Luomiskertomusten pääasiana on kertoa, että Jumala on kaiken takana, Jumala on
luonut kaiken. Jumala on kaiken tekijä ja Hän on asettanut kaikki luonnon ja elämän lait. Emme usko sokeaan sattumaan, vaan siihen, että Hän on ohjannut kaikkea tapahtumista aina näihin päiviin saakka, eli sananmukaisesti luonut. Luominen jatkuu yhä. Raamattua on vaikea ottaa kirjaimellisesti, kun on kyse sen luomiskertomuksesta. Esim. luominen
6 päivässä voi tarkoittaa, että maailman elämä luotiin vaiheittain. Kukin Jumalan päivä
kesti oman aikansa. Miten ja missä järjestyksessä kaikki tapahtui, sitä ei Raamattu tarkemmin kerro ja siinä riittää tieteellä tehtävää. On tietenkin mieluisaa, että Raamattu
ja luonnontieteellinen tutkimus näyttävät pitävän yhtä monissa luomisen perusnäkökoh- dissa.

Toki uskova ihminen voi perehtyä myös siihen, mitä tiede opettaa maailman synnystä. Uskovalle ihmiselle oikeassa hengessä tehty luonnontieteellinen tutkimus kertoo Jumalan käsialasta. Mitä enemmän se saa selville, sitä suuremmaksi Jumala, Luoja, tulee.
Kristitty ei voi kuitenkaan uskoa sellaiseen tieteeseen, jonka Jumalana on sattuma.

Luomiskertomukset jättävät suuren joukon kysymyksiä, joihin ei löydy vastausta. Tällaisia ovat mm. kysymys, mistä Jumala on tullut tai miksi paha tuli maailmaan. Siihen meidän on toisaalta tyytyminen, että kaikkiin kysymyksiin ei ole vastauksia, ehkä ne jonain päivänä selviävät.

"Minä uskon Jumalaan,
Isään kaikkivaltiaaseen,
Taivaan ja maan Luojaan."

Kristilliseen maailmankuvaan kuuluu oleellisesti käsitys ihmisestä. Jumalan on luonut myös ihmisen.  Ihminen on luonnostaan paha, koska tapahtui syntiinlankeemus (1.Moos 3). Syntiinlankeemuksen seurauksena kaikki ihmiset ovat perisynnin valtaamia, eli luonnostaan pahoja ja Jumalan vihollisia. Synnin palkkana on kuolema eli ihmisen osana on iankaikkinen kadotus, jollei hän saa syntejään anteeksi.

Syntien anteeksiantamus tapahtuu yksinomaan Jeesuksen kautta, joka oli mukana jo luomisessa, maailman alussa. Hänen kauttaan on kaikki luotu, Hän on myös pelastanut maailman. Kun Jeesus kuoli ristillä, Hän kuoli syntiemme takia, eli siksi että pääsisimme Taivaaseen.

Sellainen ihminen, joka on kastettu ja uskoo Jeesukseen, pääsee Taivaaseen.

"Minä uskon Jeesukseen Kristukseen,
Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme,
joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta,
kärsti Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin.
Astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista.
Astui ylös Taivaisiin, istuu Jumalan Isän Kaikkivaltiaan oikealla puolella
ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita."

Kristityn usko tarvitsee voimaa, jotta se pysyisi elävänä. Voimaa hän ammentaa Sanasta ja rukouksesta sekä ehtoollisesta. Kristitty käy seurakunnan kokouksissa: jumalanpal- veluksessa ja seuroissa, joissa Jumala palvelee ja hoitaa hänen uskoaan. Me uskomme, että ylösnoussut Jeesus on siellä, missä kokoonnutaan Hänen nimeensä. Sitä varten
Hän lähetti Pyhän Hengen, jotta voisi olla meidän kanssamme maailman loppuun asti.

"Minä uskon Pyhään Henkeen,
pyhän yhteisen seurakunnan, pyhäin yhteyden,
syntien anteeksiantamisen,
ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän."