Kehitys vai 
luominen
Evoluutio-oppi eli kehitysoppi on tieteellinen teoria eliöiden synnystä. Sen mukaan nykyisin eläneet eliöt mukaanlukien ihminen ovat polveutuneet aikaisemmin eläneistä kantamuodoista. Teorian mukaan nämä kantamuodot ovat pääasiallisesti kuolleet sukupuuttoon tai muuttuneet toisiksi. Jyrkät evoluution kannattajat ovat löytäneet käsityksilleen monenlaisia perusteita, jotka ainakin koulun biologian opetuksessa ovat vuosikymmenten aikana vaihdelleet. Evoluutio-oppia markkinoidaan tieteellisenä totuutena, vaikka se on vain oletus. Myöskin perusteiden etsiminen tälle teorialle on ollut tarkoitushakuista. Ensin on ollut teoria ja on kerätty yhteen vain ne todisteet, jotka tukevat sitä.
Evoluutio nimiseen "mustaan laatikkoon" ei kukaan asiaan vihkiytymätön saa kurkistaa. Sitä ei saa julkisesti epäillä, vaikka monet tiedemiehetkin sitä epäilevät. Sen mekanismeja ja ongelmia koskevaa keskustelua ei saa tuoda suuren yleisön nähtäville, etteivät ihmiset lakkaisi uskomasta siihen. Joka tätä yrittää, saa monenlaisia leimoja otsaansa: epätieteellinen, fundamentalisti, ääriuskovainen, "maa on pannukakku-uskovainen", jne.

Evoluutioteoria on tällä hetkellä kiistanalainen monissa maissa, kuten esim. Yhdysvalloissa. Siellä pannaan jo yliopistonkin biologian oppikirjoihin varauksellisia lausuntoja evoluutioteoriasta. Koskahan suomalaisiin biologian oppikirjoihin niitä ilmestyy? Tosiasia elämän alkuperästä on se, että kukaan ei ollut paikalla, kun elämä ilmestyi maapallolle. Siksi elämän alkuperää koskevia kaikkia väitteitä tulee pitää teoriana, ei tosiasiana.

Evoluutiossa puhutaan mikroevoluutiosta ja makroevoluutiosta. Mikroevoluutio tarkoittaa lajin sisällä tapahtuvia muutoksia (esim. valkoiset perhoset voivat kehtittyä harmaiksi). Tämä palvelee yleensä lajin sopeutumista toisenlaisiin olosuhteisiin (esim. Lappajärven ahvenet ovat eri värisiä kuin Alajärven ahvenet, myös maku on erilainen), auttaa niitä suojautumaan paremmin. Mikroevoluution voi kuka tahansa luontoa tarkkaava havaita ja sitä voidaan pitää tosiasiana. Makroevoluutio taas tarkoittaa lajin muuntumista toiseksi (esim. väitetään, että lintu olisi aikoinaan polveutunut liskosta tai ihminen jollain konstilla apinasta). Tätä prosessia ei taas kukaan ole havainnut, joten sitä tulee pitää vain teoriana.

Evoluutio on monille uskonto tai uskonnon korvike. Itse asiassa se viittaa todistamattomaan uskoon, jonka mukaan sattumanvaraiset, tilastolliset voimat synnyttivät elollisen maailman. Itse asiassa evoluutiouskon jumalana on Sattuma. Kun ei muita selityksiä ole, tukeudutaan sattumaan. Tai mutaatioon.

Elämän syntyyn liittyy monia vastauksia vailla olevia kysymyksiä. Tässä muutamia pohdittavaksi:

Mikä pitää atomin koossa, jos kerran samanmerkkiset varaukset hylkivät toisiaan (protoni< >protoni, elektroni< >elektroni) ja eri merkkiset vetävät toisiaan puoleensa (protoni><elektroni). Mikä on tämä ydinvoima?

A. Hylätään Raamattu kokonaan täysin epätieteellisenä. Näin tekevät jyrkät evolutionisit. Lieneekö syynä se, että halutaan kieltää vastuu omasta elämästä Jumalan edessä? Ihminen haluaa asettua Jumalaksi Jumalan paikalle.

B. Kirjaimellinen Raamatun tulkinta. Tämän linjan edustajat pitävät Raamattua korkeimpana auktori- teettina myös luonnontieteellisissä, maailman, elämän ja ihmisen syntyä koskevissa kysymyksissä. Luon- nontieteelliset selitykset pakotetaan Raamatun luomiskertomuksen mukaisiksi ja lisäksi Raamatusta otetaan vastaukset vielä avoinna oleviin tieteellisiin kysymyksiin tai turhennetaan tiede uskon varjolla. Tämän suunnan edustajia kutsutaan fundamentalisteiksi. Tähän on sanottava, että Raamattu ei ole luonnontie- teellinen oppikirja, eikä Jumala ole luonnontutkimuksesta jääneiden "aukkojen täyttäjä". Lisäksi fundamen- talistit eivät voi ruveta sanelemaan tieteelle, millaisiin tuloksiin sen pitäisi tulla. Fundamentalistisen seli- tyksen kannattaja joutuu suuriin vaikeuksiin monen asian selittämisessä.

C. Hyväksytään molemmat kuvaukset, Raamatun ja luonnontieteen, tosiksi ja oikeiksi selityksiksi maailman  synnystä, elämän kehityksestä ja ihmisen luomisesta. Ei välitetä siitä, että tulee kaksi erilaista selitystä. Tätä ovat edustaneet Suomessa eräät uskoviks tunnustautuneet tiedemiehet.
D. Tehdään selväksi raamatullisen luomisuskon ja luonnontieteellisen selityksen välinen raja. Raamatun luomiskertomus edellyttää uskoa siihen, että Jumala on kaiken tekijä, että Hän on asettanut kaikki luonnon ja elämän lait. Emme usko sokeaan sattumaan, vaan siihen, että Hän on ohjannut kaikkea tapahtumista aina näihin päiviin saakka, eli sananmukaisesti luonut. Luominen jatkuu yhä. Raamattua on vaikea ottaa kirjaimellisesti, kun on kyse sen luomiskertomuksesta. Esim. luominen 6 päivässä voi tarkoittaa, että maailman elämä luotiin vaiheittain. Kukin Jumalan päivä kesti oman aikansa. Miten ja missä järjestyksessä kaikki tapahtui, sitä ei Raamattu tarkemmin kerro ja siinä riittää tieteellä tehtävää. On tietenkin mieluisaa, että Raamattu ja luonnontieteellinen tutkimus näyttävät pitävän yhtä monissa luomisen perusnäkökohdissa.
Uskovalle ihmiselle oikeassa hengessä tehty luonnontieteellinen tutkimus kertoo Jumalan käsialasta. Mitä enemmän se saa selville, sitä suuremmaksi Jumala, Luoja, tulee.

Lue myös: