Maailma on paikka, jossa monikaan asia ei ole niin ihanteellisesti kuin toivoisi.
Tämän pyhäpäivän otsikoksi on merkitty sanat:"Taistelu pimeyden valtoja vastaan."
Yhtäkkiä ajatellen ihmisestä saattaa tuntua melko etäiseltä
väite, että olemme joka hetki tällaisella henkivaltojen
taistelukentällä. Vaikeus tajuta taistelun olemassa olo
saattaa johtua siitä, että taistelu ei aina riehu kovin verisesti.
Voisiko rohkeasti sanoa, että taistelu ei riehu kovin verisesti
mm. silloin kun ihminen on ns. rauhallisessa synnin unessa...eläen
elämäänsä kuin Jumalaa ja hänen edessään
tehtävää tiliä ei olisi olemassakaan. Mutta annas
olla, jos alat Jumalan armosta uskonasioita ajatella - niin jo joudut huomaamaan
millaista on henkivaltojen taistelu. Sisin koittaa sanoa...ei vielä...myöhemmin...elämä
menee pilalle, jos uskoa alat..mitä muut ajattelevat...
Tai uskovalla: Emmekö ole jatkuvasti huomanneet miten tuo
henkivaltojen taistelu on sisällämme...sielunvihollinen hyökkää,
milloin räikein houkutuksin, milloin meidän lankeemisiamme alleviivaten
ja väittäen: Et kelpaa Jeesukselle...Mutta onneksi meillä
on puolustaja Pyhä Henki...onneksi saamme joka hetki luottaa sanaan,
joka sanoo: Jeesus on kanssamme ja hän ei heitä meitä huotaan,
vaan on voimallinen saattamaan päätökseen sen hyvän
työn, jonka on aloittanutkin."
Totuus on, että sitä keskitietä...tyhjiötä...ei kenenkään maata ei ole näissä uskonkysymyksissä olemassa...olemme joka ikinen hetki joko saatanan tai Jumalan omat.
Ellei ole Jumalaa on epäjumalat.
Moraalinen tyhjiökään ei voi pysyä.
Pluralismista ei yksityinen ihminen voi saada kiinnekohtaa. Materialismi
tyhjensi idän moraalista ja samalla jätti tyhjiön,
jota sen seitsemän henkeä nyt vihaisesti täyttää.
Käytännöllinen materialismi on kulottanut Lännen
maat ja jollakin nämä tyhjiöt täyttyvät.
Pankkikriisiä pahempi kriisi on ihmisen sisällä.
Pankkiholvien tyhjyyttä pahempi tyhjyys on ihmisessä. Siksi
selviytymisohjelma ei ole ensi sijaisesti taloudellinen , vaan moraalinen
ja hengellinen.
Tämän päivän tekstissä Jeesus osoittaa, että
se tyhjyys, rauhallinen olo uskonkysymyksissä...se jonka helposti
määrittelisi tasapuoliseksi - ei kenenkään maaksi /
keskitieksi onkin saatanan valtakuntaa. Tekstistä tämä
käy ilmi mm. siitä, etteivät Jeesuksen keskustelukummppanit
tekstissä olleet nähneet mitään hätää
siinä,
että heidän keskellään kärsi riivattu, mykkä,
ahdistunut mies. Mutta kun Jeesus puuttui asiaan ja auttoi...siitä
vasta nousi meteli. Voisiko ajastamme ottaa esimerkin...joku saa
kaikessa rauhassa ryypätä tai sanotaan vaikka raataa omaisuuden
perässä juosten itsensä hengiltä, mutta annas olla
kun hän alkaa uskon kysymyksiä kysellä niin jo nousee kauhu
ja haloo.
"Jos joku ei ole minun puolellani, on minua vastaan."
Se kilvoitus , johon hän on omiaan kutsumassa on selväpiirteistä siinä mielssä, että se tulee onnistumaan vain yhdellä tavalla. Jumalan on saatava puhdistaa taistelijansa sydän. Jopa niin, että sydämeen on saatava uusi asukas. Autiotalo on kolkko ja pikkuhiljaa sinne hiippailee kaikenlaista kulkijaa lymyämään sen nurkissa.
Tekstin kohtauksessa oli kyssymys perimmäisestä asiasta: Onko Jeesus Jumala Poika, jolla on valta kaikkeen, jopa syntien anteeksiantamiseen. Jos on niin, niin mitä muuta fariseuksetkaan voisivat tehdä kuin kumartuen pyytää häneltä: auta ja armahda. Sitä tekemään he olivat kuitenkin liian ylpeitä ja liian sidottuja.
Jeesuksen valta näkyi jokaiselle herkäällä omalla tunnolla Hänen puheitään ja tekojaan seuraavalle: se rakkaus, ne viisauden ja armon sanat...ne eivät olleet ihmisestä tai tästä maailmasta vaan Jumalasa ja Hänen maailmastaan. Hänen toiminnassa kävivät toteen ne mistä profeetat olivat puhuneet Messiasta ennustaessaan.
Tekstimme puhuu järkyttävällä tavalla saatanan vallan
todellisuudesta..lujasta otteesta...voimasta...Sielunvihollisen voima ei
ole vain hyvän puutetta, vaan meitä kietomaan pyrkivä todellisuus.
Mutta kun tämä sanotaan, vielä painokkaamin on todistettava
Jeesus on voimakkaampi...Hän on voittanut saatanan...sen valta on
murskattu...vielä on mahdollisuus siirtyä kuoleman, synnin ja
pimeyden vallasta Jumalan Pojan armolliseen valtakuntaan...se on mahdollista
sinullekin...hyvä ystävä vaikka tänään...tänään
on pelastuksen päivä...Jeesus odottaa...hänen haavoitetut
kätensä ojentuvat sinua kohti ja hän sanoo:"Tule...sinun
syntisi annetaan sinulle anteeksi..."
Jeesuksen puhe saastaisen hengen paluusta sisältää vakavan
muistutuksen. Uskoontulo, elämänmuutos tai paheista pääseminen
se kertakaikkisena tapahtumana merkitse vielä koko voittoa.
Kun paha henki on väistynyt, on Pyhän Hengen päästävä
tilalle. Usein juuri äskenkääntynyt joutuu ankariin
kiusuksiin. Jeesus itse joutui perkeleen kiusattavaksi kohta kasteensa
jälkeen palatessaan täynnä Pyhää Hengeä Jordanilta.
Seurakuntatyössä joutuu usein pohtimaan, kuinka erilaisissa
missiotapahtúmissa kipinän saaneet ihmiset voisivat löytää
itselleen mielekkään ja turvallisesn kasvupaikan. Pettymyksiä
koetaan paljon. Paluu entiseen elämäntyyliin ja entiseen
asennoitumiseen on tapahtunut monen kohdalla. Jotakin vanhaa
kyllä katosi, mutta uutta pysyvää elämänsisältöä
ei seurakuntayhteyden puuttuessa jaksanut syntyä.
Erilaiset pienryhmät...raamattupiirit yms. ovat valtavan tärkeitä...rohkaistu lähtemään niihin mukaan.
"Mitä voi maailma sinulle tarjota ilman Jeesusta. Olla ilman Jeesusta on synkkä helvetti, olla Jeesuksen kanssa on ihana paratiisi. Jos Jeesus pysyy luonasi, ei mikään vihollinen voi sinua vahingoittaa. Ken löytää Jeesuksen, hän löytää suuren aarteen, kaikkein kalleimman tavaran. Ken menettää Jeesuksen, hän menettää liian paljon, enemmmän kuin koko maailman. Ken ilman Jeesusta elää, hän on köyhistä köyhin, ken on Jeesuksen kanssa, hän on rikkaista rikkain."(Tuomas Kempiläinen)
Yhteen kysymykseen teksti ei anna vastausta. Mykkä mies puhui.
Mutta mitä hän sanoi? Tänään me saamme
asettaa sanat hänen suuhunsa. Puheen lahja on annettu Jumalan
ylistämistä varten. "Niin, Herra on tehnyt suuria meitä
kohtaan; siitä me iloitsemme", Ps. 126:3.