkaisuihin, vaan tietoiseen ja järjelliseen vakaumukseen:"Todistukseni Jeesuksesta Kristuksesta on tosi. Olen kaiken tämän itse nähnyt ja tämän olen kirjoittanut, että myös te uskoisitte ja että teillä uskon kautta olisi iankaikkinen elämä Jeesuksessa Kristuksessa".
Päivän tekstimme kertoo lisää tästä Kirstuksesta todistamisesta. Se kertoo, miten Jeesus valmisti opetuslapsiaan - siis myös meitä viemään todistusta Hänestä maailmaan.
Käykäämme siis Jeesuksen oppitunnille:
Ensiksikin: Varsinainen todistaja on Pyhä Henki. Opetuslapset ovat sanoman eteenpäinviemisessä voisiko sanoa vain välineitä. "Te myös todistatte" - lause oli vasta toisella sijalla. Todistaminen tapahtuu Pyhän Hengen vaikuttamassa sananjulistuksessa. Paavali toteaa, ettei Jeesusta voi sanoa Herraksi, muutoin kuin Pyhässä Hengessä. (1 Kor.12:3).
Miten siis Jeesus opetuslapsiaan
todistajikseen valmistaa: Hän haluaa tehdä seuraajansa
kestäviksi. Hän tekee sen kertomalla, mitä on odotettavissa.
Odotettavissa on ahdistusta, vainoja - jopa kuolemaa todistuksen tähden.
Todistaminen tuntuu teoriassa
helpolta, mutta käytäntö osoittaa sen uskomattoman vaikeaksi.
Lähes kaikesta muusta meidän on helppo puhua, mutta iäsyyden
asia salpautuu kurkkuun:Tämän Jeesus tiesi. Hän sanoi:"Tämän
minä olen teille puhunut, ettette loukkaantuisi." Loukkaantuminen
voi olla monenlaista, mutta Jeesukseen loukkaantumisen lopputulos on, etä
ihminen jättää Jeesuksen. Ihmisestä tulee uskon luopio.
Näidän varoitusten
sanojen kohdalla meidän on tärkeää mieettiä miten
sielunvihollinen pyrkii saamaan meidät loukkaantumaan Herraamme.
Ensiksikin se saattaa panna meidät todella ahtaalle, suorastaan vainoihin.
Tätä oli alkuseurakunnan aikana, vainoja on ollut läpi kristikunnan
historoian ja ei pidä unohtaa, että tämäkin aikana
monissa maissa kristityksi tunnustavia vainotaan julmasti, jopa heidän
henkensä on alttiina. Opetuslastenkin kohdalla Jeesuksen sana:"Teitä
erotetaan synagoogista" piti aivan kirjaimellisesti paikkansa.
Evankeliumi tässä
synnin maailmassa on on yhä syytetyn penkillä. Muuten niin suurella
suvaitsevaisuudella kerskaileva maailma ei tahtoisi antaa uskolle kuin
itsemäärittelemänsä ja mieleisensä roolin.
Kirkon sanoma saisi olla vain sosiaalista toimintaa ja kaunista henkistä
hymistelyä, muunlaisiin sananjulistajiin äkkiä loukkaannutaan.
Toinen ase jolla sielunvihollinen
tahtoo saada uskovat Jeesukseen loukkaantumaan on tätä julkisen
hyökkäyksen asetta salakavalampi. Kiusaaja pyrkii rikkomaan
uskovan luottamuksen Herraan sisältä päin.Meidän sydämessämme
ja mielessämme toimien. Se uskottellee, ei sinusta ole Kristuksen
seuraajaksi...ymmärrä jättää koko asia.
Usko kuuluu paremmille...niille jotka kantavat hedelmää.
Kun tähän vielä sekoittuu luontainen mukavuuden halumme
kiusaajan päämäärä on saavutettu.
Uskon syntyminen ja siitä
lähtevän todistuksen takana on voima, joka antaa vakaumuksen
ja rohdeuden kaikkeen tähän. Se voima on Jeesus Kristus.
Hänen ylösnousemuksensa. Menneiden sunnuntaiden tekstit
ovat kertoneet tästä. Ne ovat kertoneet, miten epätoivoiset,
lukittujen ovien takana piileskeleet opetuslapset saivat ryhtiä, kun
Krisstus itse todistaa heille ylösnousemisensa. Synkkyys vaihtuu
kiitollisuudeksi. Epäröinti varmuudeksi. Hänen
vakuuttamanaan Saulus Tarsolainen kirjoitti Galatian kristityille:"Julistamani
evankeliumi ei ole ihmisten mukaista enkä minäkään
ole sitä ihmisiltä saanut, eikä sitä ole minulle opetettu,
vaan Jeesus Kristus on sen minulle ilmoittanut. Ja mitä kirjoitan
teille, katso, Jumalan kasvojen edessä minä sanon, etten valehtele
." He uskoivat Kristukseen - olivat asiastaan varmat - valmiit jopa
kuolemaan asian niin vaatiessa.
(Miten on? Meille uskovaksi tunnustautuminen on monta kertaa ylivoimaisen vaikeaa. Todistuksen sana juuttuu kurkkuun. Koemme tilanteita: Nyt pitäisi suu avata..mutta pian toteamme sen jo liian myöhaiseksi. Ja kuitenkin tiedämme, että Jeesuksen sana ja tahto on:"Pyhä Henki todistaa ja myös te todistatte".)
Mistä saisimme rohkeuden.
Mistä selkeän vakaumuksen? Kristukselta. Mennään
ystävät ensin Kristuksen eteen. Jumalan Pyhän Sanan
tutkittavaksi ajaopetettavaksi. Jumalan sana on elävä ja
voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen
miekka ja tunkee lävitse, kunnes erottaa sielun ja hengen , nivelet
sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija,
eikä mikään luotu ole hänelle näkymätön,
vaan kaikki on alastonta ja paljastettua hänen silmäinsä
edessä, jolle meidän on tehtävä tili (Hebr.4:12-13)"...Mikään
ei ole Hänelle salattua. Jumala näkee meidät.
Hän, jolle kaikesta on tehtävä tili. Todoistajaksi
kasvaminen lähtee - niin todistus sanahan on oikeustermi. Todistajaksi
tuleminen vaatii käräjiä. Sitä että sinä
ja minä seisomme syytettynä Jumalan edessä. Syytettynä
- sillä emme ole päivääkään elämästämme
eläneet niin kuin Jumalan tahto vaatii. Kristillinen vaelluksemme
on ollut kaikkea muuta kuin kunnioitettavaa. Olemme monella tavalla
hävenneet Kristusta ja Hänen evankeliumiaan.
Näine ajatuksinemme
Jeesusta lähestyessämme Hän kääntää
kasvonsa meihin: Tulee todeksi synnintunnustuksen rukouksen sana:"Katsominnuuun
niin kuin Pietariin, kun hän oli sinut kieltänyt ja niin kuin
syntiseen naiseen fariseuksen huoneessa, tai ryöväriin ristinpuulla."
Tilansa tuntevaa - apua etsivää Jeesus ei torju luotaan pois
- vaan antaa synnit anteeksi. Sanoo:"Ole turvallisella mielellä sinun
syntisi annetaan sinulle anteeksi.."
Valmiuden elää kristittynä ja jopa todistaa Hänestä antaa usko häneen. Todistaja menettää taatusti rohkeutensa, jos ei usko, että opettaja on oikeassa. Ja opettaja on oikeassa! Sitä ovat meille tänään todistaneet opetuslapset, Paavali, Raamattu ja ennen kaikkea Puolustaja, Pyhä Henki todistaa hänestä:"Te ette ole saaneet orjuuden henkeä ollaksenne jälleen pelossa, vaan te olette saaneet lapseuden hengen, jossa me huudamme: Abba! Isä! Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia."(Room.8:15ss)
Todistaminen toisille - sanoilla tai teoilla - lähtee liikkeelle minussa vasta sitten, kun Kristus itse vakuuttaa minulle:"Sinä olet ja saat olla Jumalan lapsi - opetuslapsi - Opetuslapsi, joka on lähetetty Herrastaan kertomaan." Mene omaistesi ja ystäväisi luo ja kerro heille, kuinka suuria Herra on sinulle tehnyt."