Saarna
      18. sunnuntai helluntaista
      17 Kjs. 2 vk ev.
      Mark.2:18-28
      Kristityn vapaus

      Tämän päivän Jumalanpalveluksen ja raamatun tekstien nimittäjänä on sana: Vapaus - Kristityn vapaus.
      Vapaus on myös hyvin keskeinen sana kun ollaan koolla veteraanien tilaisuuksissa.  Ne taistelut, joita te kävitte silloin runsaat 50 vuotta sitten käytiin nimenomaan maamme vapauden tähden.  Ja vieläpä niinkin, että yksi pyrkimys oli myös säilyttää vapaus harjoittaa kristilista uskoa, koska vastustajana oli ateistinen valta, jonka orjuudessa uskon harjoittaminen olisi ollut vainottua.

      Näinä viikkoina on puhe itsenäisyydestä ja vapaudesta taas aivan korostetusti esillä kun joka tuutista tulee EU keskusteluja.  Säilyykö vapaus vai ei...vähentyykö se vai päinvastoin peräti lisääntyykö se?
      Olemme huomaneet,että sana vapaus näyttää olevan kovin monella tavalla käsitettävä asia.

      Näin ei ole vain tänään, vaan näin oli myös Jeesuksen päivinä.  Siitähän tekstissämmekin on kysymys.
      Jeesusta ja hänen opetuslapsiaan tarkkailtiin jatkuvasti.  Jälleen oli fariseuksilla ja kirjanoppineilla huomautettavaa heidän käytöksestään, monestakin asiasta:  Miksi Jeesuksen opetuslapset eivät paastonneet kuten isien perimmäissäännöt opettivat ja kuten mm. fariseukset tekivät -paastosivat kahtena päivänä viikossa, maanantaisin ja torstaisin..ja lisäksi paastosivathan Johannes Kastajankin opetuslapset, niin - Miksi Jeesuksen opetuslapset eivät noudattaneet säädöksiä tässä ja miksi Jeesus salli opetuslastensa katkoa sapattina viljapellon laitaa kulkiessaan tähkäpäitä.
      Kysymys kuului, miksi sinun seuraajasi saavat ylimääräisiä vapauksia.  Miksi he tekevät toisin kuin uskonnollisissa piireissä oli perinteisesti totuttu tekemään?

      Lähden liikkeelle huomiosta, että minne Jeesus menikin häntä ja hänen opetuslapsiaan tarkkailtiin.  Samoin on tänään:  Uskova ihminen on jatkuvasti maailman ihmisten suurennuslasin alla:
      Elämä joutuu saivartelevan tarkastelun kohteeksi muiden ihmisten silmissä.  Uskovalle ihmiselle maailman ihmiset antavat mallin, miltä heidän tulee näyttää, miten käyttäytyä.
      Uskova on ihminen: Hiukan herkkäuskoinen, jymäytettävissä, hänen pitää käydä kirkossa ja seuroissa...hän ei saa menettää malttiaan...jne jne

      Ehkä näissä piireissä on jotakin perää; mutta kuitenkin tämä määrittely uskosta ja kristitystä, hänen vapaudestaan on niin pielessä kuin vain voi olla.  Täysin!

      Miten vapaa uskova ihminen on?  Elämään, käyttäytymään?
      Jeesus vertaa häntä itämaiseen häävieraaseen.  Heille ei saanut panna mitään murheen tai kieltäymyksen vaatimuksia niin kauana kuin häät kestivät juhlittiin ja iloittiin.  Samoin Jeesus vertaa kristityn vapautta suuren kuninkaan ja Jumalan Palvelijan Daavidin vapauteen.  Häntä ja hänen miehiään eivät sitoneet edes määräykset joilla joku asia oli julistettu korkeimmaksi pyhäksi ja koskemattomaksi.  He menivät rohkeasti syömään uhrileipiä, joihin oli lupa koskea vain pappien. He olivat, nämä Daavidin miehet, kuin Herran pyhiä pappeja, joille kaikki pyhäkön aarteet olivat avoinna ja käytettävinä.

      Tällaiset luvat Jeesus on antanut ja antaa omillensa, ystävillensä.  Ei heidän tarvinnut paastota, vaikka kaikki muut Jumalan pelkoa harrastavat paastoaisivat.  Pyhät käskyt nekin näyttäytyivät heille uudesta näkökulmasta- ei lakina, vaan evankeliumina:  Jeesuksen asetuksessa sapattikin on määrätty vain palvelemaan uskovan tarpeita.

      Toki on kuitenkin niin, että opetuslapsetkin paastosivat kun se aika tuli.  Kun Jeesus oli ristillä ruoka ei maistunut, he paastosivat...kun oma turmelus nousi omaantuntoon ja tahdottiin tehdä totista parannusta...he paastosivat.   Samoin sapatin kohdalla:  Siitä tuli Herran päivä...sen päivän pääasia ei ole työ ja sen ajatteleminen, vaan Jeesus, Hänen seurassaan viipyminen.  Ei pakosta vaan suurena ilona:  Olla lähellä Jeesusta..ottamassa vastaan Hänen tarjoamaansa ateriaa - Ehtoollista!

      Mutta nämä "vapaa-ehtoiset" toimet, eivät suinkaan tule kumoamaan sitä vapautta, joka on Kristuksessa.  Paavali sanoo:"Vapauteen Kristus vapautti meidät, pysykää siis lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen." Ja toisaalla:"Kaikki on luvallista, mutta kaikki ei ole hyödyksi".

      Jeesus piti tätä asiaa niin suurena ja ihmeellisenä, että hän väittää käyvän huonosti, jos elävän kristillisyyden uutta vaatetta, Jumalan ihmisen vapautta, koetetaan ommella vanhaan ohjesääntöjen hengellisyyteen.  Sellainen ompeleminen vain repii vanhassa olevia reikiä pahemmiksi.  Elävä kristillisyys ja kaikki sen henkilahjat ovat uutta viiniä.  Jos sellaista kaadetaan vanhaan leiliin, astia repeää ja uusi viinikin menee hukkaan.

      Raamattuun perustuen tulee siis opettaa Kristityn vapaudesta:
      Uskovaa eivät sido edes ne säädökset, joita Jumala antoi valitulle kansalleen ja jotka ovat otetut Jumalan kirjaan.  Vielä vähemmän sitovat häntä ihmisten antamat säännökset ja asettamat ohjeet siitä, mitä kristityn sopii tehdä, miten kristityn tulee olla ja miten ei.
      Sielunvihollinen ja hänen seuraajansa panevat kristitylle mielensa halusta raskaita taakkoja ja sanovat sitten:  Vetäkää kaikin voimin, ja jos ette vedä, ette suinkaan ole mitään kristittyjä, vaan olette teeskentelijöitä.
      Näin vaatiessaan he eivät käsitä mitä se tarkoittaa, että Jeesus
      tuli vapauttamaan lain orjuudesta.  Ja minkä Kristus on vapauttanut se on totisesti vapaa!!!

      Jos tällaista puhee ei uskovalle:  Hän toisaalta torjuu..eihän se noin voi olla...tuohan on mahdotonta...liian helppoa...epäraamatullista.  Ei uskovia saa noin helpolla päästää...
      Mutta toisaalta hän innostuu: No, jos se nuon helppoa on, sittenhän minäkin voin olla pelastuvien joukossa, koska millään ei ole mitään väliä.

      Tämä oppi Kristillisestä vapaudesta tai toisella sanalla sanottuna Jeesuken pelastusteosta ei voi tulla oikein ymmärretyksi muutakuin silloin kun Pyhä Henki sen katuvalle syntiselle kirkastaa.

      Nimittäin varmaa on, että taivaaseen ei pääse synti!  Siellä kun ollan vapaita synnistä, stnnit pitää jäädä johonkin.  Mihin?  Jeesuksen ristille!

      Uskova ihminen sensijaan käsittää, mitä on puhe Kristityn vapaudesta:  Se on huojentava ilosanoma:  Minulla on pelastus kaikista synneistäni ja vapaus elää Jumalan lapsena joka päivä.  Tämä usko panee hänet kunnioittamaan Jumalan lakia...elämään herkällä omalla tunnolla, kysymään mikä on oikein ja väärin...Jos teen näin onko se sittenkin perempi jättää tekemättä, ettei sitä käsitetä väärin ja Jeesusksen nimi joudu häväistyksi. " Hänelle kaikki on todella luvallista, mutta ei hyödyksi.  Kaikki on luvallista, mutta kaikki ei rakenna"

      Ystävä: Oletko sinä vapaa. Oletko saanut jättää syntisi jo pois harteiltasi.  Tiedä:  Jeesus Kristus tuli tähän maailmaan, että sinullakin olisi tämä vapaus.  Vapaus joka on sanomattomasti suurempi kuin mikään inhimillinen vapaudeksi kutsuttu.
      Se vapaus ei ole kaukana sinusta: Se on siinä, että sinä uskolla otat vastaan sen pelastustyön, jonka Jeesus on Golgatalla sinunkin syntiesi tähden tehnyt...vuodattanut kalliin verensä, että tänään voisit häntä kiittää: Syntini ovat anteeksi annetut, saan olla vapaa - Jumalan lapsi.  Tämän saat uskoa.


      Paluu saarnavalikkoon
      Paluu etusivulle