Olin alkukesästä vetämässä rippikoulumatkaa Israeliin. Tuolla niin kutsutussa pyhässä maassa matkalainen kohtaa monta yllätystä. Suurin yllätys taitaa olla se miten turvallisesti siellä voi kulkea vaikka iltamyöhällä kaupungin kaduilla. Joku sanoikin, että turvalisempaa täällä tuntuu liikkua kuin perjantai-iltaisen Alajärvellä. No, entä ne terroristi-iskut ja kivenheittämiset, joista tiedotusvälineet puhuvat. On totta, että niitäkin on ja kun niitä tapahtuu koko maailman tiedotusvälineet otsikoivat tapahtuneet, sillä ollaan maailman politiikan keskipisteessä. Kylmillä tilastoilla laskien Suomessa oli v. 1996 noin 180 väkivaltaista kuolemaa. Mies puukotti vaimonsa...ryyppyporukka tappeli keskenään jne. Israelissa, jonka väkiluku on sama kuin Suomen ja tilastot siinä mielessä siis verrannollisia - vastaava luku on 40 vähempi. Surmien tapa on erilainen - ei tuttavien kesken, vaan todellakin niillä uutisoiduilla tavoilla.
No, tämä oli vähän sivuasiaa. Toinen ihmettelyn
aihe matkalaisillemme oli israelin uskonnollisuus ja sen näkyminen.
Yllätys oli useille, että Israel ei ollutkaan kristitty maa,
vain 5000 juutalaista on kristittyjä. Israelin aluella asuvissa
arabeissa sensijaan on paljon kristittyjä, Israelin arabeistakin useimmat
ovat kuitenkin islamilaisia uskonnoltaan. 90 % juutalaisista on kuten
nimikin sanoo uskonnoltaan juutalaisia. He eivät tunnusta Jeesusta
Messiaakseen, vaan odottavat yhä VT:n lupausten täyttymistä
ja Messiaan ilmestymistä. Ja näissä israelin juutalaisissa
on sitten monen asteista väkeä: Suurin osa lienee ns. maallistuneita
juutalaisia: Juutalaisia juhlia toki vietetään, mutta mitään
merkittävää uskonnollisuutta ei ole näkyvissä.
Mutta sitten on määrällisesti melko pieni, mutta sitäkin
näkyvämpi uskonnollisten juutalaisten ryhmä. Heidät
tunnistaa vanhanaikaisista tummista vaatteista. Miehillä on
musta hattu. Ohimoilla pitkät kiharat. Pitkä parta.
Naiset myös tummiin ja peittäviin asuihin pukeutuneita.
Mm. Jerusalemissa on aivan omat kaupunginosat, joissa heitä asuu.
Heistä käytetään nimeä...vanhauskoiset tai ortodoksit.
Perheet heillä ovat suuria ja aikansa he käyttävät
hyvin pitkälti raamatun selitysteoksia tutkimalla, rukoilemalla jne.
He ovat niitä, joita TV:ssä näkyy joskus seisomassa Jerusalemin
itkumuurin edessä hartauskirjaa lukien ja itseään ihmeellisesti
nyökyttäen.
Miksi näistä näin tarkasti - tosin paljon enemmänkin noista kokemuksista olisi kerrottavaa - Siksi, että aika lailla voidaan sanoa niin, että nuo tummapukuiset ortodoksijuutalaiset ovat opiltaan ja elämänasenteiltaan niitä samoja kuin ne, joista Jeesuksen päivinä käytettin nimiä: Fariseukset ja kirjanoppineet. Moni päivän evankeliumissa mainittu luonnehdinta on totta heillä yhä tänäkin päivänä: Mm. ihmettelimme, kun näimme miehiä, joilla oli otsallaan remmillä siihen kiinnitetty musta, tulitikkurasian kokoinen laatikko...se oli raamatunlause kotelo ja miksi se oli kiinnitetty otsaan: Siksi kun raamattu neuvoo:"Olkoon Jumalan sana aina lähellä sinun ajatuksiasi..."Kun se on siinä otsassa niin eikö se ole silloin lähellä ajatuksia. Sapattina he eivät kävele yli 2000 askelta, koska perinnäissäännöissä on määrätty, että yli 2000 askelta on jo työntekoa. Tuli sytytetään ja valot jo ennen sapattia, koska virran päälle kytkeminen on syntiä. Jerusalemissa on ollut kovia kiistoja kun vanhakantaiset eivät hyväksy autolla ajoa sapattina...he ovat selkeneet omien asumisasueidensa kadut liikenteeltä ja siitä taas maallitunneet ihmiset eivät pidä kun ei voi vapaasti liikkua..Ja kun jossakin päin raamattua kerrotaan miten jumalan sanan tulisi olla matkaoppaamme niin, että elämämme valinnoissa siitä ottaisimme neuvoa ja tuo sana on raamatussa puettu runomuotoon, että katujen kulmissa päättäisimme tiemme Jumalan sanaan turvautuen, niin nämäpä menevät todella seisomaan katujen kulmiin ja siinä nyökytellen lukevat selitysteoksiaan.
Kaiken tuon nähtyään moni rippikoululaisemme totesi - ei ollut ihme, että Jeesus fariseuksiin niin usein hermostui. Tai, että kyllä uskonasioiden kanssa voi pahasti myös vinksahtaa. Sitän se Jeesuskin päivän tekstissä tarkoitti: Uskonasioiden parissa on monesti vinksahdettu ja pahasti. Ulkoisista muodoista on tullut se pääasia ja ydin on jopa unohtunut.
Kun Jeesus tekstissämme puhui, että Mooseksen istuimella istuvat nyt lainopettajat ja fariseukset Hän tarkoitti yksinkertaisesti sitä, että uskollisinä vallanpitäjinä ovat nyt nämä...voisi jatkaa kristikunnan historiasta..on ollut katolisen kirkon aika, jossa oli ovat vinksahduksensa..aneet ja Marian palvonta...tai mitä voisi meidän kirkkomme nyt hetkestä sanoa...yksi opettaa yhtä ja toinen toista...on sellainen liberaalin uskonnon aika tai jokin uskon ryhmä on tiukempi ja vaatii sitä ja sitä ulkoista merkkiä myös...Uskon liepeillä on tämä hammentävä todellisuus. Jeesus näki tämän ja näkee nytkin ja sanoo:"Pitäkää näiden opettajien opista ja opetuksesta se mikä on oikein...mikä siinä on Jumalan sanaa ja aitoa ja totta ja kestävää - se pitäkää ja sitä noudattakaa...muun voi huoletta jättää omaan arvoonsa.
Mistä me sitten tiedämme mikä on ydin? Kyllä sen sanoo valvova omatunto. Ydin on se, että antaa Jumalalle kunnian yli kaiken ja rakastaa lähimmäistään niin kuin itseään." Siinä on lakien ja sääntöjen ydin. Siinä on, voi sanoa: Kaikki.
Mitä Jeesus tässä peräänkuuluttaa on: Aitous.
Rakkat ystävät! Tänään on Alajärven syöpäyhdistyksen kirkkopyhä. On monia, jotka ovat omassa tai läheisensä elämässä joutuneet kuulemaan sen kauhean sanan - se on pahanlaatuista. Syöpä. Se on kova sana kuulla..tosin nykypäivänä tiedämme, että ylipuolet sairastunuista paranee, mutta miten minä...kuinka käy. Tuollaisen tiedon saatuaan on sokissa. Miten tämä on mahdollista, miksi minä..miksi jo nyt...selviänkö...miten perhe...paljon kysymykisä, vähän tai ei ollenkaan vastauksia...Joku on kertonut: Seuraavat päivä menivät kuin unessa...en jaksanut kiinnostua mistään...kaikki menetti merkityksensä. Vasta vähitellen alkoi ajatella...tämän kanssa eletään nyt...päivä kerrallaan.
Raskas tieto..sairaus..suru...huoli pysäyttää..Pysäyttää kertakaikkiaan...Asiat, jotka vielä äsken tuntuivat niin tärkeiltä menettävät merkitystään...Toiset nousevat tilalle...Tosi tärkeät...läheiset...parempi vointi...ilon hetket...
Pysäyttää myös Jumalan edessä? Kuinka minulle käy? Herra auta. Anna tervehtyä...pelasta. Sana pelastus ei ole enää etäinen uskollinen termi, vaan elämän keskeisin asia...anna tulevaisuus ja anna toivo. Ja miten moni onkaan kokenut...voimaa ja toivoa tulee...sittenkin...Kun näköalat kapenevat, ne samalla laajenevat...näkee uuden maailman...jopa väläyksen - ei tässä ole kaikki - on ikuisuus. On uusi elämä. Jeesus armahda minua syntistä...anna minun päästä taivaaseen. Se on tärkeintä! Se on kaikkein tärkeintä!
Vielä pieni sivuhyppäys: Miksi ne juulalaiset eivät sitten usko Jeesukseen, sillä sisältäähän raamattu niin selkeän todistuksen, että Jeesus on Messias. Ensiksikin he eivät usko, koska eivät lue UT ollenkaan, se on lähes kielletty kirja ja eivät myöskään vanhaa testamenttia, vaan selitysteoksiaan säännöistä ja niiden noudattamisista. Samaa voi kysyä meiltä? Miksi Jeesus ei kelpaa? Ehkä siksi että koemme...ei vielä..ehkä myöhemiin...Tai ymme yksinkertaisesti tajua, miksi pitäisi uskoa tai mistä pelastua?
Ystävät! Tänään Herra on lähellä...Hän
kutsuu...Ystäväni käy lähemmäksi...Käy aterialle..pelastuksen
aterialle..
Paljon syöpääkin vakavampi sairaus on synti ja sitä
me sairastamme kaikki..se vie täydelliseen tuhoon, mutta parantaja
on lähellä...Jeesus tuli että syntimme pyyhittäisiin
pois..Eräältä sairaalta Jeesus kysyi:"Tahdotko tulla terveeksi..samaa
Hän kysyy meiltä - syntisairailta...Ystäväni
tahdotko tulla terveeksi?
Niin tahdotko...Ja Jeesus sanoi:"Mene uskosi on pelastanut sinut"