Kehitys vai  luominen

Evoluutio-oppi eli kehitysoppi on tieteellinen teoria eliöiden synnystä. Sen mukaan nykyisin eläneet eliöt mukaanlukien ihminen ovat polveutuneet aikaisemmin eläneistä kantamuodoista. Teorian mukaan nämä kantamuodot ovat pääasiallisesti kuolleet sukupuuttoon tai muuttuneet toisiksi. Jyrkät evoluution kannattajat ovat löytäneet käsityksilleen monenlaisia perusteita, jotka ainakin koulun biologian opetuksessa ovat vuosikymmenten aikana vaihdelleet. Evoluutio-oppia markkinoidaan tieteellisenä totuutena, vaikka se on vain oletus. Myöskin perusteiden etsiminen tälle teorialle on ollut tarkoitushakuista. Ensin on ollut teoria ja on kerätty yhteen vain ne todisteet, jotka tukevat sitä.
Evoluutio nimiseen "mustaan laatikkoon" ei kukaan asiaan vihkiytymätön saa kurkistaa. Sitä ei saa julkisesti epäillä, vaikka monet tiedemiehetkin sitä epäilevät. Sen mekanismeja ja ongelmia koskevaa keskustelua ei saa tuoda suuren yleisön nähtäville, etteivät ihmiset lakkaisi uskomasta siihen. Joka tätä yrittää, saa monenlaisia leimoja otsaansa: epätieteellinen, fundamentalisti, ääriuskovainen, "maa on pannukakku-uskovainen", jne.

Evoluutioteoria on tällä hetkellä kiistanalainen monissa maissa, kuten esim. Yhdysvalloissa. Siellä pannaan jo yliopistonkin biologian oppikirjoihin varauksellisia lausuntoja evoluutioteoriasta. Koskahan suomalaisiin biologian oppikirjoihin niitä ilmestyy? Tosiasia elämän alkuperästä on se, että kukaan ei ollut paikalla, kun elämä ilmestyi maapallolle. Siksi elämän alkuperää koskevia kaikkia väitteitä tulee pitää teoriana, ei tosiasiana.

Evoluutiossa puhutaan mikroevoluutiosta ja makroevoluutiosta. Mikroevoluutio tarkoittaa lajin sisällä tapahtuvia muutoksia (esim. valkoiset perhoset voivat kehtittyä harmaiksi). Tämä palvelee yleensä lajin sopeutumista toisenlaisiin olosuhteisiin (esim. Lappajärven ahvenet ovat eri värisiä kuin Alajärven ahvenet, myös maku on erilainen), auttaa niitä suojautumaan paremmin. Mikroevoluution voi kuka tahansa luontoa tarkkaava havaita ja sitä voidaan pitää tosiasiana. Makroevoluutio taas tarkoittaa lajin muuntumista toiseksi (esim. väitetään, että lintu olisi aikoinaan polveutunut liskosta tai ihminen jollain konstilla apinasta). Tätä prosessia ei taas kukaan ole havainnut, joten sitä tulee pitää vain teoriana.

Evoluutio on monille uskonto tai uskonnon korvike. Itse asiassa se viittaa todistamattomaan uskoon, jonka mukaan sattumanvaraiset, tilastolliset voimat synnyttivät elollisen maailman. Itse asiassa evoluutiouskon jumalana on Sattuma. Kun ei muita selityksiä ole, tukeudutaan sattumaan. Tai mutaatioon.

Elämän syntyyn liittyy monia vastauksia vailla olevia kysymyksiä. Tässä muutamia pohdittavaksi:

1.       Miten alkuräjähdys on mahdollista entropian lain mukaan? Sehän sanoo, että järjestyksen kasvaminen jossakin osassa maailmankaikkeutta lisää epäjärjestystä jossakin muualla. Eli miten alkuräjähdyksen tuloksena olisi voinut syntyä tietynlainen järjestys maailmankaikkeuteen, kuten tähdet ja galaksit? Mihin siirtyi alkuräjähdyksessä syntynyt epäjärjestys?

2.       Mikä räjähti ja mistä syystä? Eli mistä tuli materia ja mikä synnytti alkuräjähdyksen, jos mitään ei edes ollutkaan?

3.       Kuinka paljon sattumanvaraista onkaan elämän synnyssä! Lienee oikein sattumien ketjuja. Jos puhe Jumalasta tässä yhteydessä kuulostaa naivilta, yhtä naivilta kuulostaa puhe Sattumasta.

4.       Darwinpeipot l. galapagossaarten peipot eivät todista mitään, sillä ne ovat edelleen peippoja. Ne ovat samasta syystä erivärisiä kuin Lappajärven ja  Alajärven ahven tai jänis kesällä ja talvella.

5.       Miksi eri eläinlajit ilmestyvät fossiiliaineistoon lähes samanaikaisesti(kambrikaudella), vaikka evoluutio- teorian mukaan kehitys on ollut hidasta ja asteittaista, ei samanaikaista? Miksi kambrikautta vastaavan kerroksen alapuolelta ei löydy fossiileja?

6.      Miksi fossiilien järjestys kerrostumissa vaihtelee ja saman lajin fossiileja voi olla useissa eri kerros- tumissa? Entä miksi kerrostumista voi joskus joku kerros puuttua kokonaan? Evoluutioteorian mukaista geologista kerrossarjaa ei ole käytännössä missään. Grand Canyon'ssa kerroksia  löytyy kuitenkin viisi kahdestatoista, mutta se on vielä vähän.  Teorian mukaan alimmissa kerroksissa on kaikkein alkeellisimmat elämänmuodot.  Kuitenkin alimmista kerroksistakin löytyy kaikkien kerrossarjojen eliöitä ja kasveja ja ylemmistä kerroksista merkkejä alimpien kerrosten elämästä.  Onpa niinkin, että sama puu on kivettynyt useiden aikakausien kerrossarjojen läpi vahingoittumattomana, mikä todellisuudessa ei olisi mahdollista.  Dinosauruksen ja ihmisen jäljet on löydetty samalta alueelta samasta kerrostumasta, vaikka teorian mukaan näin ei pitäisi olla. Samoin on löydetty trilobiitti,
jonka piti olla hävinnyt jo miljardeja vuosia ennen ihmisen ilmaantumista,  murskaantuneena ihmisen jalan jäljen alle.
         Täydellinen kerrossarja löytyy itse asiassa vain tiedemiesten pöydältä, ei maaperästä.
7.      Miksi eri kerrosten läpi kulkee myös isoja pystysuoria ammoniitteja ja puunrunkoja, jos fossiloitumisaika on ollut miljoonia vuosia? Eikö järkevämpi oletus fossiilikerrostumien syntyyn olisikin katastrofiteoria, eli ne olisivat syntyneet kerralla ja eri kerrostumat kuvaisivat ekologisia vyöhykkeitä? Tätä katastorfiteoriaa voisi tukea myös se havainto, että fossiilikerrostumista ei löydy jälkiä rapautumisesta.

 
8.       Miksi kasvien ja eläinten pääryhmien välillä ei ole yhtään välimuotoa fossiilien joukossa?
 
9.       Eikö evoluutio olisi hyvin helposti todistettavissa, jos tiedemiehet laittaisivat suuret määrät alkulimaa astioihin sopivaan lämpötilaan ja vain odottaisivat, kun sieltä putkahtaa kasvi tai eläin? Ehkä sitä onkin kokeiltu, muttei tuloksia ole julkisesti raportoitu.

10.      Miksi oletetusta ihmisen ja apinan kantamuodosta (välimuodosta) ei ole elävää eikä kuollutta todistetta?

 
11.      Miksi fossiiliaineiston mukaan kehitys on ollut "hyppäyksellistä" eikä asteittiain etenevää eli todisteita oletetuista välimuodoist ei ole ilmaantunut fossiiliaineistoon?
12.      Miksi jotakin uutta syntyy vain ihmisen jalostustoiminnan ansiosta? Mutta sekään ei ole evoluutiota, vaan tiettyjen prosessien panemista toimimaan. Ihmisen toiminta on järjellistä, eikö siis kaiken takana tule olla  pikemmin järki kuin sattuma?

13.

Mikä pitää atomin koossa, jos kerran samanmerkkiset varaukset hylkivät toisiaan (protoni< >protoni, elektroni< >elektroni) ja eri merkkiset vetävät toisiaan puoleensa (protoni><elektroni). Mikä on tämä ydinvoima?

14.      Miten omassa aurinkokunnassamme vallitsee niin suuri tarkoituksenmukaisuus? Vain sattumaltako?

15.      Eikö löydetty fossiiliaineisto puhu ennemminkin lajien vähenemisestä (sukupuuttoon kuolemisesta) kuin uusien synnystä?

16.      Voiko mutaatioiden varaan rakentaa tieteellistä teoriaa, kun samat oppikirjat sanovat vain vähämerkityksisten muutosten säilyvän seuraaviin sukupolviin? Useimmat mutaatiot ovat letaaleja, eli eliö kuolee jo alkuvaiheessa. Eliöiden perusasu on niin vakiintunut, että sattumanvaraisen muutoksen mahdollisuus johtaa suotuisaan suuntaan, jopa uuden lajin syntyyn, on olemattoman pieni.

17.       Evolutionistit joutuvat olettamaan, että kehityksen alkuvaiheessa, miljoonia vuosia sitten, mutaatiot ovat
olleet hyvin yleisiä ja edullisia. Mikähän ne aiheutti, kun nykyisin puhutaan, että nykyihmisen toiminta ympä- ristömyrkkyineen ja ydinsäteilyineen aiheuttaa mutaatioita? Puhe alkuräjähdyksestä ja sen aiheuttamasta
haitallisesta säteilystä on vain oletusta eli tässäkin asiassa ollaan ikään kuin kehässä.

18.       Mistä evoluutiossa löytyi uutta informaatiota aina uusien eliölajien syntyyn. Jos nimittäin uskomme vain luonnonlakien ja sattuman toimimiseen, entropian lain mukaan itse asiassa uutta infomaatiota ei synny; yksilön kuoltua entisestä informaatiosta otetaan vain kopioita. Maailmassa lienee eliölajeja ainakin 50 miljoonaa, joten
uutta informaatiota olisi tarvittu melko rutkasti.

19.       Eivätkö evolutionisten mainitsemat "pitkät" ajat ole sittenkin aivan liian lyhyitä oletetuille tapahtumille? Tekeekö pitkä aika mahdottoman mahdolliseksi? Pystyvätkö apinat rakentamaan tietokoneen, vaikka aikaa
olisi 100 miljardia vuotta? Entä mikä on yleensä iänmääritysmenetelmien luotettavuus?

20.      Termodynamiikan 1. pääsääntö sanoo, että "energiaa ei voi syntyä tyhjästä eikä hävitä, energia voi
ainoastaan muuttaa muotoaan". Maailmankaikkeuden alussa ilmeisesti kuitenkin "nyhjäistiin tyhjästä"

Onko kehitysopilla vakavasti otettavaa vaihtoehtoa? Jokainen kristitty tietää, että Raamattu
sisältää luomiskertomuksen tai oikeastaan kaksikin. Luomiskertomukseen voidaan suhtautua ainakin neljällä eri tavalla:

A. Hylätään Raamattu kokonaan täysin epätieteellisenä. Näin tekevät jyrkät evolutionisit. Lieneekö syynä se, että halutaan kieltää vastuu omasta elämästä Jumalan edessä? Ihminen haluaa asettua Jumalaksi Jumalan paikalle. B. Kirjaimellinen Raamatun tulkinta. Tämän linjan edustajat pitävät Raamattua korkeimpana auktori- teettina myös luonnontieteellisissä, maailman, elämän ja ihmisen syntyä koskevissa kysymyksissä. Luon- nontieteelliset selitykset pakotetaan Raamatun luomiskertomuksen mukaisiksi ja lisäksi Raamatusta otetaan vastaukset vielä avoinna oleviin tieteellisiin kysymyksiin tai turhennetaan tiede uskon varjolla. Tämän suunnan edustajia kutsutaan fundamentalisteiksi. Tähän on sanottava, että Raamattu ei ole luonnontie- teellinen oppikirja, eikä Jumala ole luonnontutkimuksesta jääneiden "aukkojen täyttäjä". Lisäksi fundamen- talistit eivät voi ruveta sanelemaan tieteelle, millaisiin tuloksiin sen pitäisi tulla. Fundamentalistisen seli- tyksen kannattaja joutuu suuriin vaikeuksiin monen asian selittämisessä.

C. Hyväksytään molemmat kuvaukset, Raamatun ja luonnontieteen, tosiksi ja oikeiksi selityksiksi maailman  synnystä, elämän kehityksestä ja ihmisen luomisesta. Ei välitetä siitä, että tulee kaksi erilaista selitystä. Tätä ovat edustaneet Suomessa eräät uskoviks tunnustautuneet tiedemiehet.

D. Tehdään selväksi raamatullisen luomisuskon ja luonnontieteellisen selityksen välinen raja. Raamatun luomiskertomus edellyttää uskoa siihen, että Jumala on kaiken tekijä, että Hän on asettanut kaikki luonnon ja elämän lait. Emme usko sokeaan sattumaan, vaan siihen, että Hän on ohjannut kaikkea tapahtumista aina näihin päiviin saakka, eli sananmukaisesti luonut. Luominen jatkuu yhä. Raamattua on vaikea ottaa kirjaimellisesti, kun on kyse sen luomiskertomuksesta. Esim. luominen 6 päivässä voi tarkoittaa, että maailman elämä luotiin vaiheittain. Kukin Jumalan päivä kesti oman aikansa. Miten ja missä järjestyksessä kaikki tapahtui, sitä ei Raamattu tarkemmin kerro ja siinä riittää tieteellä tehtävää. On tietenkin mieluisaa, että Raamattu ja luonnontieteellinen tutkimus näyttävät pitävän yhtä monissa luomisen perusnäkökohdissa.

Uskovalle ihmiselle oikeassa hengessä tehty luonnontieteellinen tutkimus kertoo Jumalan käsialasta. Mitä enemmän se saa selville, sitä suuremmaksi Jumala, Luoja, tulee.

Lue myös: 

Elämän synty ei suinkaan ole ongelma sille, joka uskoo, vaan sille, joka ei usko.