Luuk 2:41-52

Monet vanhemmat ovat varmaan saaneet kokea oman lapsensa katoamisen
tai ainakin käyneet läpi pelon, että lapsi katoaa. Yleensä Suomessa kadon-
neelle lapselle ei ole käynyt sen pahemmin ja hän löytyy melko helposti. Jos-
kus käy niin murheellisesti, että kadonnut lapsi löytyy esim. vedestä kuol-
leena. Toisin on jossain ulkomailla, esim Amerikassa, jossa lapsia saatetaan
kaapata eikä heitä löydetä vuosienkaan etsiskelyn jälkeen. Ilmoituksia kadon-
neista lapsista voi Amerikassa nähdä ilmoitustauluilla tai jopa maitopurkkien
kyljessä. 

Yksi meidän lapsistamme oli pienempänä todellinen katoaja. Aina, kun siihen
tarjoutui tilaisuus, hän katosi. Aloimme tarkkaan vartioida häntä paikassa,
missä oli paljon väkeä. Muistan, että hän katosi kerran ainakin Vaasalandias-
sa ja Joulupukinmaassa. Kerran hän oli 3- vuotiaana kadotessaan kiivennyt
korkean leirikeskuksen peltikatolle ja vanhempien järkytys oli suuri. Vaasa-
landiasta hän löytyi, kun oli itse mennyt infopisteen kuuluttamoon. Samana
kesänä hän katosi useaan otteeseen paikoissa, missä oli tällainen kuuluttamo,
koska se oli hänestä hauskaa ja jännittävää. Joulupukinmaassa etsimme häntä
sydän kylmänä ja välille pelkäsimme jo, että joku oli kaapannut hänet, kos-
ka siellä oli runsaasti ulkomaalaisia. 

Jeesuksen vanhemmat joutuivat käymään läpi oman lapsensa katoamisen ja
poika oli silloin jo iso: 12-vuotias. Perhe oli ollut pääsiäisjuhlilla suuressa
kaupungissa, Jerusalemissa. Juhlien jälkeen lähdettiin paluumatkalle, mutta
vanhempien huomaamatta poika jäikin Jerusalemiin. Miesten ja naisten oli
tapana matkustaa eri seurueissa, joten vanhemmat olettivat pojan olevan
toisen matkassa. Ei ollut kännyköitä, jotta olisi voitu varmistaa, että kaikki
lapset ovat mukana.

Aluksi poikaa etsittiin sukulaisten ja tuttavien joukosta, mutta kun häntä ei
löytynyt, joutuivat vanhemmat palaamaan takaisin Jerusalemiin. Sieltäkään
poika ei meinannut löytyä millään. Tuskinpa 12-vuotista poikaa osattiin en-
siksi etsiä kirkosta. Varmaan vanhemmat olivat todella hädissään pojastaan.
Ehkä he ehtivät ajatella jo pahinta, kun poikaa ei löytynyt. Vasta kolmen päi-
vän kuluttua he löytävät hänet temppelistä. Mikä riemu! Siellä poika istuu
opettajien keskellä: kuuntelee, kyselee ja opettaa. Jeesuksen äiti ei ole hyvil-
lään poikansa katoamistempusta, vaan toruu häntä.

Lapsia useammin meiltä katoaa tavaroita. Ainakin itse olen sellainen, että en
muista, minne olen minkin tavaran laittanut. Lähes joka päivä joudun etsi- 
mään kalenteriani. Eräässä seurakunnassa oli papilta kadonnut kalenteri ja
hän joutui kirkollisissa ilmoituksissa tiedottamaan kalenterinsa katoamisesta
ja pyysi kaikkia, joiden kanssa oli jotakin sovittu, ottamaan yhteyttä. 

Monet kadonneet tavarat löytyvät etsiskelyn jälkeen. Kalenterinikin on vielä
tähän päivään mennessä aina löytynyt. Joskus olen joutunut puhelimeen vas-
taamaan, että soitan sitten kun kalenteri löytyy. Joskus olen joutunut teke-
mään matkan seurakunnan virastotalolle työhuoneeseeni etsimään kalenteri-
ani sieltä. Aina sitä ei ole sieltäkään löytynyt.

Kun jokin tavara löytyy, perheessämme on tapana sanoa, että nyt maahinen
meni pois istumasta tavaran päältä tai että nyt maahinen palautti tavaran. Jos-
kus kun tuntuu siltä, että maahinen on istunut sen päällä. Vaikka olet monta
kertaa katsonut paikasta, missä sen pitäisi olla, se ei ole siinä. Mutta kuinka
ollakaan! Kadonnut tavara löytyy juuri siitä, missä sen pitikin olla. Voiko
selitys olla muu kuin, että maahinen on istunut sen päällä?

Oman lapsen katoaminen on vanhemmille suuri asia. Siinä tilanteessa saattaa
tuntua, ettei sen vakavampaa asiaa olekaan. Mutta joskus ihmiseltä voi Jee-
sus mennä hukkaan. Se on ihmisen elämän suurin katastrofi. Toisaalta Jeesus
voi olla hukassa ihmiseltä, joka ei ole koskaan Jeesuksen kanssa vaeltanut-
kaan, mutta hänelle on tullut etsikon aika. Mutta Jeesus voi mennä hukkaan
myös ihmiseltä, joka on vaeltanut Jeesuksen kanssa.

Miksi Jeesus joskus tuntuu katoavan elämästä, vaikka hän on luvannut aina
olla meidän kanssamme? Jeesus voi kadota ensinnäkin siitä syystä , että hän
haluaa sillä tavoin kasvattaa meitä itseensä kiinni. Että meistä tulisi ihmisiä,
jotka tarvitsevat enemmän häntä. Että meistä tulisi ihmisiä, jotka tarvitsevat
Jeesusta, jotka eivät pärjää yhtään hetkeä ilman häntä. Tätä asiaa Jeesus ei
voi tehdä muuten kuin välillä kätkeytymällä. Ihminen voi tästä hätääntyä ja
jopa ajatella, että hän on kadottanut Jeesuksen tykkänään.

Jeesus voi kadota elämästä myös siitä syystä, että ihminen rupeaa suosimaan
elämässään jotakin syntiä. Kylväjävertauksessa Hän puhuu orjantappuroista,
jotka aina vaanivat Jumalan viljelysmaata. Jokaisen uskovan on tiedostettava
sellainen asia, että jos orjantappurat saavat elämässä vallan, ne voivat tukah-
duttaa hengellisen kasvun ja jopa kuolettaa koko uskon. Kun usko kuolee,
Jeesus katoaa elämästä.

Kun Jeesus katoaa, Häntä on etsittävä. ”Etsikää niin te löydätte!”  Hän itse
lupaa, että etsivä löytää. Jeesus oli vanhemmiltaan hukassa niin kauan kuin he
etsivät häntä väärästä paikasta. Edes sukulaisten ja tuttavien joukosta he ei- 
vät Häntä löytäneet. ”Ettekö tienneet, että minun tulee olla Isäni luona?” Ja
sieltä Taivaallisen Isänsä luota he Hänet lopulta löysivät. Kadonnut Jeesus
löytyi temppelistä.

Juudas Iskariotilta meni Jeesus hukkaan; hän kavalsi Jeesuksen rahasta; sai
palkaksi 30 hopearahaa. Moni on kysynyt, miksi Juudas ei saanut anteeksi
tekoaan. Saihan Pietarikin anteeksi, kun oli kieltänyt Jeesuksen kolme kertaa.
Juudas etsi apua väärästä paikasta. Ylipapit eivät voineet auttaa häntä, vaikka
hän katuikin. Vastaus oli tyly: ”Mitä se meihin koskee? Omapa on asiasi.”
Noissa sanoissa ei ollut armoa ja anteeksiantoa, koska Jeesus puuttui.

Kun me etsimme Jeesusta, mistä me Hänet löydämme? Etsimmepä Häntä en-
simmäistä kertaa elämäämme tai olimmepa hukanneet Hänet, osoite on aina
sama: Hän on siellä, missä Hänen Isänsäkin on. Häntä ei voida löytää vain
ajattelemalla, vaikka ihmisen on hyvä ajatella. Häntä ei voida löytää vain tut-
tuja tapaamalla, vaikka on hyvä tavata tuttuja ja sukulaisia. Häntä ei löydä
vain tuulen huminasta, vaikka sitäkin on joskus hyvä kuunnella. Häntä ei löy-
dä vain metsän hiljaisuudesta, vaikka hiljaisuus tekee hyvää sielulle. Häntä ei
löydä vain mielessään päättämällä, vaikka uskoon tuleminen kysyy myös ih-
misen päätöstä. Häntä ei voida valita elämän Herraksi, vaikka asia joskus
näin esitetäänkin.

Jeesus on löydettävissä sieltä, missä Hän on. Missä Hän sitten on? Hän on
siellä, missä on Hänen Sanansa ja sakramenttinsa. Hänet löytää Raamatusta,
kirkosta, seuroista, virsistä, ehtoollispöydästä. Kaikki ne ovat kirkossa, joka
on Herran huone. Kadonneen aarteen metsästäjän kannattaa poiketa kirkos-
sa.