Marianpäivä 2005

Luuk. 1:39-45

Minkälainen on sinun neitsyt-Mariasi? Varmaan jokaisella meillä on mielessään jonkinlainen kuva Mariasta, Jeesuksen äidistä, neitsyt-Mariasta. Jos saan arvata, voisi kuva olla esimerkiksi seuraavanlainen: Maria on viisas ja järkevä nainen. Mielikuvissamme hän on täysikasvuinen nainen, iältään lähellä 40 vuotta. Hän on hyvin hurskas, joka pyrkii toteuttamaan tarkasti Jumalan tahtoa ja rukoilee päivittäin useaan otteeseen.

Tällainen kuva perustuu toisaalta taiteilijoiden luomuksiin, ikoneihin ja toisaalta kirjallisuuteen. Jos pitäisi piirtää neitsyt-Maria, piirtäisin juuri tällaisen naishahmon ja vielä piirtäisin sädekehän hänen päänsä päälle. Missään tapauksessa en piirtäisi kovin nuoren naisen kasvoja. Maria olisi minulle sellainen turvallinen, keski-ikäinen äitihahmo, madonna.

Raamatun kuvaama Jeesuksen äiti ei ole tällainen. Hän ei vastaa hänestä luotuja mielikuvia. Hän ei sittenkään ole madonnamainen, vaikka taiteilijat hänet sellaisena mieluiten kuvaavatkin. Maria on nimittäin murrosikäinen tyttö. Kun enkeli ilmestyi Marialle ja kertoi hänelle edessä olevasta tehtävästä, Maria oli 12-14-vuotias. Hän oli vasta juuri saavuttanut sukukypsyyden, joka toisaalta oli sen ajan ihmisen naimisiinmenoikä.

Marian kypsymättömyyttä kuvaa se, että muutaman päivän kuluttua enkelin ilmestymisestä hän lähtee vanhemman sukulaisnaisensa, Elisabetin luokse. On kummallista, että Marian vanhemmista ei puhuta eikä Maria keskustele raskaudestaan vanhempiensa kanssa. Oliko Maria orpotyttö, kun hän lähtee sukulaisnaisen luokse ja viipyy siellä peräti kolme kuukautta?

Marian ja Elisabetin kohtaaminen on kahden eri-ikäisen naisen kohtaaminen. Maria oli nuori tyttö, Elisabet iäkäs nainen. Yhteistä heille kummallekin oli se, että he odottivat ensimmäistä lastaan. Kummankin raskauteen liittyi yliluonnollista. Elisabet odotti Johannes Kastajaa, Maria maailman Vapahtajaa. Elisabetin raskaus oli jo kestänyt puoli vuotta, Marian raskaus oli vasta alussa. Nuori tyttö tarvitsi kovasti vanhemman ja ehkä viisaamman naisen neuvoja.

Marian ja Elisabetin kohtaaminen on sykähdyttävä tapahtuma. Jumalan yliluonnolliset voimat toimivat. Elisabetin puolivuotinen sikiö hypähtää kohdussa, kun hän kuulee Marian äänen. Johannes Kastaja tiesi jo ennen syntymäänsä, kuka Jeesus oli ja riemuitsi jo silloin Jeesuksen läheisyydestä. Jumala täytti Elisabetin Pyhällä Hengellä ja niinpä tämä hurskas nainen puhkeaa Hengen voimasta ylistykseen. Hän siunaa Mariaa, hänen kohtunsa hedelmää ja ylistää tämän uskoa.

Elisabetin ylistyksen aiheena ei ole Marian äitiys vaan hänen uskonsa ja luottamuksensa Jumalaan. Elisabet lausuu sanoja, jotka eivät niinkään ole hänen omiaan, vaan Hengen vaikuttamia. Pyhä Henki saa hänet näkemään Marian pojassa maailman Vapahtajan ja Mariassa hänen Herransa äidin.

Marian usko oli erityisesti luottamusta Jumalan lupauksiin. Hän suostui suureen tehtävään, jonka Jumala oli hänelle antanut. Nöyrästi hän tunnusti olevansa Herran palvelijatar ja antoi luvan Jumalan tahdon tapahtumiselle omassa elämässään.

Neitsyt Maria vastaa iältään tämän päivän rippikoulutyttöä. Jotenkin hän vaikuttaa kuitenkin kypsemmältä kuin rippikoululainen. Hänen uskonsa ja Jumalasuhteensa on harvinaisen kypsä. Hänen luottamuksensa Jumalan johdatukseen on myös sangen esimerkillistä. Kypsyivätkö tytöt noihin aikoihin nopeammin, koska piti niin nuorena perustaa oma perhe? Vai oliko Marian usko ja kypsyys Jumalan aikaansaamaa?

Jumala kutsuu myös meidän aikanamme ihmisiä erilaisiin tehtäviin. Kutsu voi tulla suoraan sydämeen tai toisen ihmisen kautta. Jumalan valtakunnassa on monenlaisia tehtäviä. Usein kuvittelemme, että tärkeintä siellä on sanan julistaminen tai laulaminen; muita tehtäviä ei olekaan. Marian sen enempää kuin Elisabetinkaan tehtävä ei ollut ensi sijassa julistaa. Heidän tehtävänsä oli synnyttää lapsi, jolla tuli olemaan suuri merkitys Jumalan suunnitelmissa ja koko ihmiskunnan historiassa.

Tehtävämme Jumalan valtakunnassa voi olla suuri tai pieni. Jonkun tehtävä voi olla harvinainen, jonkun taas hyvin tavallinen. Marian ja Elisabetin tehtävä oli tuiki tavallinen naisen tehtävä: synnyttää. Marian tehtävä oli kuitenkin poikkeuksellinen siinä, että raskaus alkoi hyvin ihmeellisesti ja että hän synnytti Jumalan Pojan. Jokainen Jumalan antama tehtävä on arvokas. Jumalan valtakunnassa kahvinkaataja ja siivooja ovat yhtä tärkeitä kuin sananjulistajat, sielinhoitajat tai rukoilijat.

Jumala valitsee ihmiset tehtäviinsä oman harkintansa mukaan. Moni tehtävään kutsuttu ihmettelee, miksi Jumala valitsi juuri hänet. Miksei Jumala valinnut jotakin toista, jotakin joka osaa paremmin. Eikö papinvirkaankin pitäisi valita vain laulutaitoisia? Eikö diakoneiksi pitäisi valita vain hyvin sosiaalisia ihmisiä? Eikö nuorisotyöntekijöiksi pitäisi valita vain nuoria ja nuorenmielisiä?

Jos me olisimme saaneet valita Jumalan äidin, kumman näistä naisista olisimme valinneet: murrosikäisen Marian vai kypsän naisen, Elisabetin? Uskon, että itse olisin valinnut Elisabetin. Mutta Jumala valitsi toisin. Hän valitsi ennakkoluulottoman nuoren. Ja Jumalan valinta osui oikeaan. Elisabet ei ole katkera Jumalan valinnoista, vaan päinvastoin siunaa Marian raskautta.

Miten sinä suhtaudut, kun sinua kutsutaan Jumalan antamaan tehtävään? Moni kristitty tänä aikana kokee, ettei hänellä ole mitään paikkaa tai tehtävää Jumalan valtakunnassa. Turhaan hän kuluttelee seuratuvan tai kirkon penkkejä ja ryyppää kahvia ja syö pullaa. Koskaan häntä ei pyydetä tekemään mitään, vaikka osaisi. Erityisesti nuoret kokevat, ettei heillä ole mitään saumaa aikuisten uskovien joukossa ja eristäytyvät omiin lokeroihinsa.

Marian ja Elisabetin kohtaamisessa yhtyivät nuoruus ja kokemus. Maria ei ollut kovin kypsä äidiksi; epäilyksen varjon heitti erityisesti vielä tässä vaiheessa miehen puute. Olisi häpeällistä synnyttää lapsi ilman isää. Hän tarvitsi vanhemman uskovaisen tukea. Suhde ei ollut kuitenkaan yksipuolinen. Myös Elisabet tarvitsi rohkaisua ja sitä hän sai nuoren Marian kautta.

Aikamme kristillisyyden eräs puute on, että Maria ja Elisabet eivät kohtaa toisiaan tai tarvitse toisiaan. Elisabet kulkee kirkossa ja seurakuntakodilla sekä istuu kotiseuroissa. Maria sen sijaan istuu nuorisotiloissa ja gospel-konserteissa. Kummallakin on tehtävä Jumalan valtakunnassa, mutta miksi niin erillään?

Jos joku kokee, ettei ole löytänyt itselleen tehtävää Jumalan valtakunnassa, yksi sellainen vois olla nuoren Marian vahvistaminen, toimiminen hengellisenä äitinä tai isänä. Kenties odotat, että nuori tulee sinun luoksesi. Mutta tänä aikana Maria ei välttämättä etsi Elisabetia, vaan Elisabetin tulisi etsiä nuorta Mariaa ja auttaa tätä eteenpäin uskontiellä. Liian monen Marian usko sammuu juuri aikuisuuden kynnyksellä, kun pitäisi ruveta elämään omaa elämää. Gospelmusiikin varassa elävä usko ei kestäkään maailman kovissa tuulissa.

Jospa sinun tehtäväsi olisikin vahvistaa ja tukea nuorta Mariaa tai Mattia uskontiellä! Miltä se kuulostaisi? Jospa askeleesi johtaisikin jonain iltana raamattupiirin sijasta Pikkupappilaan tai Risteyspaikkaan? Voisitko vastata kutsuun: ”Minä olen Herran palvelija. Tapahtukoon minulle niin kuin sanot”?

Maria suostui Jumalan antamaan tehtävään. Jeesus suostui Isänsä antamaan tehtävään. Siksi meille on tie auki Taivaaseen.

<< Takaisin saarnasivulle
<< Takaisin pääsivulle

Testaa uskosi
Hiljenny
Muovaa päätä
Ilmainen soittoääni
Tutustu Eskon huippupimeisiin sivuihin!
        http://koti.japo.fi/~ekallio